Talotekniikka Uutiset HS / Lari Malmberg Ei kommentteja

Helsingin salainen ase ilmastonmuutosta vastaan on valtava maanalainen järvi – katso miltä veden täyttämä luola näyttää

Esplanadin puiston alla sijaitsevaan luolaan pystytetään nyt Helsingin toista lämpöpumppulaitosta.

Esplanadin alla sijaitsee 40 metriä syvä tekojärvi, jolla tuotetaan jäähdytystä. Kuva: Kari Pullinen

Tuolla ylhäällä maan pinnalla autot kulkevat Helsingin keskustan aamuruuhkassa, mutta täällä 50 metriä Esplanadin puiston alapuolella on hiljaista ja hämärää.

Sitten Helsingin kaupungin energiayhtiön Helenin projektipäällikkö Eero Kaartokallio sytyttää sinisen halogeenin ja edessä oleva maanalainen tekojärvi vaihtaa väriä turkoosiksi.

Jos tästä kohtaa syöksyisi sukeltajan tamineissa veteen, saisi polskia yli 40 metriä ennen kuin pääsisi altaan pohjaan. Veden pinnalla uiden altaan toinen pää tulisi vastaan 80 metrin päässä.

Mutta ei tänne uimaan ole tultu. Tällä järvellä on nimittäin aavistuksen tärkeämpi tehtävä: taistella ilmastonmuutosta vastaan.

Voit katsoa videon maanalaisesta luolasta tästä.

Lämmöt talteen

Helsingin ilmanlaatu on parantunut muutamassa vuosikymmenessä huomattavasti. Yksi tärkeistä syistä muutokseen on kaukolämpöverkon laajentuminen.

Esimerkiksi Kiinan suurkaupunkien savusumujen pahentumiseen talvikuukausina vaikuttaa se, että monet lämmittävät asuntojaan omilla tulisijoillaan. Helsingissä ajatus tuntuu nykyään kaukaiselta, mutta vielä 1980-luvulla hiili- ja öljylämmitteisten talojen osuus oli täälläkin huomattava.

Nykyään kaupunki pysyy kuitenkin lämpimänä – ja kesäisin viileänä – järjestelmällä, joka alkaa vuosi vuodelta muistuttaa entistä enemmän tieteiselokuvaa.

Havainnekuva Esplanadin altaan koosta. Kuva: HS

Sörnäisissä Katri Valan puiston alla sijaitsee maailman suurin lämpöpumppulaitos, johon asennettuihin lämpöpumppuihin johdetaan joka päivä kahden ja puolen Eduskuntatalon tilavuuden verran puhdistettua jätevettä.

Lämpöpumppulaitoksen ansiosta helsinkiläisten ulosteetkin valjastetaan taisteluun ilmastonmuutosta vastaan: pumput nappaavat veden lämmön talteen ja ohjaavat sen sitten takaisin helsinkiläisten pattereihin ja suihkuihin.

Kun lämpöä voidaan tuottaa kierrättämällä, sitä ei tarvitse tehdä niin paljon fossiilisilla polttoaineilla.

Jättipumput tulossa

Eero Kaartokallio esittelee Esplanadin puiston alle vuonna 2015 valmistunutta tekojärveä juuri nyt siksi, että sitä ympäröivään luolastoon ollaan valmistelemassa Helsingin toista teollisen mittaluokan lämpöpumppulaitosta. Laitoksen toiminnan pitäisi alkaa keväällä.

”Lämpöpumppuja on kaksi, ja ne tuodaan tänne osissa kymmenessä lastissa”, Kaartokallio kertoo.

Monimutkaiselta kuulostava kuljetusjärjestely johtuu pumpun mittaluokasta. Monet Ranskassa valmistettujen pumppujen osat painavat yli 20 000 kiloa ja tuovat mieleen sukellusveneen. Kaartokallio on uutuuksista silmin nähden innoissaan.

Hän kertoo harmittelevansa sitä, että Helenin ympärillä pyörivä julkinen keskustelu on keskittynyt viime vuosina vahvasti kivihiilen polttamiseen ja sen tuottamiin kielteisiin ilmastovaikutuksiin.

Espan tekojärven vieressä olevaan luolaan pystytetään uutta lämpöpumppulaitosta. Kuva: Kari Pullinen

Kaartokallio korostaa, ettei halua puolustella hiilen polttoa. ”Kyllä me tehdään aika paljon hyviäkin asioita”, hän sanoo silti.

Yksi näistä hyvistä asioista liittyy juuri Esplanadin puiston alapuolella sijaitsevaan tekojärveen. Se toimii Helsingin virallisena viilentimenä.

Kaukokylmää toimitiloihin

Vaikka Helsinki on kylmän maan kylmä pääkaupunki, rakennusten ilmastointiin kuluu täälläkin valtava määrä energiaa. Kesäisin jäähdytystä kaivataan niin kauppakeskuksiin, hotelleihin ja toimistoihin kuin nykyajan energiatehokkuusvaatimusten mukaan rakennettuihin asuintaloihinkin. Ympäri vuoden kylmää ilmaa vaativat esimerkiksi konesalit.

Vuodesta 2005 lähtien Helen on tuottanut lämpölaitoksissaan myös kaukolämmön vastakohtaa: kaukojäähdytystä. Vuonna 2015 käyttöön otettu Esplanadin puiston alla sijaitseva tekojärvi toimii kaukojäähdytysjärjestelmän akkuna, jonka kautta rakennusten jäähdytyslaitteisiin ohjataan polttoainetta – kylmää vettä.

Tekojärvi on kooltaan neljäsosan Eduskuntatalosta, noin 26 000 kuutiometriä. Vesi siihen tulee Päijänteestä.

Kaartokallio selittää, että myös kaukojäähdytysjärjestelmä tuottaa helsinkiläisille lämpöä. Kun rakennukseen johdettu jäähdytetty ilma on taas auringon ja ihmisten ruumiinlämmön vuoksi lämmennyt, Helenin järjestelmä ohjaa sen sisältämän lämmön veden mukana takaisin lämpöpumppulaitokseen.

Kesäisenä päivänä lämpöä syntyy niin paljon, että se riittää 250 000 helsinkiläisen tarvitseman lämpimän veden tuotantoon.

Käytännössä tämä kaikki tähtää siihen, ettei tarvittavaa lämpöä tai viileää ilmaa menisi hukkaan, Kaartokallio kertoo.

Energiahukan minimointi on myös Helenin omistajan Helsingin kaupungin tahto.

Kohti hiilineutraaliutta

Kaupunginhallituksen hyväksymässä strategiaehdotuksessa linjataan, että Helsingin tavoite on olla hiilineutraali kaupunki jo alle 20 vuoden päästä, vuonna 2035.

Koska energiantuotanto on suuri kasvihuonepäästöjen lähde, myös Helenillä on merkittävä rooli siinä, päästäänkö tavoitteeseen.

Helenin pitäisi vähentää fossiilisten energialähteiden käyttöä ja lisätä uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotantoa. Hanasaaren hiilivoimalan sulkemisesta päätettiinkin jo viime vuonna, mutta Salmisaaren voimalan kohdalla kivihiilen käytön lopettamisesta ei ole vielä linjattu.

Helenin viestintäjohtaja Sanna Jääskeläinen kertoo, että Helen tavoittelee entistä puhtaampaa energiantuotantoa monin tavoin. Yksi esimerkki kehityksestä on se, että tulevaisuudessa sähköautojen akut voivat Jääskeläisen mukaan toimia myös energiavarastoina.

Hanasaaressa V2G (vehicle-to-grid) ensilataus. Nissan sähköauto kytkettiin lataukseen.

Uusiutuvien energiamuotojen syntyminen vaihtelee voimakkaasti säätilan ja vuorokaudenajan mukaan. Nykyvisioiden mukaan autojen akut eivät välttämättä tulevaisuudessa olisikaan pelkästään sähkön imijöitä: autonomistajat saattaisivat myös myydä verkostolle sähköä ja tasapainottaa näin tarjolla olevan sähkön määrän vaihteluita.

”Näin saamme kuluttajat mukaan järjestelmän ylläpitoon”, Jääskeläinen sanoo.

Suomen ensimmäinen kaksisuuntainen sähköauton latauspiste otettiin käyttöön tiistaina Helsingin Suvilahdessa.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia