Kiinteistöt Korjausrakentaminen Seppo Mölsä 14 kommenttia

Home ei ole suinkaan yleisin sisäilmaongelma julkisissa rakennuksissa

Valtaosa kunnista arvioi THL:n Avater-tutkimuksessa koulujensa sisäilmatilanteen parantuneen. Samalla painopiste keskusteluissa on siirtynyt homeesta muihin sisäilmaongelmiin.

M1-luokitukseen ei voi varmasti luottaa. Turussa väliseinämateriaali jouduttiin vaihtamaan toiseksi ja kalusteita jouduttiin tuulettamaan, vaikka ne olivat M1-luokiteltuja.

Tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius Vantaalta sanoo jopa vierastavansa keskustelua koulujen homeisuudesta. Vantaan koulujen sisäilmaselvityspyyntöjen taustalla ei Walleniuksen mukaan ole ensisijaisesti home vaan muut tekijät. Kolmen kärjessä ovat epäpuhtaudet rakenteissa ja rakennuspohjassa, muovimatot sekä mineraalivillakuidut.

Yleisimmät sisäilmaongelmien aiheuttajat Vantaan kaupungilla

  1. Rakenteiden ja rakennuspohjan epäpuhtaudet (ilmavuodot)
  2. Muovimattopäällysteiset betonilattiat (bakteerikasvu, voc)
  3. Mineraalivillakuidut (vaimennuslevyistä)
  4. Huonepöly ja muut pienhiukkaset (siivous)
  5. Likaiset ilmanvaihtosuodattimet (bakteerikasvu)
  6. Kemikaalit (puhdistusaineet)
  7. Rikkivety (viemärit, kipsi)
  8. Liian kuiva ilma
  9. Liian lämmin ilma
  10. Rakenteiden kosteus- ja homevauriot (maanvastaiset rakenteet)
  11. Riittämätön tai liian tehokas ilmanvaihto
  12. Toiminnan ja käytön epäpuhtaudet
  13. Jokin muu tai useampi samanaikainen tekijä

Näistä TTY selvittää muovimatto-ongelman syitä. Alustavat tiedot kertovat, että Suomen kannattaisi ottaa mallia Ruotsista ja kieltää muovimaton liimaaminen suoraan betonin päälle. Matala-alkalisen tasoitteen käyttö on turvallisempaa.

Kuidut ärsyttävät hengitystä

Senaatin Länsi-Suomen alueen kiinteistöpäällikkö Petri Nurmion mukaan erilaiset kuitulähteet ovat paljon yleisempi ongelma kuin home.

”Ihmiset puhuvat hometalosta ja kuvittelevat altistuneensa homeelle, mutta kyse on usein kuiduista.”

1980-90-luvuilla mineraali- ja lasivillaa käytettiin iv-kanavien ääniloukkojen eristyksessä. Vanhetessaan sen sidokset ovat löystyneet ja kuituja on päätynyt sisäilmaan. Sama koskee akustiikkalevyjä.

Tänään Senaatti käyttää ääniloukkoihin polyesteripohjaista dacron-eristettä, jolla ei ole näitä kuituongelmia.

Kuituongelmasta pääsee eroon hyvällä siivouksella ja maalaamalla leikatut levypinnat. ”Villa ei saa olla vapaana pintana, jota ilmasuihku pääsee huuhtelemaan. Siksi myös tasapainoinen ilmanvaihto on tärkeää.”

Seuraavaksi eniten valtion kiinteistössä valitetaan lämpötila- ja veto-ongelmista.

Kuiva ilma aiheuttaa samanlaisia oireita kuin home

”Jos talvipakkasilla tehtäisiin oirekysely missä tahansa toimistossa, niin kaikissa ilmoitettaisiin sisäilmaoireista, eli iho, kurkku ja silmät tuntuvat kuivilta ja nenästä voi jopa valua verta”, Senaatin sisäilmaryhmän vetäjä Anne Korpi sanoo.

Pakkasella ulkoilmassa on vain vähän kosteutta ja sisäilman kosteusprosentti voi olla alle 10. Huoneilman suhteellisen kosteuden suosituksena oli aiemmin 20–60 prosenttia, mutta siitä luovuttiin vuoden 2015.

Yksi syy kostutuksesta luopumiselle on sen lisäämä energiankulutus.

M1-materiaali alkoi haista

”Uutena asiana on tullut esiin kalusteista lähtevät hajut”, sanoo rakennuttajapäällikkö Tarja Hietamäki Turusta. Uusissa kankaissa voi olla pintakäsittely ja palonestokäsittely ja pöytien ja kaappien pinnoissa lakkaus tai vaha. Ne kaikki haisevat tuoreina. Kalusteet pitäisi siksi aina tuulettaa ennen tiloihin tuontia.

”Kalusteilta vaaditaan M1-luokitusta, mutta silti kalusteet haisevat.”

Hietamäelle tuli yllätyksenä, että rakennusmateriaalienkaan M1-luokitukseenkaan ei voi luottaa. Hän huomasi, että Turussa erityisherkille tarkoitettuun Sensi-tilaan asennettu vinyylipintainen väliseinä haisi. Se poistettiin ja pintamateriaali vaihdettiin toiseksi.

Myös akustolevyissä yhden valmistajan M1-luokiteltu levy rupesi haisemaan lämmön ja kosteuden vaikutuksesta.

Senaatissa selvitetään, mitä asennusvaiheessa oikein tapahtuu, sillä tällaisia yllätyksiä on ollut muuallakin. Materiaaliluokitukset koskevat yksittäistä materiaalia tai sen osaa mutta ei valmista asennettua kokonaisuutta.

Koska myös uudet maalit haisevat, niin Senaatti tuulettaa täysillä uusia tiloja vuoden ajan.

Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suosituksessa sisäilmaoireiden syiksi on todettu moni muukin asia kuin homevaurio

Duodecimin julkaisemassa Käypä hoito -suosituksessa esitellään useita tekijöitä, jotka voivat selittää rakennuksen sisäilmaan liitettyjä oireita.

Keskustelu artikkelista: 14 kommenttia

  • ” Huoneilman suhteellisen kosteuden suosituksena oli aiemmin 20–60 prosenttia, mutta siitä luovuttiin vuoden 2015.”
    Koneilla on hankala ja kallis hallita sisäilman kosteutta, mutta hygroskooppiset seinämateriaalit toimivat itseohjautuvasti. Olisiko aika ottaa oppia luonnosta…

    Vastaa
    • Kyllä olisi. Uusin tiedekin todistaa samaa. Haitallisilmmat mikrobit sietävät parhaiten kuivuutta sekä ns homeenestokemikaaleja, ja höyrysulkujen lähellä olevaa korkeaa CO2 pitoisuutta.

      Mikrobien torjunta ei ole oikea tie-mikrobeja tarvitaan!(vrt suolisto), mutta rakennuksen pitää suosia ihmiselle hyviä mikrobeja. Tätä ei (ilmeisesti) rakennusalalla vielä opeteta/tiedetä.

      Siksi, luonnolliset, kemikaalittomat materiaalit ja hengittävät rakenteet, joissa happipitoisuus pysyy hyvänä.

      Vastaa
    • suunnittelijat ajan tasalle

      täysin samaa mieltä.

      Vastaa
      • Puupinta ratkaisee osan ongelmasta?

        Myös samaa mieltä. Oma kokemus asumisesta talossa jonka ulkoseinät höylähirrestä (hirren näkyvä pinta sisätiloissa höylätty mutta muuten käsittelemätön) ja jossa helposti säädettävä koneellinen poisto. RH tuntuu pysyvän hyvin välillä 40-60% ympäri vuoden ilman suurempia vippaskonsteja.

        Vastaa
  • M1 on kilpailua rajoittava, puhtaasti kansallinen luokitus. Rahasampo joillekin, koska muutakaan tunnustettua luokitusta ei ole. Väistyy varmasti jossain vaiheessa, mutta siihen menee edelleen vuosia.

    On kuitenkin syytä muistaa, että M1-testeissä kappaleita ilmastoidaan useampi viikko ennen mittauksia, jotta ne stabiloituvat ympäristön kanssa. Uusi auto haisee uudelle autolle ja uusi rakennus käytetyistä materiaaleista lähteville tuoksuille.

    On epärealistista ajatella, että pakkauksen avaamisen jälkeen materiaali on tasapainotilassa ympäristönsä kanssa. Veden ja muiden liuottimien osapaineet tasaantuvat, mikä ottaa aikansa. Osa materiaaleista toimii parhaiten, kun ne saavat tasaantua asennustilassa ennen asennusta. Liian hätäinen asennus vain pitkittää tasapainon saavuttamista.

    Vastaa
  • MISSÄ VIIPPYY KOSTEUDEN TALTEENOTTO?

    Energian säästö ja hyvä sisäilma ovat tärkeitä, Itse olen vuosien ajan pyrkinyt kiinnittämään huomiota sisäilman suhteelliseen kosteuteen – RH. Mutta vieläkään se ei uusiin asetuksiin päässyt.

    Uusissa taloissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto ja LTO, talvella sisäilman suhteellinen kosteus putoaa tasolle 10-20%, kovalla pakkasella jopa alle 10%. Liian alhainen RH aiheuttaa monia ongelmia, joista seuraavassa:

    ihon, huulien, silmien ja limakalvojen (nenä, kurkku etc) kuivuminen; tuore silmälääkärin lausunto: ”Kun iäkäs pariskunta muuttaa omakotitalosta kerrostaloasuntoon, molempien silmät alkavat vuotaa, eikä parannusta ole.”
    altistuminen vilustumis- ja allergiasairauksiin (yskä, nuha, flunssa, astma etc)
    äänen käheys
    paleleminen; varsinkin naiset
    lämmitysenergian turha kulutus
    bakteerit ja virukset
    edestakaisesta diffuusiosta johtuvat VOC-emissiot
    uudet kuivanlämpimän ilmanalan syöpäläiset hyökkäävät uusiin asuntoihin; lutikka, vyöturkiskuoriainen, ruskea koirapunkki jne
    parkettien ravistuminen ja puuesineiden säröily
    staattisen sähköisyys
    myös kotieläimet ja kodin viherkasvit kärsivät.
    [
    Vain Suomessa koneellinen ilmanvaihto on käytännössä pakollinen ja ilman vaatimusta kosteuden palauttamisesta sisäilmaan (kuten . Niinpä vain Suomessa kiinalaiset kaapit halkeilevat.

    Terveyden, viihtyisyyden ja tuottavuuden sekä energian säästämisen kannalta Suomen rakentamismääräyksiä tulisi täydentää seuraavasti:

    Sisäilman ohjearvo, asunnot ja toimistot: RH=30-60% (T=20-24C)
    Vaatimus: Kosteuden talteenotto – KTO>55% (kesäaikaan pois päältä kuten LTO nyt)

    Tähän päästään erityisesti pyörivällä lämmönsiirtimellä, jota voidaan tehostaa päällystämällä lämmönsiirtimen pinnat kosteutta siirtävällä hygroskooppisella materiaalilla (silikageeli, zeoliitit etc). Niinpä mm. Enerventin koneilla saadaan tarvittaessa jopa yli 90% kosteudesta palautettua takaisin sisätilaan. Ja KTO ei maksa paljon!

    PS Minulla on pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa talossani smart energian lisäksi jatkuva mittaus: lämpötila, RH, CO2, pienhiukkaset, VOC ja radon.

    Vastaa
    • Seppo Mölsä

      Hometutkija Hannu Viitanen kertoi pari vuotta sitten, että Suomessa käyvät englantilaiset monesti ihmettelevät miten me voimme elää näin kuivassa huoneilmassa. Heidän ilmasto-oloissaan sitä ongelmaa ei ole, mutta meillä pakkanen aiheuttaa hometta muistuttavat oireet ihmisille sisätiloissa. Ennenvanhaa ihmiset tajusivat tuon vaaran, ja laittoivat patterin päälle metalliastian, jossa oli vettä. Tänään olemme koneellisen ilmanvaihdon tuoman kuivan ilman varassa.

      Ilmankosteuden alaraja poistettiin asetuksesta 2015. Taustalla lienee energiansäästö, joka tunnetusti menee kaiken muun edelle. Senaatissa todetiin, että kostutus lisäisi energiankulutusta. Se onkin paljon helpommin mitattava asia kiinteistönpidossa kuin ihmisten terveys.

      Toki syynä on myös se riski, että huonosti hoidettuna kostutusvesi voisi muuttua epähygieniseksi bakteeripesäkkeeksi. Rakennuslehden haastattelussa Sisäilmayhdistyksen vetäjä Jorma Säteri perusteli tällä kielteistä asennettaan ilmankostutukseen. Tämä asenne on näköjään noteerattu ministeriössäkin.

      Hyörystäminen on hygieniasyistä Senaatilla ainoa hyväksyttävä tapa kostuttaa ilmaa. Mielenkiintoista että sitä ei kuitenkaan käytetä edes ympäristöherkille rakennetuissa Sensi-tiloissa. Eli näissäkin tiloissa säästetään energiaa, vaikka tilan ensisijainen käyttö siitä kärsisi. Talvipakkasilla ilmankostutusta tarvittaisiin kipeimmin, mutta silloin kuluu muutenkin energiaa eniten.

      Vastaa
  • Olli Seppänen

    Seppo Mölsä on jälleen kirjoittanut asiaa tuntevasti ja objektiivisesti tärkeästä aiheesta. Kiitoikseni siitä. Vantaan tilakeskuksen johtaja Pekka Wallenius on myös osuvasti kiteyttänyt sisäilmaongelmat. Valitettavasti lista on hyvin saman näköinen kuin 30 vuotta sitten sisäilmatutkmuksen käynnistyesssä silloisella TKKssa. Ongelmat on tunnistettu mutta ratkaisuja saadaan valitettavsti vieläkin odottaa.

    Tuon esiin pari, ehkä jo monelta unohtunutta asiaa.
    Tupamäki nosti jälleen esiin ilman suhteellisen kosteuden. Aivan oikea havainto on, että kuiva ilma aihetuttaa oireita erityisesti herkille ihmisille erityisesti silloin, kun ilmassa on epäpuhtauksia. 80-luvulla todettiin, tutkimuksiin perustuen, että kuiva ilma ei kuitenkaan ole haitallista terveille ihmisille puhtaassa ilmassa. Nämä kaksi ehtoa eivät läheskään aina kuitenkaan toteudu. Toisena tekijänä vaakakupissa oli energia ja kolmantena kostutuksen hygienia. Kostutuksen enrgiankäyttö on merkittävä. Suhteellisen kosteuden nostaminen kostuttamalla 35%:iin nostaa ilmanvaihdon lämmitysenergian käyttöä 50 %. Tämä oli yksi syy kostutuksen käytön vähentämiseen. Toinen merkittävämpi oli kostuttimien saastuminen mikrobeista, joista legionella bakteeri oli pahin. Tällainen vaikea huoltokohde jätetään helposti pois. Regeneratiivinen lämmöntalteenotto ottaa talteen myös kosteutta,mutta siirtää mukanaan myös vesiliukoisia epäpuhtauksia – suo siellä vetelä täällä. Rakennusmateriaalit tasaavat lyhytaikaisia kosteuvaihteluita, mutta kostuttimiahan nekään eivät ole.
    Ongelman ratkaisu vaatii panostusta ja kehitystyötä. On selvää, että suomalaisen teollisuuden kiinnostus tuotekehitystä kohtaan on vähäistä kun viranomaiset eivät rohkaise kosteuden kannalta parempaan sisäilman laatuun. Alhaisesta kosteudesta kärsivien ääni hukkuu.

    Asia, jossa on tapahtunut kehitystä ovat mineraalikuidut.
    Mineraalikuitujen vaikutus selvitettiin jo 90-luvulla. Villavalmistajien vakuutteluista huolimatta kuituja irtosi ja ne aiheuttivat sekä silmä- että hengitystieoireita. Tämä todettiin mm HYKSin allergiasairaalassa tehdyissä tutkimuksissa. Tässä asiassa ryhdyttiin nopeasti toimiin. Työselostuksiin ilmestyi vaatimus ettei paljasta, pinnoittamatonta kuitupintaa saa olla kosketuksissa ilmanvaihtoilman kassa. Taloteniikka RYL:ssä esitettiin selkeät vaatimukset äänenvaimentimien pinnoittamisella ja suojaamisella reikälevyllä kuitujen irtoamisen estämiseki. Ilmanvaihtolaitteiden puhtausluokitukseen tuli vaatimus kuitujen irtoamisen rajoittamiseksi. Valmistajat siirtyivät mineraaalivilloista Dacroniin ja muihin kuitujen irtoamisen kannalta luotettavimpiin materiaaleihin. Kuituongelman piti oilla poissa päiväjärjestyksestä. Jos ongelma on nyt jälleen esillä, niin syitä on etsittävä siitä onko hyvistä käytänöistä tavalla tai toisella lipsuttu kustannut- tms syistä.

    Toivotaan, että Vantaan kaupungin luettelo Sisäilmaongelmien aihuttajista tulee keskeiseksi osaksi Sipilän hallituksen Terveet tilat 2028 hanketta. Ehkä näin voitaisiin hillitä homehysteriaakin.

    Vastaa
  • Korkeinhankkija

    Ja läträtyn, liimatun ja kyllästetyn puun käytön suosiminen toisi käytännössä parannusta tilanteeseen.

    Vastaa
  • KUIVA SISÄILMA ON HAITAKSI JA TUHLAA ENERGIAA

    Kuten yllä jo kirjoitin, ovat liian kuivan sisäilman haitat varsin moninaiset. Seuraavasta linkistä löytyy Talotekniikka-lehdessä ollut asiaa laajemmin tarkasteleva artikkelini http://www.real.fi/Energiatyhmyrit/Kuiva_sisailma_on_haitaksi_ja_tuhlaa_energiaa.pdf.

    Entäpä määräykset/ohjeet muissa maissa? Aivan muuta kuin meillä. Seuraavassa ote Sisäilmaseminaarissa 2012 pitämästäni esityksestä:

    USA:n ASHRAE-standardi /2/ suosittelee RH=30-60% niin kesällä (T=22-26C) kuin myös talvella (T=20-24C). Kanadan standardit suosittelevat RH=50-60% sekä kesällä (T=23-26C) että talvella (T=20-24C) /3/. Japanilaisten lehtitietojen mukaan siellä suositellaan talvella jopa RH=65% /4/ (lintu)influenssan torjumiseksi. Asiaa voidaan tarkastella yleisellä tasolla Mollierin diagrammilla, jota käyttäen Saksassa suositus olisi RH=35-70% (T=18-24%); katso alla 5. Saksa vaatii LTO:ssa sisäilman kosteuden palauttamista. Kosteusmittareiden näyttämä normaaliarvo on 40-70%, dataloggerini oletusarvot ovat RH=35-75%.

    Vielä Olli Seppäselle. Olit tekemässä uutta asetusta Rakennusten sisäilmastosta ja itmanvaihdosta (entinen D2). 03.10.2014 kirjoitin sinulle siitä, että RH pitäisi ottaa mukaan uuteen asetukseen. Ei tapahtunut.

    Vielä pieni kommettini aiheesta: Sisäilman kosteusasiassa Suomen linja on selvästi väärä, perustelematon ja teknistieteellisesti virheellinen. Yläraja RH=45% ja pölypunkeista puhuminen oikein naurattaa, kun kuitenkin kesällä 3-4 kuukauden ajan sisäilman RH on yli 45% (ja painuu talvella sitten alle 10% uusissa taloissa).
    Mitä tulee sisäoloihin yleensä, niin silloin olisi hyvä pitää mielessä hierarkia indoor environment (ympäristö) => indoor climate (ilmasto) => indoor air (ilma).

    Vastaa
  • Korkeinhankkija

    Käsittelemätön hirsi ei tunnu kelpaavan, koska se on arvokasta kuin kupari. Legionella on ihan todellinen uhka, joka muuta väittää on Trumpisti.

    Vastaa
  • Ensio Laaksonen

    Ihmiskunnan aiheuttaman suurenevan kasvihuoneilmiön myötä erikoistuva ilmastonmuutos tuo entistä suurempia sademääriä Suomeen:
    – Etenkin talvipuolella vuotta sateet lisääntyvät ja tulevat yhä useammin vetenä ainakin Etelä-Suomessa.
    – Kesällä rankkasateet voimistunevat enemmän kuin keskimääräiset sateet.
    – Talvella ja keväällä pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät jonkin verran.
    Eli kosteus ulkoilmassa lisääntyy. Ilmö jo täysin tuttu ja pahenee.

    RH on nousemassa, AH lisääntyy. Kun olemme saamassa esim. syksyisin melko lämpimiä ulkolämpötiloja – näitä syksyjä on jo ollut lyhyinä jaksoina –sateineen, on jaksoja, jolloin vesihöyryn diffuusio on ulkoa sisään! Milloin alkaa olla ajallisesti haitallista vesihöyryn tiivistyminen höyrynsulun ulkopintaan? Samoin kosteilla helteillä kesällä lämpöpumpun ollessa kylmä- eli viilentävänä pumppuna.

    Monet ilmastomme muuttumisen ongelmat voidaan ratkaista tulevaisuuteen uudisrakentamisessa, mutta entä tämä olemassa oleva päärakennuskantamme?

    Vastaa
  • Jyrki Kilpikari

    Mikromuovit ovat nousseet päivän puheenaiheeksi. Tänään aamun radiouutisissa kerrottiin mikromuoveista, joita löytyy pullotetuista vesistä. Kuten Seppänen mainitsee iv-laitteissa käytetään paljon muovikuitumateriaaleja esim. äänenvaimennukseen. Tutkimustietoa ei taida vielä löytyä voiko näistä vapautu mikromuovihiukkasia hengitysilmaan? En tiedä on ongelma pelkästään teoreettinen vai onko sillä jotain käytännön merkitystä. Taitaa tämä ongelmien keksiminen olla helpompaa kuin ratkaiseminen.

    Vastaa
    • ”Myös akustolevyissä yhden valmistajan M1-luokiteltu levy rupesi haisemaan lämmön ja kosteuden vaikutuksesta”. Ei tähän mitkään mikromuovit vaikuta.
      Hyvä aiheen vaihto! Firman mies
      T: päänsärystä kärsivä

      Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia