Kiinnostus puurakentamiseen kasvaa Suomessa. Puisten kerrostalojen rakentaminen on pienessä mutta tasaisessa nousussa Suomessa. Ensi vuonna valmistunee jo lähes tuhat uutta puukerrostaloasuntoa. Se on muutamia prosentteja kaikesta kerrostaloasuntotuotannosta.
Alalla silti myönnetään, että kokemusta pitää niistä vielä saada ja toisaalta myös isoja, tunnettuja kohteita, jotka toisivat sille tunnettavuutta ja tietysti kehuja. Samoin isompi volyymi laskisi hintaa.
”Se on kuin joululahjaksi saatu uusi lautapeli. Kun ensimmäistä peliä pelataan, se on hidasta, kun pitää opetella ja lukea sääntöjä välillä. Seuraavalla kerralla menee jo paremmin. Me olemme ihan samassa tilanteessa puukerrostalorakentamisen kanssa, mutta aina vaihtuu myös porukka siinä välissä”, luonnehtii Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen.
Suomen voisi kuvitella olevan puutalorakentamisen supervalta, mutta moni maa kirii silti ohi. Esimerkiksi saksankielisissä maissa, Pohjoismaissa ja Japanissa ala on Suomea edellä.
”Niissä puuta käytetään ja tehdään todella hienoja kohteita, mutta pitää sanoa, että ei meillä silti tarvitse hävetä, olemme yhä kärkimaita. Kiva olisi kyllä keikkua kärjessäkin.”
Puuta ei ainakaan puutu. Toisin kuin valtaosa muista rakennusaineista, puu ei lopu kesken. Viljakainen ei halua vastakkainasettelua muiden materiaalien kanssa ja muistuttaa, että yhtäkään puutaloa ei rakenneta ilman terästä ja betonia.
”Keskikokoiseen kerrostaloon tarvittava puuaines kasvaa Suomessa reilussa minuutissa. Se kertoo mittakaavasta, kuinka paljon metsät tuuppaavat puuta. Se on meidän vihreä kultamme, miksi emme sitä käyttäisi”, hän pohtii.
”Puu on ainoa rakennusmateriaali, joka lisääntyy koko ajan. Kaikki muut vähenevät. Haluttiin tai ei, kulutus tulee siirtymään uusiutuvien materiaalien hyödyntämiseen.”
Keskustelussa puukerrostaloista esiin nousee aina kysymys tulipalosta. Viljakainen luottaa tekniikkaan.
”Automaattinen sammutusjärjestelmä takaa, että tulipalo ei pääse koskaan kehittymään. Meillä on myös Euroopan tiukimmat palomääräykset. Meillä on sekä vyö että henkselit, kun vaaditaan rakenteellinen palosuojaus ja myös automaattinen sammuttaminen.”
Kiinnostus kasvaa varsinkin kaupungeissa. Esimerkiksi Tampere on luonut erityisen puutalorakentamisen ohjelman, jonka kautta se haluaa edistää sitä ja olla esimerkkinä muillekin. Sen perusteina on ekologisuus, mutta myös tuotekehitys, tutkimus ja innovaatiot.
”Rakentamisen volyymit keskittyvät kaupunkeihin. Jos me emme puurakentamista edistä, niin kuka sitten”, sanoo kaupunkiympäristöalueen johtaja Mikko Nurminen Tampereen kaupungilta.
Tampere kaavoitti lähelle asuntomessuilta tuttua Vuoreksen aluetta Isokuusi-nimisen asuinalueen, jonne tullaan rakentamaan pelkästään puusta lähivuosien aikana. Asukkaita sinne kaavaillaan tuhannesta kahteen.
HS esittelee alla eripuolilta maata seitsemän erityisen kiinnostavaa, mutta hyvin erilaista kohdetta, joista osa on saanut huomiota ulkomaita myöten. Niitä kommentoi alla Puuinfon Viljakainen.
1. Neljätoistakerroksinen opiskelija-asuntola Joensuussa
”Maailmalla on käynnissä korkeuskisa puukerrostalorakentamisesta, siksi nyt halutaan mennä kohti korkeuksia. Suomen mittakaavassa tuo on ennenkuulumatonta, meillä on tähän asti menty vain kahdeksaan kerrokseen. Näin korkea puutalo on teknisesti ja taloudellisesti erittäin haastava juttu. Ei ole näköpiriissä, että näin korkeita rakennettaisiin paljon, mutta toisaalta ne näkyvät hyvin – ne ovat tavallaan majakoita ja huomion herättäjiä siitä, mitä voidaan tehdä. Tämä on vielä suunnittelupöydällä, mutta toivon mukaan se lähtee hyvin liikkeelle.”
2. Kuhmon Tuupalan koulu
”Suomessa tykätään superlatiiveista, mutta tämä on loistava esimerkki paikallisesta päättäväisyydestä ja toiminnasta, miten saadaan kuntalaisille hyvä koulu. Tarina on sellainen, että siellä oli vanha koulu, jolle tehtiin remonttisuunnitelma, jonka budjetti oli kahdeksan miljoonaa euroa. Hankkeessa ei saatu varmuutta, että sisäilmaongelmat saataisiin remontissa poistumaan ja siksi purettiinkin vanha pois ja tehtiin uusi, puinen tilalle. Hienoa tässä on paikallinen yhteistoiminta, jossa on myös otettu huomioon kaikki kilpailulainsäädäntö. Tämä on hatunnoston arvoinen suoritus.”
3. Pudasjärven Hirsikampus
”Tämä on vähän samanlainen esimerkki kuin edellinen, mutta tämä on tehty massiivihirrestä, kun Tuupalan koulu on tehty ristiinliimatusta puusta. Se on Suomen ensimmäinen tuon mittakaavan hirsirakenteinen julkinen rakennus ja koulurakennus, kaikkiaan 12 000 neliötä. Tämä on ollut melkoinen huomionherättäjä ja se on käynnistänyt monta muuta hanketta Suomeen. Esimerkki osoittaa, että hirrestä voi tehdä myös suurempia ja korkeampia rakennuksia. Hirsi on myös todellinen vientituote, jota viedään korkealla jalostusasteella.”
4. Tampereen entinen sosiaali- ja terveysasema, jonka katolle nousee asuntoja
”Tällaisia rakennuksia soisi näkevän enemmänkin kaupunkien keskustoissa. Meillä on tuollaisia hienoja vanhoja kiinteistöjä, jotka kestäisivät paljon lisärakentamista. Siten saataisiin keskustoja tiiviimmiksi ja tehtyä niistä ekologisestikin kestävämpiä. Tässä on hyvää se, että hankkeessa ei ole ollut ”puutyöntöä”, vaan kilpailukyvyn takia on valittu puu rakennusmateriaaliksi. Puusta on suunnitelmissa voitu tehdä kaksi kerrosta katolle, koska se on niin kevyt rakenne. Puusta pystytään myös rakentamaan kohtuullisen nopeasti, joten se on kattorakentamisessa kätevä. Näyttää kuvista päätellen siltä, että katolle tulee aika makeita kämppiä. Laajempaa kattorakentamista Suomessa estävät kolme asiaa: autopaikkavaatimukset, se että kaupungit hinnoittelevat kalliiksi rakennusoikeuden ja se että taloyhtiöt ovat päätöksenteossaan kankeita. Kerrostalot kyllä kestävät. Monet vanhat talot esimerkiksi on tehty standardirakenteilla, jossa samat rakenteet on niin 3- kuin 5-kerroksissakin. Sinne pitää vain rakentaa teräsarina, joka jakaa painon kantaviin kohtiin.”
5. Tampereen Vuoreksen Tervassilta
”Puu olisi erittäin kilpailukykyinen tapa rakentaa siltoja, mutta valitettavan usein puu rajataan jo alussa materiaaleista pois. Tervassilta on siitä hieno esimerkki, että aluksi epäiltiin kannattaako sitä puusta tehdä, mutta kun laskettiin rakennus- ja elinkaarikustannukset, niin kaikissa tapauksissa puusilta osoittautui edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Siinä on myös hieno valaistus, joka tekee siitä todella näyttävän varsinkin talvisin. Puusiltoja soisi näkevän enemmän kevyinä kaupunkisiltoina ja ajoneuvosiltoina.”
6. Helsingin Jätkäsaaren Wood City
”Tämän viehätys on siinä, että puu tulee myös kaupunkien keskustoihin. Stora Enso aloitti Varkauden tehtaalla viilupuun valmistuksen viime vuonna, mikä oli todella iso investointi. Siellä tehdään nyt viilupuuta huomattavia määriä. Viilupuu tehdään sorvaamalla pöllistä ohuita siivuja, jotka liimataan yhteen ja siitä tehdään vahvoja puulevyjä, joista voidaan tehdä kokonaisia seiniä taloihin. Tämä talo on ensimmäinen näistä levyistä tehty rakennus Suomessa. Rakennusyhtiö lähti aika rohkeasti isolla kohteella liikkeelle. Asuintalot on jo molemmat pystyssä ja siihen tulee vielä erillinen toimistorakennus. Arkkitehdit ovat hienosti kautta linjan innostuneet puurakentamisesta ja virittäneet arkkitehtuurin korkealle.”
7. Pihtiputaan Niemenharjun matkailukeskus
”Kaunis rakenne osoittaa, että tienvarren taukopaikka voi olla myös jotain ihan muuta. Brittiläisen Design Curial -lehden raati valitsi kohteen taannoin maailman parhaimmaksi huoltoasemaksi 2017 malliltaan ja muotoilultaan. Suomalainen puuarkkitehtuuri on usein muualla maailmassa arvostetumpaa kuin meillä Suomessa.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Puurakentaminen kasvaa – Puuinfon Viljakainen arvioi seitsemän puukohdetta”