Työelämä HS / Suvi Vihavainen ja Toni Lehtinen 6 kommenttia

Jari Jääskeläinen on vaihtanut työmaakoppien tyttökalentereita luontokalentereihin – rakennusalalla naisia on häiritty vuosikymmenet, mutta nyt asiaan halutaan muutos

Häirintää aiotaan nostaa rakennusalalla päivänvaloon ja kiinnittää siihen aiempaa enemmän huomiota.

"Kissa on nostettava pöydälle välittömästi", kommentoi häirintätapauksia YIT:n pääluottamusmies Jari Jääskeläinen rakennustyömaalla Jyväskylän Palokassa. Kuva: Petri Blomqvist

Seksuaa­lisesta ja suku­puoleen kohdis­tuvasta häirin­nästä on kärsitty miesvaltaisella rakennusalalla läpi vuosikymmenten. Näin sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Häirintä ja ahdistelu voivat olla ronskeja puheita, tytöttelyä ja lähentelyä. Ala on miesvaltainen, ja tällainen käytös on Harjuniemen mukaan kuulunut kulttuuriin.

Rakennus­alalla työsken­televistä naisia on vain 5–6 prosenttia, mutta määrä kasvaa. Naisia työsken­telee erityisesti esimerkiksi maalareina, laatoittajina, nosturinkuljettajina, insinööreinä ja työnjohtajina.

”Naiset ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että heidän kanssaan keskustellaan alentuvasti, vaikka he ovat ammatti-ihmisiä siinä missä muutkin”, Harjuniemi sanoo.

”Tämä ei ole muusta yhteiskunnasta irrallinen toimiala, jossa jatkettaisiin samaan malliin maailmaan tappiin. Onhan se häirintä vähentynyt ja ihmiset sivistyneet meidänkin alalla. Jäseniltä tulee sellaista painetta, että näistä asioista pitää herättää keskustelua.”

Tarvitaan kulttuurin muutos

Nyt häirintää aiotaan nostaa rakennusalalla päivänvaloon ja kiinnittää siihen aiempaa enemmän huomiota.

”Työnantajien on oltava tässä jämeriä, sillä heidän toimintansa syrjinnässä ja häirinnässä ratkaisee.”

Juuri vallitsevaa kulttuuria pitäisi pystyä muuttamaan ”hienojen strategioiden” sorvaamisen sijaan. Harjuniemi uskoo, että kulttuuri muuttuu.

”Eihän kukaan käyttäydy sillä tavalla kotona, mutta työyhteisön joukossa tyhmyys tiivistyy. Monesti toisten syrjivistä puheista ja teoista saadaan käyteainetta. Siinä on ikään kuin sellainen hiljainen hyväksyntä, ja se vaan pitää lopettaa.”

#metoo -kampanja nosti häirinnän päivänvaloon

Viime päivinä seksuaalinen häirintä on noussut puheenaiheeksi ympäri maailmaa. Minä myös -kampanja on saanut lukuisat ihmiset kertomaan julkisesti kokemastaan häirinnästä.

Työpaikoilla tapahtuvaa seksuaalista häirintää ei tilastoida erikseen. Työturvallisuuslaissa ei myöskään ole pykälää seksuaalisesta häirinnästä. Laissa kuitenkin todetaan, että työnantajan on ryhdyttävä toimiin, jos työntekijää häiritään tai kohdellaan epäasiallisesti.

Työsuojeluvalvonta pitää häirintänä esimerkiksi toistuvaa uhkailua, pelottelua, ilkeitä ja vihjailevia viestejä ja puheita sekä juuri seksuaalista häirintää.

Tasa-arvolaissa seksuaalinen häirintä määritellään ”ei-toivotuksi seksuaaliseksi käytökseksi, jolla häiritsijä loukkaa henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta”.

Häirintä on siis esimerkiksi seksiin liittyvistä asioista puhumista henkilölle, joka ei halua kuulla niitä. Yleisiä häirintätapoja ovat sukupuolisesti vihjailevat eleet, härskit puheet tai seksuaalisesti latautuneet yhteydenotot kuten tekstiviestit.

Työsuojeluviranomaiset saavat päivittäin yhteydenottoja häirinnästä. Auttavaan puhelimeen soitettiin viime vuonna 1 600 kertaa. Uhrien lisäksi apua pyytävät myös esimerkiksi työsuojeluvaltuutetut.

Viime vuonna eniten yhteydenottoja tuli sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviltä henkilöiltä. Yleisimmin häiritsijä oli oma esimies.

Jos joutuu seksuaalisen häirinnän uhriksi, on heti ilmoitettava häiritsijälle, ettei hyväksy tällaista toimintaa.

”Asiasta kannattaa ilmoittaa myös lähiesimiehelle ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulle”, neuvoo työsuojelutarkastaja Katja Savolainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Luontokalenterit tilalle

Suomen suurimpiin rakennusyhtiöihin kuuluvan YIT:n työpaikoilla häirintään ja ahdisteluun suhtaudutaan vakavasti, sanoo YIT Rakennus Oy:n pääluottamusmies Jari Jääskeläinen.

Heti kun asiasta saadaan tieto, asianosaiset pyritään saamaan saman pöydän ääreen. Mukana on ainakin työnjohto, työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies.

”Kissa on nostettava pöydälle välittömästi. Jos ei samana, niin seuraavana päivänä”, Jääskeläinen sanoo.

Hän myöntää, että häirinnän kohteiden voi olla vaikea puhua asiasta. Jotkut ilmoittavat heti, että häirinnän pitää loppua, mutta jotkut yrittävät kestää ajatellen pääsevänsä pian toiselle työmaalle. Kaikkiin tapauksiin ei ole löydetty näyttöä siksi, ettei asiasta uskalleta puhua.

Seksuaalista ja sukupuoleen kohdistunutta häirintää voi tapahtua esimerkiksi työkavereiden tai esimiehen ja alaisen välillä.

Rakennusalalla ei ole Jääskeläisen mukaan tavatonta, että kiusaaja on hankkeen tilaajan edustaja.

”Jos kyseessä on iso vaikutusvaltainen yritys, toimilaitos tai kaupunki, se voi nostaa kynnystä puuttua kiusaamiseen. Voidaan pelätä, että menetetäänkö iso asiakas.”

Jos aiemmin esimerkiksi työntekijän ”takamukselle läsäyttelyä” katseltiin läpi sormien, nyt siihen on Jääskeläisen mukaan nollatoleranssi. Hän kertoo puuttuneensa esimerkiksi alatyylisiin vitseihin ja vaihtaneensa työmaakopeista tyttökalentereita luontokalentereihin.

”Siellähän käy 15–16-vuotiaita työelämään tutustujia, minkälaisen kuvan ne nakukalenterit antavat heidän silmissään? Voidaan kysyä, ollaanko jo 2000-luvulla.”

Seurauksena häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta voi saada esimerkiksi varoituksen tai siirron toiselle työmaalle. Ikävää on Jääskeläisen mukaan se, että joskus uhri kokee helpommaksi siirtyä itse toiseen paikkaan.

Myös Jääskeläinen uskoo, että rakennusalalla vallinnut kulttuuri on muuttumassa.

”Ihmiset ovat työelämässä valveutuneempia kuin 15–20 vuotta sitten. Pitkään jatkunut perinne kitketään pikku hiljaa pois. Häirintään puuttuminen on signaali, että se ei kannata.”

Seksuaalinen häirintä on rikos

Seksuaalinen häirintä kirjattiin vasta äskettäin rikoslakiin. Jos seksuaaliseen häirintään liittyy fyysinen kosketus, se voi olla rikoslaissa määriteltyä seksuaalista ahdistelua. Se kirjattiin rikoslakiin vuonna 2014.

Viime vuonna poliisin tietoon tuli yli 530 tapausta. Määrä on lähes kaksinkertainen toissavuoteen verrattuna. Esimerkiksi Helsingissä poliisin tietoon tuli viime vuonna 130 tapausta.

Teosta voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kuuden kuukauden vankeuteen. Selvissä tapauksissa poliisi voi sakottaa tekijää paikan päällä.

Katso myös Seppo Mölsän elokuussa kirjoittama blogi siitä, mikä on naisen paikka rakennustyömaalla: työmaan johdossa vai seinällä.

Mikä on naisen paikka rakennustyömaalla – seinällä tissikuvana vai töitä johtamassa?

Keskustelu artikkelista: 6 kommenttia

  • Asia on hyvä ja oikea mutta kuten aina Suomessa niin tämäkin homma lähtee nyt ihan lapasesta…

    Vastaa
  • Korkeinhankkija

    Seksihulluuteenkin auttaa psykiatrinen hoito, ennen maalla nuoria miehiä kasvatettiin kovaan työhön antamalla palkkioksi pornolehtiä, viinaa ja kyyti tanssipaikalle.

    Vastaa
  • Enne oli kaikki paremmin

    Heterous onko kuoleva laji.

    Vastaa
  • ””Ei-toivottu” on on THL:n tasa-arvotiedon keskuksen kehittämispäällikön Hanna Onwen-Human mukaan avainsana.

    ”Jos kohde kokee sen häiritseväksi, kyse on seksuaalisesta häirinnästä. Tekijän aikomus tai tarkoitus ei ratkaise sitä, mikä on seksuaalista häirintää ja mikä ei”, Onwen-Huma sanoo.

    Seksuaalisella häirinnällä ei ole mitään tiettyä muotoa. Se voi olla sanatonta tai sanallista, fyysistä tai ei-fyysistä.”

    https://www.hs.fi/nyt/art-2000005412353.html

    On aivan täysin mahdotonta tietää mitä joku muu kokee päässään. THL:n määritelmästä seuraa, että jo pelkkä läsnäolo samassa huoneessa tai tai silmiin katsominen voidaan kokea häirintänä. THL:n määritelmä alistaa täydelliselle mielivallalle.

    Tämä johtaa ennen pitkää siihen, että kukaan ei halua olla kenenkään kanssa missään tekemisissä, koska siitä voi seurata syyte häirinnästä.

    Vastaa
  • On mahdotonta lipomista. Minun työmaaltani ei olisi tultu kalentereita vaihtamaan. Antti Lehtinen rkm.

    Vastaa
  • Eikö se olisi jo aika vaihtaa pääluottamusmiestäkin…

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia