Uutiset HS / Juho Jokinen 6 kommenttia

Entinen kokoomusvaikuttaja sai viiden vuoden tuomion – Espooseen piti rakentaa luksustalo senioreille, liki 7 miljoonaa katosi taivaan tuuliin

Niin sanotussa Kultalampi-jutussa tapahtui täyskäännös hovioikeudessa.

Kaikki syytteet ja korvausvaatimukset olivat menneet nurin käräjäoikeudessa, mutta Helsingin hovioikeus tuomitsi maanantaina asiaan liittyen useita pitkiä vankeusrangaistuksia.

Vyyhden keskiössä on Kultalampi-niminen asunto-osakeyhtiö Espoon Leppävaarassa. Kultalammesta piti tulla korkeatasoinen senioritalo, mutta se ei koskaan toteutunut.

Poliisi tutki vuosia hankkeeseen liittyneitä talousrikosepäilyjä.

Asia oli syyttäjän ja eräiden asianomistajien valitusten vuoksi kuuden vastaajan osalta lähes koko laajuudessaan hovioikeuden käsiteltävänä.

Hovioikeus hyväksyi syyttäjän Harri Bergströmiä, Matti Hyvöstä, Ilkka J. Karia ja Petri Temisevää vastaan ajetut rangaistusvaatimukset kahdesta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja kahdesta törkeästä velallisen epärehellisyydestä.

Bergström, Hyvönen ja Kari saivat hovioikeudessa tuomiot myös törkeästä velallisen petoksesta. Kari tuomittiin lisäksi törkeästä petoksesta.

Pisimmän vankeusrangaistuksen, viisi vuotta ehdotonta, sai kiinteistöyrittäjä ja entinen espoolainen kokoomusvaikuttaja Ilkka J. Kari. Hän on toiminut myös Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Hovioikeus katsoo, että Kultalampi-nimisestä asunto-osakeyhtiöstä ja sen rakennuttajayhtiö IdeaProsta siirrettiin miljoonia euroja rakennushankkeen ulkopuolelle. Osittain tämän seurauksena yhtiöt ajautuivat vaikeuksiin ja lopulta konkurssiin.

Palvelutalo oli silloisen Sampo Pankin rahoittama RS-kohde. Lyhenne ”RS” tulee sanoista ”rahalaitosten neuvottelukunnan suosittelema”.

Hovioikeuden tuomion mukaan Kari ja muut tuomitut käyttivät määräysvaltaa molemmissa yhtiöissä. Karin, Bergströmin, Hyvösen ja Temisevän todettiin merkinneen keinotekoisella järjestelyllä vääriä tietoja IdeaPron ja asunto-osakeyhtiön kirjanpitoihin.

”Vastaajat olivat optiokaupan ja minuuttirahasiirtojen avulla luoneet IdeaPro Oy:n ja asunto-osakeyhtiön sekä vastaajien muiden yhtiöiden välille tekaistuja velkasuhteita, joiden perusteella vastaajat olivat siirtäneet varoja rakennushankkeen ulkopuolelle”, hovioikeus perustelee ratkaisuaan.

Toiminta johti yhtiöiden maksukyvyttömyyteen. IdeaPro asetettiin konkurssiin helmikuussa 2009, ja asunto-osakeyhtiö koki saman kohtalon kyseisen vuoden heinäkuussa.

Yhtiöistä oli 4.7.2006–3.12.2008 siirretty ilman hyväksyttävää syytä noin 6,6 miljoonaa euroa rakennushankkeen ulkopuolelle.

Rakennushankkeeseen tarkoitettuja rahoja käytettiin muun muassa epäonnistuneisiin sijoituksiin Yhdysvalloissa.

Karin lisäksi myös muut tuomitut saivat hovioikeudesta pitkät vankeusrangaistukset: Hyvönen 4 vuotta ja 9 kuukautta, Temisevä 4 vuotta ja 7 kuukautta sekä Bergström 4 vuotta ja 2 kuukautta.

Miehet tuomittiin myös maksamaan miljoonien eurojen vahingonkorvaukset.

Kahden vastaajan osalta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. He eivät siis saaneet rangaistusta tai vahingonkorvauksia kontolleen.

Tästä on kyse:

Kultalampi-vyyhti

  • Länsi-Uudenmaan poliisi sai vuonna 2013 valmiiksi useita vuosia selvittelemänsä niin sanotun Kultalampi-jutun. Kyse on laajasta ja monimutkaisesta talousrikosvyyhdestä.
  • Vyyhdestä kertyi poliisin esitutkinta-aineistoa yli 10 000 sivua.
  • Vastaajat kiistivät oikeudessa syyllistyneensä mihinkään väitetyistä rikoksista.
  • Käräjäoikeus hylkäsi vuonna 2015 kaikki syytteet ja miljoonien eurojen korvausvaatimukset näytön puutteen vuoksi.
  • Helsingin hovioikeudessa tapahtui kuitenkin maanantaina täyskäännös, kun kuudesta vastaajasta neljä tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin.
  • Tuomitut voivat yrittää hakea rangaistuksiinsa muutosta vielä korkeimmalta oikeudelta, mikäli se myöntää valitusluvan.

 

Keskustelu artikkelista: 6 kommenttia

  • siis tämä Vihreiden Emma Karin isä, no ei vastaa isänsä synneistä

    Vastaa
  • Aika hyviä duuneja järjestetään ja hyvällä palkalla. 7 miljoonaa … ja 4 vuoden työmaa ja noin hyvä liksa . Terveisin JK

    Vastaa
  • Paha saa palkkansa…ja tällä kertaa huonon.

    Vastaa
  • Jospa oli vain huonoa bisnestä? Joka päivä menee sen vuoksi kymmeniä yrityksiä nurin. Toisaalta, jos kaikki syytteet hylätään käräjäoikeudessa ja hyväksytään hovioikeudessa: se seikka kertoo jotain oikeuslaitoksen tasosta. Pienen säädön ymmärtää. Ja tuskin varansa menettäneet asukkaat (onko niitä edes?) ovat erityisen säälittäviä. Ryhtyessään ostajaksi heidän on pitänyt ymmärtää myös riskit, kuten jokaisen asunnon ostajan pitää ymmärtää.

    Vastaa
    • Seppo Mölsä

      Espoon tapaus on hyvin tyypillinen suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. Käräjäoikeuden poliittisesti valitut lautamiehet ymmärtävät erityisen hyvin omien puolueveljiensä asioita ja toisaalta johtavat poliitikot ovat yleensä hyvin verkostoituneet myös oikeuslaitoksen suuntaan.

      Kirjoitin näistä asioista Rakentamisen mustassa kirjassani.

      ”Verohallinnossa harmaan talouden torjunnasta vastannut Markku Hirvonen arvioi vuonna 2006 Turun Sanomissa, että lahjontaa pahempi ongelma Suomessa on näkymätön, rakenteellinen korruptio.

      ”Pienessä maassa ihmiset tuntevat toisensa. Viranomaiset, bisnesmiehet, poliitikot ja kunnalliset päättäjät liikkuvat samoissa piireissä ja istuvat samoissa kerhoissa. He ymmärtävät hyvin helposti toisen osapuolen intressejä, vaikka suoranaisesta lahjonnasta ei olekaan kysymys, Hirvonen sanoi.

      Hänestä näkymätön korruptio ulottuu myös oikeusistuimiin.

      ”Ihmiset, jotka istuvat oikeusistuimissa, ymmärtävät yhteiskunnassa ylemmässä asemassa olevia paremmin kuin ns. oikeita rikollisia. Ymmärrys toisen osapuolen asemasta on parempi, kun liikutaan samoissa piireissä ja käydään samoissa harrastuksissa.”

      Hirvonen ei yksilöi näitä tapauksia, mutta ainakin Vantaalla käräjäoikeuden puolutoverit ymmärsivät hämmästyttävän hyvin johtavien virkamiesten ja lahjuksista kärähtäneen valtuuston puheenjohtajan (Salminvuo) yhteistä matkailua. Oulussa käräjäoikeuden jäsenet olisivat yksimielisesti jättäneet kaupungin suuren demarimesenaatin (Riihi Säätiö) tuomitsematta. Hämeenlinnassa käräjäoikeus piti kaupunginvaltuuston entisen puheenjohtajan (Kummila) rahansiirtoja ulkomaille juuri ennen hänen yrityksensä konkurssia aivan laillisena taloussuunnitteluna. Turussa raastuvanoikeus oli useissa tapauksissa haluton tuomitsemaan kaupunkinsa napamiehiä. Hovioikeus on usein joutunut kumoamaan näitä vapauttavia tuomioita.

      Toisaalta joskus harvoin käy toisinkin päin. Turun hovioikeus ymmärsi, että paikkakunnan johtavalla poliitikolla (Kanerva/Nova) voi ja saa olla laaja ystäväverkosto, joka pystyy kustantamaan hänelle hänen arvoisensa syntymäpäiväjuhlat. Väite, että ei ole olemassa ilmaisia lounaita, ei ilmeisesti kosketa ihmisiä, jotka eivät juuri muunlaisiin lounaisiin ole tottuneetkaan.

      Oikeuskanslerinvirastossa huomattiin 1980-luvun alussa, että lahjusjuttujen syytetyt ovat pääosin ylemmistä sosiaaliryhmistä. Heillä oli muita paremmat mahdollisuudet puolustaa itseään kuin syytetyillä yleensä. Johtajilla oli mahdollisuus saada tukea yllättäviltäkin suunnilta ja joskus todella korkealta.

      ”Paljon väkevämmät ja pätevämmämät voimat nousevat lahjusjutuissa syytettyjen tueksi”, oikeuskansleri Kai Korte totesi jo vuonna 1984 Helsingin Sanomien haastattelussa.

      ”Kun puolustus käyttää kaikki keinot toisaalta pitkittääkseen ja toisaalta tuodakseen jatkuvasti uutta aineistoa oikeuteen, juttujen päättäminen viivästyy. Silloin asioiden pitkittymistä ei kuitenkaan pitäisi sysätä yksipuolisesti syyttäjien tai oikeuslaitoksen syyksi.”

      Aika monessa oikeudenkäynnissä tuo oikeudenkäynnin pitkittyminen on laskettu jopa syytetyn eduksi ja hän on voinut vapautua lopulta syytteistä kokonaan siitä huolimatta, että pitkittymisen syynä olisi ollut syytetyn tarkoituksellisen vaikea tavoitettavuus ulkomailla.

      Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia