Talotekniikka Johanna Aatsalo Ei kommentteja

Tutkimuslaboratorio on asuntomessujen mielenkiintoinen tekninen kohde

Mikkelin asuntomessukohteiden mielenkiintoisin talotekniikkasisältö löytyy Etelä-Savon Koulutuksen rakennuttamasta kohde 28:sta eli Opaalista. Neljään moduuliin perustuvassa konttitalossa on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin talotekniikan Modlab-tutkimusympäristö.

Tutkimuskontin akkukapasiteetti on 6kWh. Akustoissa käytetään litium-rautafosfaatti -tekniikkaa.

Taloon asennetaan anturointi- ja automaatiojärjestelmä, jonka avulla tutkitaan esimerkiksi ilmanlaatua, lämpötilaa ja kosteutta. Tuloksia voi seurata talon vieressä sijaitsevassa tutkimuskontissa.

”Tuotamme kontin näytöille ja infotauluille tietoa esimerkiksi vuorokausitrendeistä ja siitä, miten kohteen hiilidioksidipitoisuus nousee, kun sisällä on paljon ihmisiä”, Kari Dufva Xamkista kertoo.

Mittauskontti tuottaa aurinkopaneeleilla tarvitsemansa energian. Sen aurinkopaneelista kuusi sijaitsee kontin katolla ja neljä maassa. Tutkimuskontin aurinkopaneelit tuottavan sen käyttöön sähköä noin 2,6 kilowattituntia. Järjestelmään kuuluu kolme akkua, joiden varastointikapasiteetti on 6 kilowattituntia.

Ratkaisuja ikäihmisille

Konttitalo on rakennettu kodiksi iäkkäämmälle asukkaalle. Turvallisuutta lisäävät esimerkiksi elektroniset hanat, jotka katkaisevat vedentulon neljän minuutin jälkeen. Taloa monitoroidaan hyvin tarkasti, ja siellä on esimerkiksi liike-, murto- ja kosteustunnistimet. Kaikki voidaan hallita etänä matkapuhelimen kautta.

Talon energialuokka on B, mutta työmaan vastaava mestari Pekka Lahnasalo uskoo, että ilmanvuotoluku putoaa vielä yhdestä 0,6:een, kun kaikki työt on saatu tehtyä.

Talo lämpiää suoralla sähkölämmityksellä ja uusiutuvalla energialla. Käytössä on myös takka, ilmalämpöpumppu ja aurinkopaneelit. Konttitalossa on 17 aurinkopaneelia, joiden tuotto on noin 4,2 kilowattituntia.

Helppokäyttöistä tekniikkaa

Messujen talotekniset ratkaisut edustavat Rakennuslehden kiertämien kohteiden perusteella normaalia tasoa. Asukkaiden kommentit valituista teknisistä ratkaisuista tiivistyvät hyvin seuraavassa. ”Halusimme helppokäyttöisen ja yksinkertaisen systeemin, jonka käyttöönottamisessa ei tarvitse olla insinöörin koulutusta ja jonka tavallinen ihminen tajuaa.”

Useissa messukohteissa on käytössä älykkäitä automaatiojärjestelmiä, joissa on helppokäyttökytkinten takana esimerkiksi erilaisia läsnäolo-, yö-, matkoilla- tai eko-vaihtoehtoja. Kotiautomaatiojärjestelmiin voi tutustua esimerkiksi kohteissa Wave, kohde numero 5, Casa Wellikulho, 18 ja Talo Vahvaselkä, 23. Näissä kohteissa järjestelmiin on kytketty esimerkiksi valaistus, lämmitys, ilmanvaihto ja ilmastointi sekä ovipuhelin, kaihtimet ja markiisit. Älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella voidaan tehdä etäohjausta. Näiden kohteiden kotiautomaation on toimittanut ABB ja järjestelmä sopii myös saneerauskohteisiin.

”Tuotteet keskustelevat keskenään langattomasti ja ne on helppo lisätä jälkeenpäin asuntoihin. Koska ne tarvitsevat ainoastaan verkkovirran, ne voidaan yleensä asentaa olemassa olevien kytkinten ja säädinten tilalle”, toimialajohtaja Harri Liukku ABB:ltä kertoo.

Maa- vai kaukolämpö

Messualue sijaitsee osin pohjavesialueella, joten kaikkiin kohteisiin ei ole voinut valita maalämpöä. Vaihtoehtoina on tuolloin ollut esimerkiksi suora sähkölämmitys vesi-ilmalämpöpumpulla tai kaukolämpö.

Aurinkopaneelit löytyvät kolmesta kohteesta. Esimerkiksi kohteessa 15 asukkaat toivoivat mahdollisimman suurta omavaraisuutta lämmönlähteeltään, mutta eivät tontin sijainnin vuoksi saaneet lupaa maalämpöön. Hieman alle 200 neliön talon yhdeksi ratkaisuksi asennettiin kolmen kilowattitunnin aurinkopaneelit ja ne sijoitettiin autotallin katolle. Talli käännettiin lisäksi paneeleille parhaaseen mahdolliseen suuntaan.

Tulisija mainittiin vain yhdessä messukohteessa täydentävänä ja varaavana lämmitysmuotona. Kaksi kohdetta on rakennettu niin sanotulla tulilattiatekniikalla eli niissä on ilmakiertoinen lattialämmitys.

Messujen ainoassa ammattilaiskohteessa eli Mikkelin kaupungin vuokrataloyhtiössä 10 rivitaloasuntoa lämpiää kaukolämmöllä, mutta avustavana menetelmänä käytetään aurinkolämpökeräimiä ja passiivista maalämpöä.

Lämpöpumput eivät ole ennen ulkonäöllään koreilleet, mutta Mikkelissä on selvästi nähtävissä uudenlainen toivo pumppujen teollisessa muotoilussa. Yhä suuremmat ja tehokkaammat pumput eivät enää näytä pelkiltä teknisiltä räppänöiltä vaan niiden valmistajat ovat panostaneet myös muotoiluun.

 

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia