Talous Mikko Kortelainen 3 kommenttia

Tutkijoiden yllätysesitys: myös sosiaalisten asuntojen tonteista perittävä markkinahinta

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan 12.9.2017 julkistama tutkimus asuntopolitiikan kehittämiskohteista tarjoaa tuttuja lääkkeitä, mutta on mukana yksi yllätyskin.

Tutkijoiden mukaan asuntorakentamisen lisääminen on paras lääke asunto-ongelmaan. Kuva: Anne Kurki

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksesta ovat vastanneet FL Janne Antikainen, VTT Seppo Laakso ja TkT Henrik Lönnqvist.

Uutta on tutkimuksen ehdotus siitä, että kuntien tulisi vuokrata Ara-tuotannon tontit samoilla hintakriteereillä vapaarahoitteisen asuntotuotannon kanssa.

Ara-tuotantoa pitäisi kuitenkin segregaation estämiseksi rakentaa myös korkeiden tonttihintojen alueille. Ratkaisuksi tutkijat esittävät, että kalliiden tonttien asunnoissa kunnan tulisi maksaa asukkaille lisäasumistukea korkean tonttivuokran kompensoimiseksi. Mikäli asukkaan tulotaso nousee, lisäasumistuki vähenee tai poistuu.

Nykymenettelyssä Ara säätelee sosiaalisen asuntotuotannon tonttihintoja. Eduskunnalle tehdyn raportin mukaan Ara-tuotannon kerrosneliön hinta on Helsingissä ja Etelä-Espoossa sijainnista riippuen 30-60 prosenttia alempi kuin markkinahinta. Vastaavasti Ara-tuotantoon vuokratut tontit sisältävät tonttivuokran subventiota 1-2 euroa neliöltä kuukaudessa.

Ehdotetun uudistuksen tarkoitus jää hämäräksi. Ainakin kunnan tonttitulot kasvaisivat. Ara-asuminen myös kallistuisi hyvillä paikoilla asukkaan tulojen noustessa.

Kova tyrmää ehdotuksen

Kohtuuhintaista vuokra-asumista edistävän Kovan toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen pitää Ara-tontteihin kohdistuvaa ehdotusta käsittämättömänä.

”Tutkijaryhmän ehdotus Ara-tuotannon tonttien vuokraamisesta samaan hintaan kuin vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon nostaisi vuokria ja yhteiskunnan asumiseen käytettäviä menoja entisestään. Kunnissa Ara-tonttien vuokranalennus on yleensä noin 20 prosenttia vapaarahoitteiseen tuotantoon nähden. Alennus annetaan sen vastapainoksi, että kohteen vuokranmääritykseen ja käyttöön liittyy pitkät, 40 vuoden rajoitukset. Pidemmällä aikavälillä kunnille tulisi myös selvästi kalliimmaksi maksaa ylimääräistä asumistukea tonttivuokran kompensoimiseksi”, Parkkonen toteaa järjestön tiedotteessa.

”Lisäksi täytyy muistaa, että normaaliin Ara-vuokra-asuntotuotantoon ohjataan kaupunkiseuduilla vain 20-25 prosenttia tonteista”, Jouni Parkkonen lisää.

On rakennettava enemmän asuntoja

Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet nopeasti väestömäärän ja keskimääräisen tulotason nousun vuoksi. Raportin mukaan paras keino hillitä hintojen ja vuokrien nousua on lisätä asuntojen tarjontaa.

Liian pieni tonttimaavaranto on ollut 2000-luvulla rakentamisen pahimpana pullonkaulana. Pääkaupunkiseudun yleiskaavat sekä liikenneratkaisut kuitenkin tutkijoiden mukaan mahdollistavat uudenlaisen pitkäjänteisen kaavoituksen sekä tonttivarannon kasvattamisen.

Pääkaupunkiseudun asuntopula on seudullinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan seudullista yhteistyötä. Myös valtion osallisuutta yhteistyössä tulee kehittää pitkäaikaisemmaksi ja hallituskaudet ylittäväksi.

Kunkin kaupunkiseudun kohdalla yhteiskunnan kontrolloiman asuntotuotannon koko ja rakenne tulisi raportin mukaan määritellä valtion, maakunnan ja kuntien välisellä kumppanuusperiaatteella.

Asumistuen katsotaan olevan edelleen tärkeä ja oleellinen tukimuoto, mutta siihen käytettävien varojen täytyy suhteutua asuntomarkkinoiden kokonaisuuteen. Asumistukien kasvua kyetään parhaiten hillitsemään asumistuotantoa vauhdittamalla. Tukijärjestelmien painotuksessa tulee siis huomioida riittävät asumistuotannon tarjontatuet. Asumisen tarjontatuet eivät kuitenkaan ole ongelmattomia, ja esimerkiksi niiden kohdistuminen on nykyisellään haastavaa.

Myös asumistukea on kehitettävä, jotta siihen liittyviä kannustinongelmia voidaan ratkoa.

Asunnottomuuden hoitotoimiakin korostetaan raportissa.

Tutkimuksessa listataan kaikkiaan 18 suositusta asunto-ongelman helpottamiseksi.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoman mukaan raportin sanoma on selkeä. Epäonnistuminen asuntopolitiikassa voi johtaa ongelmiin koko maan kasvussa ja pärjäämisessä.

Tarkastusvaliokunta tuleekin hakemaan uutta yhteisymmärrystä yli hallitus-oppositiorajan asuntopolitiikan lähivuosien kehittämistarpeista. Näin eduskunta voisi ensi keväänä antaa evästystä tarvittavista korjausliikkeistä.

Tarkastusvaliokunta käynnistää tutkimuksen käsittelyn syyskaudella 2017 ja valmistelee asiasta mietinnön kevään 2018 aikana eduskunnan täysistunnolle.

Keskustelu artikkelista: 3 kommenttia

  • ”Ehdotetun uudistuksen tarkoitus jää hämäräksi. Ainakin kunnan tonttitulot kasvaisivat. Ara-asuminen myös kallistuisi hyvillä paikoilla asukkaan tulojen noustessa.”

    En tunne ehdotuksen tarkoitusta, mutta saman suuntaisia ajatuksia on joskus kuulunut sellaisilta tahoilta, jotka ovat tavoitelleet asumiseen liittyvien tukien tekemistä kaikilta osin näkyväksi budjeteissa – erään tausta-ajatuksen ollessa toisinaan, että jos näytetään, kuinka paljon rahaa todellisuudessa tukiin menee, aletaan enemmän miettiä sitä, että onko niin laajamittaisessa tukemisessa mitään järkeä. Hinnanalennuksethan eivät näy budjeteissa tukierinä, mutta tulonsiirrot näkyvät. Siltä pohjalta on joskus esitetty, että hinnanalennukset pitäisi saada jollai ntavoin muunnettua budjettieriksi. Tuo ehdotus on yksi tapa sellaiseen. Ehdotuskokonaisuuteen kuuluu myös suositus, jonka mukaan ARA:n varallisuutta hyödyntäviä tarjontatukia ei enää myönnettäisi, ja että valtion asuntotuotannon tarjontatuki muutetaan budjettitueksi, joka näkyy budjetissa. Sillä suosituksella on sama vaikutus tukien tekemisessä näkyväksi valtion budjettiin.

    Muista ehdotuksista huomiota herättävä on ainakin ajatus asuntojen luovutusvoiton verottamisesta ja luovutustappion vähennysoikeudesta. Kirjoittajat esittävät, että luovutusvoittoverotuksella voisi lisätä kannusteita muuttoon työn perässä (kun tilanteissa, joissa asunnon arvo on laskenut, tulisi luovutustappion vähennysoikeuden kautta kannattavammaksi myydä asunto).

    Vastaa
  • As Oy:n tonttimaa kerryttää tontin markkinaehtoisen hinnan 5%:n tuottoarvolla omistajalleen 20 vuodessa. Metsän kasvu totta metsämaan arvon puunmyyntituloina noin sadassa vuodessa.
    Yhteiskunnan rahat eivät tule riittämään asuntojen tonttihntojen poskettomiin vuokriin.

    Vastaa
  • Onhan se tosi yllättävää jos asuntopilitiikassa yritetään korjata kohtuuttomia vääristymiä. Hitas tontit kuuluu samaan sarjaan, hyvällä paikalla asuvien kuluja kompensoidaan muiden kustannuksella. Kaupungilla on yksi suuri kassa ja ne mitä tonteista jää saamatta kerätään veroina.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia