Rakentaminen Talous Seppo Mölsä Ei kommentteja

Rakveren kaappauksesta, SRV:n synnystä ja Perusyhtymän katoamisesta 30 vuotta

Toukokuun lopussa 30 vuotta sitten Perusyhtymän johtaja Ilpo Kokkila neuvotteli työnantajaltaan salaa jättiläismäisen Viron Rakveren lihanjalostuskombinaatin urakan ottamisesta omiin nimiinsä. Sitä varten perustettiin yhtiö Suomen Rakennusvienti SRV.

4.6.1987 Rakennuslehdessä Perusyhtymän johtaja Ilpo Kokkila ilmoitti jättävänsä 400 miljoonan markan tappiot tehneen yhtiön. ”Rakennusalalla on vielä purkautumatta muutospaineita”, hän perusteli salaperäisenä lähtöänsä.

Yleisestä insinööritoimistosta emoyhtiö Perusyhtymää saneeraamaan tulleelle toimitusjohtaja Reino Hanhiselle hän antoi tunnustusta nopeista toimista. ”Minä en olisi pystynyt niin määrätietoisiin toimiin, mutta kyllä yhtiön tilanne oli tietysti sellainen, että niitä vaadittiin.”

Perusyhtymä oli entisen toimitusjohtaja Erkki Inkisen yltiöpäisen kasvustrategian jäljiltä heikossa kunnossa. Myös Kokkilan sopima hotelli Metropolin entisöintiurakka Moskovassa oli ollut paljon julkisuudessa.

”Metropol-hotellista ja sen hinnasta on kirjoitettu paljon. Se on normaali projekti, jossa lisä- ja muutostöiden laajuus ja hinta ovat vielä määrittelemättä”, hän sanoi Rakennuslehdessä.

Jo lehden ilmestymispäivänä perustettiin SRV Viitoset Oy, jonka koko johtajisto tuli Perusyhtymästä. Kuvassa Kari Filppula, Jorma Haapamäki , Ilpo Kokkila, Kalevi Härkönen, Kustaa Poutiainen ja Eero Nuutinen

26. kesäkuuta 1987 Eero Nuutisen johtamana Suomen Rakennusvienti SRV solmi sopimuksen eestiläisen Rakveren Lihanjalostuskombinaatin 650 miljoonan markan urakasta. Se oli Suomen ja Neuvostoliiton väliseen clearing- eli vaihtokauppaan kuuluvat urakka, jonka rakentamisesta suuret konsernit olivat ajan tavan mukaan sopineet sopuisasti keskenään. Haka, Perusyhtymä ja Finn-Stroi olivat neuvotelleet siitä vuosikaudet.

Perusyhtymän toimitusjohtaja Reino Hanhinen pani heti lakimiehet asialle Kokkilaa vastaan. Perustelu oli, että Kokkila olisi neuvotellut sopimuksesta omiin nimiinsä Perusyhtymän palveluksessa ollessaan. Talouskomission jäsen Heikki Haavisto ehdotti asian käsittelyä komissiossa, koska urakan antaminen urakkakilpailun ulkopuolisille muutti totuttua käytäntöä.

Eero Nuutisen mukaan neuvostoliittolaiset olivat ehdottaneet toukokuun viimeisellä viikolla, Perusyhtymän peräytymisen jälkeen, että hän ja Kokkila jatkaisivat urakkaneuvotteluja yksityishenkilöinä. Neuvostoliitto oli aiemmin murtanut Finn-Stroin kokoaman vientikartellin EKE:n kautta, jolla se antoi muun muassa ison osan Tallinnan sataman urakasta.

”Rakveren osalta tilanne oli se, että neuvostoliittolaiset pyysivät tarjousta siinä vaiheessa, kun kaikki suomalaiset olivat jo poissa kilpailusta”, Kokkila sanoi elokuussa 1987. Hän ei kiistänyt, etteikö olisi hyödyntänyt aiemmin tehtyä työtä.

”Tietysti laitoskokonaisuus perustuu sille työlle, jota monen suomalaisen kanssa on tehty kolme neljä vuotta.”

Rakennusteollisuuden omassa Rakennustuotanto-lehdessä Kokkila perusteli lisää lähtöönsä johtaneita tapahtumia. Sen päätoimittaja sai teollisuudelta kovat haukut haastattelusta, koska Kokkila oli silloin ja vielä pitkään punainen vaate vuorineuvoksille.

Elokuussa Perusyhtymä ja sen tytäryritys Yleinen Insinööritoimisto eli YIT yhdistyivät. Nimi muuttui YIT-Yhtymäksi. Perusyhtymästä jäi vain tuo loppuosa, mikä ei vanhoja perusyhtymäläisiä lohduttanut. Vielä seuraavat vuodet yhtiö kamppaili raskaasti tappiollisten Metropolin ja Astorian hotellihankkeiden tuomaa konkurssiuhkaa vastaan. Vakavana vaihtoehtona oli jopa yhtiön myynti pahimmille kilpailijoilleen Polarille ja Hakalle.

SRV sen sijaan alkoi nousta projektinjohtourakoitsijana suurten haastajaksi myös kotimaassa. Rakvere antoi tuolle nousulle hyvän tukijalan.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia