Tutustu nyt Rakennuslehteen 3 kk veloituksetta!

Helsinki-Vantaalla ei voida säästellä kiitotien päällysteen paksuudessa

Helsinki-Vantaa lentoaseman kiitotie 2:n peruskorjaus on valmistunut. Pintamateriaalina käytetyn asfaltin paksuus on ihan toista luokkaa kuin maanteillä.

Kiitoteiden pitää kestää satojen tonnien massojen rasitus. Kuva: Finavia.
Kuuntele juttu

Finavia käyttää lentoasemillaan kiitoteiden pintamateriaalina asfalttia, jota kiitotie 2:n päällystämiseen kului 2 500 kuorma-autollista eli noin 60 000 tonnia.

Kiitotien pinnan alta löytyvät tiivistetystä kiviaineksesta tehdyt rakenteet, jotka yhdessä noin 20 senttimetriä paksun päällysteen kanssa ottavat vastaan koneista tulevan kuormituksen.

Esimerkiksi Finnairilla käytössä olevan Airbus A350-900 -konetyypillä maksimi lentoonlähtömassa on 280 tonnia. Vastaavasti laskeutumismassa on enimmillään 205 tonnia.

”Kiitotien pinnan on oltava tasainen, mutta veden on kuitenkin päästävä valumaan pois. Lisäksi kitkaominaisuuksien pitää olla riittävät”, Finavian tekninen johtaja Henri Hansson kertoo.

Toinen vaihtoehto olisi betoni, mutta sen elinkaari ja kestävyys talvikunnossapidon takia Suomessa on haasteellista.

Kiitotie 2:n peruskorjauksessa uudistettiin päällysterakenteet, sadevesilinjastot ja valaistusjärjestelmä.

”Kenttävalojärjestelmään merkittäviä muutoksia. Niiden ansiosta kiitotien valaisimet nyt toimivat energiatehokkaalla LED-tekniikalla”, Hansson sanoo.

Kiitotie 2:n peruskorjattava alue oli kooltaan 138 000 neliömetriä, mikä vastaa noin 20 jalkapallokenttää. Operaatiot uudistuneelta kiitotieltä käynnistyivät maanantaina 9. lokakuuta.

Investointi oli arvoltaan noin 13 miljoonaa euroa, josta 20 prosenttia käytettiin ympäristön kannalta tärkeän infrastruktuurin parantamiseen. Vanhojen sadevesikaivojen- ja putkistojen kunnostaminen parantaa lentoaseman hulevesien hallintaa.

Jatkuvan liu’un lähestyminen

Helsinki-Vantaalla lentoon lähdetään pääsääntöisesti kiitotie 3:lta lounaan suuntaan. Laskeutumiset tehdään kiitotie 2:lle luoteesta. Vilkkaimpina tunteina koneet laskeutuvat rinnakkaisille kiitoteille, ykköselle ja kolmoselle.

Kiitotie valitaan aina tuulensuunnan mukaan, sillä koneiden on turvallisinta nousta vastatuuleen. Helsinki-Vantaalla on lisäksi käytössä ensisijainen kiitotiejärjestelmä lentokonemelun ohjaamiseksi vähiten asutuille alueille.

Finavialla on käytössä niin sanottu vihreiden laskeutumisten menetelmä. Kyse on niin sanotusta jatkuvan liu´un lähestymismenetelmästä, joka tähtää melua ja päästöjä vähentäviin lentotapoihin. Jo noin 70 prosenttia Helsinki-Vantaan päiväajan ja 80 prosenttia yöajan laskeutumisista tehdään jatkuvalla liu’ulla.

Finavia on parin viimeisen vuoden aikana investoinut yhteensä 60 miljoonaa euroa viiden kiitotien peruskorjaukseen. Helsinki-Vantaalla on peruskorjattu kaksi kiitotietä vuosina 2015 ja 2017. Täysremontissa ovat olleet myös Kittilän, Rovaniemen ja Oulun lentoasemien kiitotiet.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Helsinki-Vantaalla ei voida säästellä kiitotien päällysteen paksuudessa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat