Rakennusmateriaalit kallistuneet maltillisesti, tarjoushinnat eivät

Tammi-heinäkuussa indeksi kohosi 7,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Asuntopuolella nousu oli kokonaisindeksiä hieman nopeampaa, 8 prosenttia, ja toimitilarakentamisessa puolestaan hieman hitaampaa, 7,6 prosenttia.

Talonrakentamisen tarjoushintojen nousun voimakkuus on ollut Rapalin asiantuntijan Lassi Kivisen mukaan poikkeuksellista. Tarjoushintaindeksin vuosimuutos oli elokuussa 10,7 prosenttia, joka on korkein mitattu lukema sitten kesäkuun 1998.

”Edelleen hyvin maltillisesti kallistuneet rakennuskustannukset eivät riitä selittämään tarjoushintojen nousua. Selitystä täytyy sen sijaan etsiä tarjontakapeikoista: rakennusalan tuotantokapasiteetti on lähes täyskäytössä, etenkin pääkaupunkiseudulla. Tämä näkyy väistämättä tarjoushinnoissa, kun tarjonta ei riitä tyydyttämään kasvavaa kysyntää.”

Rakennusbuumi ja kapasiteettirajoitteet näkyvät myös tarjoushalukkuudessa, joka on pysytellyt alamaissa. Pääurakkakilpailuissa saatiin maalis-elokuussa keskimäärin 2,8 tarjousta, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 3,3. Pitkän aikavälin keskiarvo tarjouslukumäärälle on 5,4, jonka ylittäneitä lukumääriä on mitattu viimeksi syksyllä 2014.

Valtavat tarjoushajonnat

Pääurakoiden tarjoushajonnat ovat viime kuukausina kasvaneet voimakkaasti, toiseksi halvinten tarjousten tapauksessa peräti korkeimmalle tasolle seurannan 30-vuotisessa historiassa. Elokuussa toiseksi halvimmat tarjoukset olivat keskimäärin 10,4 prosenttia halvinta tarjousta kalliimpia, kun vielä helmikuussa eroa oli vain 3,4 prosenttia. Pitkän ajan keskiarvo toiseksi halvinten tarjousten hajonnalle on 3,5 prosenttia.

”Tarjoushajontojen voimakas kasvu vahvistaa käsitystä hyvin matalasta tarjoushalukkuudesta yhdessä saatujen tarjousten alhaisen kokonaismäärän kanssa.”

Rakentamisen liikevaihdon odotetaan edelleen kasvavan suurissa kaupungeissa ja urakoitsijoiden kannattavuus kohenee ”myyjän markkinoilla”. ”Rakennuttajien näkökulmasta tilanne ei tietenkään näytä yhtä ruusuiselta, kuten jo tarjoushintaindeksistämme voi lukea.”

”Rakennuskustannusten odotamme kallistuvan jatkossa nykyistä jonkin verran nopeammin lähinnä tarvikepanosten kallistumisen vuoksi. Markkinoilla esiintyy selkeitä pullonkauloja esimerkiksi betonielementtien kohdalla. Tarjoushintojen odotamme kallistuvan jatkossakin rakennuskustannuksia nopeammin kapasiteettirajoitteiden ja alhaisen tarjoushalukkuuden johdosta. Rakennuskustannusten mahdollinen nousu siirtyy niin ikään hintoihin hinnoitteluvoiman ollessa urakoitsijoilla.”

Asuntojen rakennuskustannukset nousivat

Pääkaupunkiseudulla normaalien Ara-vuokra- ja asumisoikeushankkeiden keskimääräiset hinnat ovat olleet 3201 euroa asuinneliöltä. Hankkeiden keskimääräiset rakennuskustannukset ovat olleet 3,5 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2016. Muissa kasvukeskuksissa keskimääräinen rakennuskustannus oli keskimäärin 2662 euroa neliöltä ja kustannukset olivat 5,3 prosenttia edellisvuotta korkeammat.

Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen hinnoissa tapahtui vuodenvaihteessa selvä käänne ylöspäin. Niihin toki vaikuttavat muutkin tekijät kuin rakennuskustannusten nousu, koska kyse on markkinahinnoittelusta.

Hinnat nousivat ensimmäisellä neljänneksellä 5,4 prosenttia ja toisella 4,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Hintojen kohoaminen keskittyi pääkaupunkiseudulle ollen tammi-kesäkuussa 9,2 prosentin vuodessa, kun muualla Suomessa se oli 2,6 prosenttia. Kuluvan vuoden uuden kerrostaloasunnon keskimääräinen velaton keskineliöhinta koko maassa oli 4021 euroa ja pääkaupunkiseudulla 5275 euroa.

Tämän vuoden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 2,4 prosenttia.

Omakotitalotonttien nimelliset hinnat nousivat kahden ensimmäisen neljänneksen aikana pääkaupunkiseudulla 3,7 prosenttia. Muualla Suomessa hinnat laskivat 1,6 prosenttia.

Materiaalinen hintakehitys ollut maltillinen

Materiaalien ja suoritteiden hinnat ovat FMC Laskentapalvelujen hintaseurannan mukaan nousseet rakentamisen aktiviteettiin nähden maltillisesti pääkaupunkiseudulla.

Keskimääräinen hintojen 2 prosentin nousuvauhti tammikuusta syyskuuhun 2017 on ollut hieman suurempaa kuin koko maassa, jos verrataan rakennuskustannusindeksin aineiden panosindeksejä.

Talonrakennuksen runkomateriaalien hinnat ovat vielä nousussa ainakin niissä rakennusaineissa, joista on kova kysyntä. Suurimmat hinnannousupaineet ovat teräsrakenteissa ja betonielementeissä, joiden hinnat ovat nousseet edelleen 2–7 prosenttia vuodessa.

Rakennusosien laskennalliset hinnat ovat selvässä nousussa. Eniten kallistuvat ne betonielementit, joiden kysyntä on asuntorakentamisen myötä kasvanut.

Rakennusosista suurimpia nousuja on tapahtunut pihalaatoituksessa, 21,4 prosenttia ja tiilipintaisissa elementtiulkoseinissä, 15,9 prosenttia.

Taulukot eri rakennusmateriaalien, rakennuosien, suoritteiden ja rakennustyön hinnoista löytyvät perjantaina 6.10. ilmestyneestä Rakennuslehdestä. Taulukot on laatinut FMC Rakennuspalvelut pääkaupunkiseudun rakennusliikkeiltä saamien tietojen ja omien laskelmiensa pohjalta. Hintaseuranta Rakennuslehden kanssa on aloitettu vuonna 2004.