Korjausrakentaminen Uutiset Vesa Tompuri 11 kommenttia

Ilmakanavien ja akustoinnin pölisevät villaeristeet aiheuttavat homeen kaltaisia oireita

Home ei aina ole syynä kouluissa ja päiväkodeissa podettaviin hengitystieoireisiin. Syynä voi olla myös mineraalivillakuitu, jota vapautuu vanhoista akustiikkalevyistä tai ilmanvaihtokanavien ääeneristysvilloista. Joskus lähteenä voi olla myös väliseinien eristeet.

Vanhoista mineraalivilloista varsinkin ilmanvaihdon kautta leviävät kuidut ärsyttävät silmää ja kurkkua. Oireet tulkitaan helposti homeeksi.

Työterveyslaitoksen erikoismittaushygieenikko Reima Kämppi ja Helsingin kaupungin tilakeskuksen projektinjohtaja Veikko Saukkonen pitävät kuituja hometta yleisempänä syynä sisäilmaoireisiin. Oireetkin ovat pitkälti samanlaiset.

Kuidut voivat aiheuttaa erilaisia ylähengitysteiden, silmien ja ihon ärsytysoireita ja ne saattavat altistaa ylätiehengitysteiden tulehduksille. Silmiä ärsyttävä vaikutus perustuu siihen, että kuidut silmiä räpytettäessä hankaavat ja rikkovat silmän ja luomien pintoja.

Hengenvaaralliseen, vuonna 1993 kokonaan kiellettyyn asbestiin mineraalivillakuituja ei voi kuitenkaan verrata, sillä niiden vaikutukset ovat tutkimustiedon pohjalta lähinnä lyhytaikaisia. Suomessa kaupan olevia lasivilla- ja vuorivillakuituja ei ole luokiteltu Työterveyslaitoksen mukaan syöpävaarallisiksi.

Eristeissä sideaineena käytetty fenoliformaldehydi voi valmistusvaiheessa herkistää ihoa. Merkittävämpää on se, että kostuessaan sen sidokset heikkenevät ja eristemateriaali vähitellen hajoaa. Lisäksi hartsin kastuessa tuotteesta pääsee epämiellyttäviä hajuja.

1970-1990-lukujen taloissa isoin riski

Lähes kaikkien 1970-90-luvulla valmistuneiden julkisten rakennusten ilmakanavissa ja akustoinnissa on käytetty villapohjaisia tuotteita, joiden ongelmana on kuitujen irtoaminen tuotteiden vanhetessa.

Irtoavat kuidut ovat varsin painavia, joten ne pyrkivät laskeutumaan tasomaisille pinnoille. Niiltä ne tarttuvat ihmisen iholle käsien kautta.

Työterveyslaitoksen erikoismittaushygieenikko Reima Kämppi kertoo löytäneensä 25 vuoden aikana analysoimistaan useista tuhansista sisäilmanäytteistä runsaasti villakuituja.

”Homeongelmasta on ollut kyse vain muutamia kymmeniä kertoja”, Kämppi kertoo.

Reima Kämppi pitää selviönä, että hengitystieoireilu päiväkodeissa ja kouluissa on monissa tapauksissa ei niinkään homeen kuin villakuitujen aiheuttamaa tai ainakin myötävaikuttamaa.

Kämppi ei päästä vähällä LVI-suunnittelijoita, joiden suosimissa iv-ratkaisuissa kuitujen irtoamisongelma jää monesti eliminoimatta.

”Esimerkiksi tuloilmakammiot on usein varustettu villa-reikäpeltirakenteella, jonka läpi virtaava ilma irrottaa eristettä herkästi ja kuljettaa edelleen huoneilmaan. Joskus näkee ongelmaa koetetun eliminoida varustamalla rakenne kasvuharsotyyppisellä materiaalilla. Sellaisen läpi kuidut lentävät kuin varpuset”, Kämppi sanoo

Helsingin kaupungin tilakeskuksen projektinjohtaja Veikko Saukkonen, jolla on pitkäaikainen kokemus myös VTT:llä, kertoo kohdanneensa uransa varrella lukuisia tilanteita, joissa on esiintynyt hengitystieoireilua rakenteiltaan terveeksi todetussa talossa.

”Esimerkiksi keskisuomalaisessa terveyskeskuksessa puolet henkilöstöstä poti hengitysteidensä takia. Kun asia tutkittiin, selvisi että voimakas ilmavirta irrotti kuituja äänieristyskanavasta. Siinä oli suojaamattomana reikälevyn takana jätevillapaloja, joista kuidut olivat irronneet huoneilmaan”, Saukkonen kertoo.

Kuituongelma on tuttu myös sosiaali- ja terveysministeriölle.

”Mineraalikuitupöly voi aiheuttaa kyllä ärsytysoireita ja voi olla, että ko. syystä aiheutuvat oireet voidaan yhdistää myös homeen aiheuttamaksi, koska samantyyppisiä oireita voi aiheutua myös homeista. Sisäilmaongelma pitäisi tutkia niin hyvin, että pystyttäisiin sanomaan, kummasta oireilu aiheutuu”, neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sanoo. Hän työskentee ministeriön ympäristöterveysryhmässä.

Korjauskeinoja vaihto tai pinnoittaminen

Sisäilmastoseminaarissa puhunut Tuomo Kollanen Vahasen toimistosta nosti esiin korjauskeinoiksi vanhojen tuotteiden vaihtamisen uusiin, mineraalivillapintojen peittämisen kuituja läpäisemättömällä alumiinipaperilla tai akustiikkalevyjen reunojen sidontakäsittelyn esimerkiksi maalaamalla.

Lisäksi on syytä huolehtia puhdistamisesta ja mahdollisesti myös rakenteiden tiivistyksistä. Muuten riski on, että oireita esiintyy korjausten jälkeenkin.

Villalevyjen kuitujen korkea pitoisuus huoneilmassa voi nousta ongelmaksi, jos pintoja ei siivota säännöllisesti. Hyväksymisen raja-arvona on keskimäärin 0,2 kuitua neliösenttimetrillä.

Kämppi pitää riittävää ylläpitosiivousta järkevänä tapana ratkaista ongelma, jos ei ole mahdollista tai varoja vaihtaa rakenteita tai muuttaa ilmanvaihtoteknisiä yksityiskohtia. Ongelmaksi voi tosin jäädä se, että monissa julkisissa tiloissa on katon rajassa pintoja, joihin on hankalaa ulottua päivittäisessä puhtaanapidossa.

Suodattava päätelaite saattaa auttaa

Ilmanvaihdon kuitulähteet koetaan Kollasen mukaan aina ongelmallisemmiksi ja tärkeämmiksi korjata kuin akustiikkalevyjen.

Ilmanvaihtolaitteiden suodattavasta huonekohtaisesta päätelaitteesta on Suomessa kokemuksia muutaman vuoden ajalta. Climeconin FIXI tuloilmalaite on ollut käytössä useammassa päiväkodissa ja koulussa Helsingissä. Helsingin kaupungin (Veikko Saukkonen) tekemien mittausten ja käyttökokemusten mukaan päiväkodeissa ja kouluissa on todettu parantunut sisäilman laatu.

Tuloilmalaitteessa oleva kasettisuodatin on helposti vaihdettavissa ja suodattimena voi käyttää eri suodatusluokan kasettisuodattimia. ” kertoo Climeconin tuotepäällikkö Pekka Huhtela.

Sisäilmastoseminaarissa Piia Markkanen Insinööri Studiosta esitteli helsinkiläisen vuonna 1986 valmistuneen toimistorakennuksen, jonka käyttäjät olivat valittaneet silmien oireista, kasvojen ihottumasta ja pään tuntumiselta raskaalta. Rakennuksesta ei löytynyt mikrobivaurioita, mutta sen sijaan mineraalivillakuitujen määrä oli iso. Niiden lähteeksi paljastuivat ilmanvaihtokanavat. Kuitupäästöt saatiin kuriin F7-luokan kasettisuodattimella. Kustannukset olivat 900 euroa huoneelta. Suodattimet on kuitenkin vaihdettava vuosittain.

Korjaustapa on yksinkertaisuudessaan sellainen, että ilmanvaihtokanavien huoneenpuoleisiin päihin asennetaan kasettisuodattimella varustettu päätelaite. Ilmamäärät saatiin säädettyä huonekohtaisesti, jolloin päästiin eroon isoista paine-eroista. Lisäksi vuosien aikana kertyneet mineraalivillakuidut puhdistettiin pinnoilta.

Laajempaan remonttiin ei haluttu lähteä, koska rakennuksen peruskorjaus oli lähestymässä. Helmikuussa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa käyttäjät kertoivat olosuhdeoireiden parantuneen.

Veikko Saukkonen kertoo tunnistavansa tilanteet, joissa tällainen ratkaisu voi tulla kyseeseen.

”Noin 95 prosentissa 1970- ja 1980-luvuilla valmistuneista kouluista ja päiväkodeista sisäilmaongelmat johtuvat nimenomaan villakuiduista”, Saukkonen sanoo omana käsityksenään.

”Joskus tähän yhdistyy homevaurioita, mutta ilmanvaihtokanavien ja -koneiden villaeristys on kyllä yleisin syy. Kaikkia rakennuksia ei voi eikä edes tarvitse perusteellisesti saneerata, joten on hyvä asia, että ongelma on yleensä korjattavissa muutenkin”, Saukkonen sanoo.

Miksi huonoja tuotteita riittää edelleen?

2000-luvun taloissa villatuotteet on varustettu kuitujen irtoamisen estävillä pinnoitteilla. Myös sideaineiden tartunta on parantunut. Itse sideaineet ovat pitkälti samat, mutta ne ovat nykyisin jakautuneet tasaisesti levyn koko pintaan

”Eristystuotteita, joista kuituja ei irtoa, on toki ollut tarjolla jo vuosikymmeniä, mutta yleensä kysyntä kohdistuu halvempiin tuotteisiin, joita käytettäessä kuitujen irtoaminen on edelleen ongelma. Tuotteen tilaaja ei runsaiden esimerkkien valossa yleensä sitä tiedä”, Kämppi sanoo. Tämä selittää sen, että kuituongelmia on jonkin verran tavattu myös 2000-luvun taloissa.

”Villapohjaisia akustiikkalevyjä saa nykyään erilaisilla pinnoitteilla päällystettynä. Vastaavat akustiikkaominaisuudet saa kyllä aikaiseksi myös täyssynteettisillä levyillä tai puukuitulevyillä”, Saukkonen sanoo.

Kirjoittajat: Vesa Tompuri ja Seppo Mölsä

 

Tutkimustietoa: Sisäilmastoseminaari 2017, Tuomo Kollasen ja Piia Markkasen esitelmät.

Ilmanvaihtolaitteiden hiukkaspäästöt, Altistuminen, mittaaminen ja tuotetestaus. VTT:n tiedotteita 2360. 2006

Ilmanvaihtojärjestelmän mineraalivillakuitujen terveysvaikutukset, Raportti B76. TKK. 2003

Scneider T: Synthetic vitreous fibres. Indoor Quality Handbook. 2001

Mineraalivillakuitujen siivousohje. Työterveyslaitos. 2010.

Kooste toimistoympäristöjen epäpuhtaus- ja olosuhdetasoista, joiden ylittyminen voi viitata sisäilmaongelmiin. Työterveyslaitos. 2016

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskustelu artikkelista: 11 kommenttia

  • Artikkelistahan EI selviä se, että ovatko villaeristeet mahdollinen vauriomateriaali 😉

    Vastaa
  • Huonekohtaisista suodattavista päätelaitteista on kokemusta >10v ajalta. Parhaimmat niistä yltävät HEPA luokkaan ja suodattavat myös kaasuja – kuten esimerkiksi Lifa 3G suodatinlaitteet, joista mm. sairaaloista ja Allergiatalosta on myös tieteelliset tutkimukset julkaistu jo 2003

    Vastaa
  • Puhumattakaan siitä, kuinka paljon kuituja ja muita epäpuhtauksia tulee sisäilmaan ulkovaipparakenteiden läpi tulevan vuotoilman mukana, kun alkuperäisen henkilömäärän kasvamisen johdosta ilmanvaihtoa on pyritty tehostamaan (alipaine).

    Vastaa
  • Korkeinhankkija

    Ei nämä raaski laittaa solukumia tarpeeksi kuitenkaan, jos tarvitaan mölypaalia, niin suunnittelu ja laitehankinnat ovat menneet pieleen.

    Vastaa
  • http://www.espoo.fi/fi-FI/Paivahoito_ja_koulutus/Paivakoti_ja_koulukorjaukset/Haukilahden_koulu_muuttaa_vaistotiloihin(118525)

    Mitähän syitä täältä paljastuu? Oireet ja ongelma olleet pitkään henkilökunnan tiedossa, mutta asiasta on käsketty vaieta. Nyt kupla kuitenkin puhkesi. Ei taida muutama kuukausi riittää kohteen korjaukseen.

    Vastaa
  • Eikös näitä iv- hormeja pidä nuohota säännöllisesti, iv- koneiden suodattimia vaihtaa, mitata ja säätää ilmamääriä. Säästetään ja unohdetaan se tärkein: rakennusten ylläpito. Huoltoväli tuppaa olemaan 10 vuotta em. asioilla, ihan vaan koska käyttäjä ei ole sanonut mitään. Siis mitä!!
    Toki vanhoissa nämä kuidutkin voivat oireita aiheuttaa…

    Vastaa
    • Kyllähän nittä voi strutsin sulilla sipsutella silloin tällöin sisäpuolelta, mutta nyt on kyse siitä paskasta, mitä koneellinen poisto vetää rakenteista, kun ne kondensoivat.

      Vastaa
  • Kiitos Seppo tästä artikkelista, alla hieman täydennystä kuiduista.
    1) Uudemmat kuidut (direktiivi 97/69/EY) hajoavat nopeammin (40 pv) ihmiskehossa, vanhat (ennen v. 1998) eivät niinkään (100+).
    http://www.bgbau.de/gisbau/publikationen/brosch/downloads/341_Handlingmineralwool_42015_Ansicht.pdf
    2) Sideaineet voivat aiheuttaa allergisia reaktioita.(TTL ja BGBau)
    3) Sideaineet (formaldehydihartsit) tuottavat formaldehydi- ja VOC-päästöjä (offgassing). Kosteusolosuhteet vaikuttavat päästöihin (VOCit VTT/Helena Järnström). Suomessa on tyypillisesti hyvin kosteaa heinä-syyskuussa, sisäilmassakin jopa 65 % RH. Eräästä villasta VOCit olivat 60-kertaisia, kun kosteus nostettiin 45 -> 75% RH. Vanhoissa villoissa on myös paljon enemmän erilaisia haitallisia yhdisteitä kuin uudemmissa.
    http://www.doi.gov/greening/buildings/upload/iEnvironmental-Considerations-of-Building-Insulation-National-Park-Service-insulation.pdf ”For chemically sensitive individuals, specify a non-offgassing insulation material.”
    4) Sideaineet hajoavat ajan myötä. Lasikuidut kristallisoituvat hauraiksi (->pulverization) ja kuidut vapautuvat.
    http://www.isaet.org/images/extraimages/D114315.pdf
    5) Kuitumääritelmät: TTL 20 um ja WHO 5 um. Olisi paikallaan laskea myös 5 – 20 um pituiset kuidut, jotka kulkeutuvat syvemmälle hengitysteihin normaalien kuitu- (TTL yli 20 um) ja pölymittausten PM10 jne lisäksi.
    6) Kuitumittauksissa näytteitä on yleensä todella vähän eikä ole tietoa ilmavirtojen vaikutuksesta kuitujen leviämiseen, jolloin mittaustulos ei ole edustava. Näytteitä otetaan joskus myös aivan vääristä paikoista, esimerkiksi korkeiden kaappien päältä.
    7) Kuitujen ja VOCien lähteitä sisäilmaan: tuloilmakanavien äänenvaimentimet, putki/seinä/kattoeristeet, akustiikkalevyt ja ilmanvaihdon päätelaitteet. Villaa on käytetty ”palokatkoissa” ja läpivientien ”tiivistyksissä”, joista ilma pääsee virtaamaan läpi. Sisätiloissa IV-kanavien palosuojauksissa voi olla huomattava määrä villaa, joka on ilmayhteydessä huonetilaan. Joskus voi haistaa kostean mineraalivillan hajun.
    8) ”Kanadassa homekasvua on havaittu myös äänenvaimenninmateriaaleilla.”
    https://www.rakennuslehti.fi/2017/04/suomessa-koulujen-sisailma-on-puhtaampaa-mutta-oirehtivia-ihmisia-on-enemman-kuin-muualla-euroopassa/
    Mineraalivilla pidättää kosteutta ja ilmanvaihdon pysäytyksen tuottama lämmönnousu IV-laitteen vaimennusmateriaalissa voi luoda otolliset olosuhteet kasvustolle.
    9) Tulo-poistoilmanvaihto (LTO:lla) äänenvaimentimineen on Suomessa ehkäpä yleisempi kuin eteläisemmässä Euroopassa (jo 80-luvun kiertoilmasysteemit!)
    10) Suomessa myös päiväkodit, koululuokat ja toimisto-/kokoustilat ovat akustoituja akustiikkalevyillä jo 70-luvulta alkaen. Mutta niiden levyjen pinnoittamattomia reunan villapintoja näkyy vielä monessa paikassa.
    11) Voisiko kuitualtistus selittää astman yleistymistä?

    Vastaa
  • Heikki Koivula

    Tässä linkki artikkelissa esiteltyyn Tuomo Kollasen (Vahanen Oy, Jyväskylä) RTA:n opinnäytetyöhön Sisäilman kuitukorjaukset:
    http://www.vahanen.com/fi/vahanen/opinnaytetyot/

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia