Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusliikkeiden uudet konseptit yksiöistä ovat vielä raakileita

Arkkitehti Kaisa Vepsäläinen arvioi Rakennuslehdelle uudet asuntokonseptit. Tilasuunnittelu on monessa keskeneräistä.

”Yksiöiden suunnittelussa ollaan puolitiessä”, Vepsäläinen sanoo.

Arvioinnin kohteena on asuntojen arkkitehtisuunnittelu. Arviointi on tehty pohjakuvien perusteella.

”Vanhat 1960- ja 1970-lukujen keittokomerolliset yksiöt ovat paremmin suunniteltuja kuin nämä”, hän toteaa.

Arvioinnissa ovat mukana Lehdon, Lapwallin, Saton, Skanskan ja YIT:n uudet asuntokonseptit. Skanskan konsepti on yhdessä Ikean kanssa suunniteltu Boklok, YIT:llä on Smartti ja Satolla Vantaan Raikukujalle poikkeamispäätöksellä rakennettava miniasuntoja sisältävä kerrostalo. Boklokista ei arvioinnissa ole yksiötä.

Raakilemaisuuteen kolme pääsyytä

Raakilemaisuuteen on kaikissa konsepteissa sama syy. Suunnittelu on lähtenyt kylpyhuoneen ja keittiön paketoimisesta yhdeksi moduuliksi. Se ja rakennuksen syvä runko sanelevat kaikissa tapauksissa tilasuunnittelua. Lopputulos olisi toisenlainen, jos yksiöiden muotoa olisi mietitty suunnitteluvaiheessa enemmän. Neliömäisempi ratkaisu olisi parempi. Silloin saataisiin myös enemmän ikkunapinta-alaa.

”Kaikki elementit pitäisi ajatella uudelleen, kun peruslähtökohta muuttuu radikaalisti. Yksiöissä näkyy se, että suunnittelun lähtökohdat on lainattu suoraan isommista asunnoista”, Vepsäläinen toteaa.

Tuloksena on kapeita käytävämäisiä pieniä yksiöitä, joissa eteinen ja keittiö-kylpyhuonemoduuli vievät enimmillään noin 50 prosenttia asuintilasta. Valoa tuo yksi ikkuna.

”Visuaalinen maailma ja toimivuus ovat ne kaksi asiaa, jotka tekevät asunnosta hyvän. Detaljisuunnittelun pitäisi olla samanlaista kuin lentokoneissa, autoissa tai purjeveneissä. Tuotteet pitäisi suunnitella valmiiksi.”

Lapwallin konseptissa moduuliajattelu sanelee

Lapwallin yleiskonseptin 28,6 neliömetrin yksiössä pahin ajatteluvirhe on saunan suunnittelu ylisuuren perhesaunan mitoilla. Eteiseen sijoitettu makuualkovi on leirikeskusmainen ratkaisu ja tuo väliaikaisuuden tunnun.

Lapwall käyttää kaikissa asunnoissa tilamoduulia, jossa on sauna, kylpyhuone ja keittiö. Yksiötä ja pientä kaksiota varten se on ylimitoitettu suhteessa asunnon kokoon.

”Seitsemän metrin syvyys on liikaa. Jos asunto olisi leveämpi, siitä saisi paremmin asuttavan. Tämä on perinteisen yksiön kokoinen, mutta huonommin suunniteltu”, Vepsäläinen toteaa.

Lapwallin 39,9 neliömetrin asunnossa on erillinen makuuhuone. Sen mitoitus on niin tiukka, että parisänkyyn pääsy vaatii kaksi ovea.

”Ei ole suunniteltu asuntoa vaan rakentamista.”

Myös Lehdolla syvä runko lähtökohtana

Lehto Groupiin kuuluvan Rakennuskartion konsepti esittelee Vantaan Hämeenkylään rakennettavia asuntoja. Tässä konseptissa kylpyhuone ja keittiö on pakattu yhteen tilamoduuliin, kuten myös Lapwallin ja YIT:n konsepteissa. Kylpyhuoneen suunnittelu on keskeneräinen, ja ovi on väärällä kohdalla tilankäytön kannalta. Pohjakuvasta ei käy selkeästi ilmi, täyttääkö kylpyhuone esteettömyysvaatimukset.

Pienissä asunnoissa on pohtimisen paikka siinä, pitääkö keittiö pakata samaan moduuliin. Asuttavuuden kannalta voisi toisenlainen ratkaisu olla parempi. Keittiössä ainoa määrittävä paikka on vesipiste.

Lehdon 28 neliömetrin kokoisessa yksiössä eteistä ei ole täytetty kokonaan kaappirivistöllä. Vepsäläinen pitää ratkaisua asukkaan kannalta positiivisena. Silloin jää valinnanvapautta.

”Jos yksiön kokoisista asunnoista tulee näin yksinkertaisia, pitäisi miettiä, mikä muoto on asuttavuuden kannalta paras”, Vepsäläinen korostaa.

Lehdon 41 neliömetrin kokoisista asunnoista saataisiin parempia, jos eteisen ja kylpyhuoneen tilasuunnittelu mietittäisiin uusiksi. Nyt olohuoneen kalustettavuutta heikentää eteisratkaisu.

Rakennuksen käytävätila on minimoitu liittämällä kolmioihin turhia käytäviä.

Saton minikodissa huolellista suunnittelua

Paljon kritiikkiä pienuutensa ja vuokratasonsa vuoksi saaneet Saton miniasunnot saavat Vepsäläiseltä kiitoksia. Miniasunnot on suunniteltu paremmin kuin 28 neliömetrin yksiöt. Kohde valmistuu Vantaalle.

Yksiö on 15,5 neliömetrin kokoinen. Sen lisäksi siinä on 1,6 metriä korkea iso parvi, joka sijoittuu kylpyhuoneen ja keittiön päälle. Talossa on tavallista enemmän yhteistiloja.

Kylpyhuone suhteessa asuntoon on oikean kokoinen. Asunnon detaljien suunnittelu on hiottua.

”Miniasunnon tilasuunnittelu on paljon parempaa kuin edellisissä. Varustetaso ei ole sen kummempi kuin muissa, mutta muut näyttävät halvemmilta”, Vepsäläinen arvioi.

Rakennuksen julkisivusuunnittelusta löytyy huomauttamista. Julkisivut olisivat rauhallisemman näköisiä, jos niissä ei olisi käytetty niin monia eri aiheita. Vähemmät aiheet olisivat voineet parantaa arkkitehtuuria. Julkisivun epäsymmetrisyys voisi olla korostetumpaa.

YIT:n Smartissa hyviä oivalluksia

YIT:n Smartti-konseptissa kylpyhuone-keittiömoduulin suunnittelu on onnistunut paremmin kuin Lapwallin ja Lehdon konsepteissa. Arvioitava kohde nousee Vantaan Hakunilaan.

”Kylpyhuoneen suunnittelussa on oivallettu hyvin, ettei asioita tarvitse ratkaista pelkästään suorakulmaisilla ratkaisuilla. Tämä osoittaa, että invaympyrän saa aikaan pienemmälläkin mitoituksella. Seiniä voi muotoilla monipuolisesti kontti- ja tilaelementtiratkaisuissa eli tehdä aidosti detaljisuunnittelua”, Vepsäläinen korostaa.

Eteinen vie Smartin 26 neliömetrin yksiössä melkoisesti tilaa. Kaappien poisjättämistä voisi miettiä eteisessä ja jättää asukkaalle mahdollisuuden valita mieleisensä säilytysratkaisu.

Ranskalainen parveke tuo lisäulottuvuutta. Sen paikkaa pitäisi tarkentaa, jotta asunnon kalustettavuus paranisi. Nyt sängylle on vain yksi paikka.

Smartin 50 neliön kaksion suunnittelussa on jo lupaus tilojen joustavasta käytöstä.

”Seinien paikkaa voi säätää kalusteilla, kun makuuhuoneen ja olohuoneen väliseinä perustuu kaappiratkaisuun. Suunnittelussa on näin löydetty toiminnallisia vaihtoehtoja. Eteisratkaisua voisi hioa.”

Boklokilla pilottivaihe jo takana

Pienin arvioitavana oleva Boklok-asunto on 44,5 neliömetrin kokoinen. Kohde rakennetaan Helsingin Siltakylänkujalle.

Skanska-konserni on kehittänyt konseptia niin pitkään, että se näkyy kohteiden suunnittelussa. Enää ei tehdä pilottivaiheen virheitä, vaikka suunnittelua voisi aina parantaa.

”Tämä on jo selvästi oikea asunto muihin arvioitaviin verrattuna. Asunnon neliömäisestä muodosta seuraa hyvä asuttavuus. Tilamitoitus on miellyttävää, mutta kylpyhuone voisi olla asunnon kokoon nähden pienempi”, Vepsäläinen sanoo.

Hän listaa tilasuunnittelussa hyviä asioita: vaatehuone, hyvin mitoitettu keittiö, riittävän iso makuuhuone, olohuoneen kalustettavuus ja iso parveke. Kaikki asunnot ovat läpitalon huoneistoja.

”Olisi parempi käydä kilpailua siitä, kuka tekee tehokkaimman ja toimivimman pienasunnon kuin siitä, kuka tekee pienimmän asunnon. Tehokkuus ja pienuus eivät välttämättä ole sama asia”, Vepsäläinen sanoo arvioinnin päätteeksi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Rakennusliikkeiden uudet konseptit yksiöistä ovat vielä raakileita”

  1. ”Lapwall käyttää kaikissa asunnoissa tilamoduulia, jossa on sauna, kylpyhuone ja keittiö. Yksiötä ja pientä kaksiota varten se on ylimitoitettu suhteessa asunnon kokoon.”

    Ei pidä paikkaansa. leko.lapwal.fi sivustolla voi valita kylpyhuoneen kolmesta vaihtoehdosta.

  2. pieniin asuntohin ei pidä rakentaa saunaa vaan vaatehuone , eikö hmsillä muka ole muuta kuin yhdet vaatteet eikä lainkaan
    harrastustusvälineitä tai talvivaatteita , kaappeja ei näy mssään , ja kph on kaikilla liian suuri

    , eikä erillistä mh alle 40m2 asuntoon vaan alkovi

  3. Eikö kukaan keksi vielä pienempää?

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat