Rakentaminen Seppo Mölsä Yksi kommentti

Rakentaminen kallistui 5-7 prosenttia – suhdanteiden vilkkaus yllätti rakentajat taas kerran

Rakentamisen nousun voimakkuus yllätti kovia sopeutuksia tehneen teollisuuden. Rakentamisen kustannuskehitys oli vuosikausia stabiili, mutta viime syksynä kustannukset alkoivat karata ja palkat sekä tarjous- ja materiaalihinnat nousta.

Valmisbetonikohteiden erikoisurakoitsijat alkavat olla Suomessa kortilla.

Vielä reilu vuosi sitten rakennusteollisuus jopa moitti Rakennuslehteä liian positiivisista suhdanne-ennusteista. Moitteet olivat ennenaikaisia, sillä rakentamisesta tuli historiallisen matalan korkotason ja sijoittajavetoisen asuntokysynnän vuoksi kansantalouden veturi.

Viime vuonna uudistalonrakentaminen kasvoi peräti 15 prosenttia ja koko rakentaminenkin 8 prosenttia. Tälle vuodelle ennakoidaan maltillista noin prosentin kasvua.

Varsinkin asuntorakentamisen tuotteista alkoi syksyllä olla pulaa, mikä näkyi voimakkaina hintojen nousuina.

Materiaaleista ja tekijöistä pulaa pääkaupunkiseudulla

FMC Laskentapalvelut oy:n hintaseurannan perusteella rakentamisen hinnat pääkaupunkiseudulla ovat nousseet selvästi vuoden takaisesta. Hintojen odotetaan nousevan edelleen, sillä rakentamisen näkymät ovat hyvät ja kasvua jarruttaa lähinnä vain resurssipula.

Pääkaupunkiseudun rakennusliikkeillä työkanta on hyvällä tasolla. Asuntorakentamisen vilkastumisen myötä on joistain rakennustarvikkeista jopa pulaa. Samoin esimerkiksi paikallavalun osaajia on pitänyt hakea Baltiasta ja Espanjasta saakka.

Kilpailu-urakoita on niukasti liikkeellä, ja näyttää siltä, että allianssityyppisten mallien suosio on yltänyt aiempaa pienempiin urakoihin. Julkisen puolen peruskorjauskohteita on edelleen vähän.

Rakennusliikkeiden tarjoushalukkuus on hyvin valikoivaa. Rakennusliikkeillä omat työmaaresurssit rajoittuvat usein pelkästään mestareihin ja työpäälliköihin. Siksi jos heitä ei ole vapaana, jätetään urakka tarjoamatta. Monet rakennusliikkeet ovat nostaneet oman perustajaurakoinnin määrää, asuntojen kysynnän kasvaessa pääkaupunkiseudulla. Toimitilahankkeita on liikkeellä enemmän kuin aiemmin, mutta niissä kilpailu on vielä tiukkaa.

Suurimmat hinnannousupaineet ovat teräsrakenteissa ja betonielementeissä, joiden hinnat ovat nousseet 2–12,5 prosenttia. Eniten hinnannousu näkyy niissä betonielementeissä, joiden kysyntä on asuntorakentamisen myötä kasvanut. Parhaimmillaan julkisivuelementtien hintojen nousu on jopa 21 prosenttia vuoden takaisesta hinnasta.

Rakentamisen palkkojen nousu kiihtyi loppuvuodesta pääkaupunkiseudulla, vuosinousu kipusi 3,4 prosenttiin, joka oli yhtä paljon kuin palkkojen nousu yhteensä viimeisenä kolmena aiempana vuotena yhteensä.

Ei siis ihme, että Rakennusliittoa jättäytyi ulos kiky-sopimuksesta. Ilman ulkomaista työvoimaa ja kansainvälisiä hankintoja kustannusnousut olivat olleet vielä isommat.

Tarjoushinnat kovaan nousuun syksyllä

Tarjoushintoja seuraavan Rapalin arvion mukaan talonrakentamisen tarjoushinnat ovat olleet nousussa viime kuukausina.

”Varsinkaan PK-seudulla rakennusalalla ei ole tuotantokapasiteettia juurikaan joutilaana, mikä näkyy tarjoushinnoissa. Varsinaiset rakennuskustannukset eivät nousua selitä, sillä ne ovat kehittyneet varsin maltillisesti.”

”Tarjoushintojen odotamme lähitulevaisuudessa kallistuvan edelleen rakennuskustannuksia nopeammin. Myös rakennuskustannusten odotettu nousu tullaan pääsääntöisesti siirtämään hintoihin hinnoitteluvoiman ollessa urakoitsijoilla”, Lassi Kivinen Rapalista arvioi.

Rakentamisen vilkkaus on vähentänyt urakoitsijoiden tarjoushalukkuutta. Pääurakkakilpailuissa saatiin keskimäärin 3,0 vastausta (63 % urakoitsijoista jätti tarjouksen pyydettäessä) viime syksynä, kun vastaava luku oli vuonna 2014 4,0 (65 %). Todellisuudessa lasku voi olla isompikin, sillä tilaajat eivät ole välttämättä pyytäneet tarjousta niiltä, joiden kiinnostuksen on jo etukäteen tiedetty olevan vähäistä.

Kivisen mukaan erikoista on, että tarjoushajonnat ovat pysytelleet kaikesta huolimatta alhaisina.

”Lähestulkoon jokaiseen kilpailuun on siten kuitenkin löydetty ainakin muutama yritys, jotka tarjoavat tosissaan ja myös kilpailevat hinnalla. Oli sitten kyse tilaajan ammattitaidosta, entistä paremmasta verkostoitumisesta vai mistä, mutta tarjouksia on ilmeisesti osattu pyytää oikeilta urakoitsijoilta. Tässä on nähdäksemme syy siihen, että tarjoushinnat eivät ole kuitenkaan nousseet kovin nopeasti aivan viime kuukausia lukuun ottamatta. Odotammekin mielenkiinnolla, mitä tarjoushajonnoille tapahtuu vuoden edetessä.”

Rapal odottaa rakentamisen aktiviteetin pysyvän korkealla erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kapasiteetti alkaa kuitenkin olla jo täyskäytössä, ja kasvua hillitsee työvoima- ja työnjohtajapula.

”Rakennuskustannusten odotamme kohoavan hieman nopeammin kuin viime vuonna. Rakennusmateriaalien raaka-ainehinnat ovat jo lähteneet nousuun. Esimerkiksi teräksen hinta on noussut jatkuvasta ylituotannosta huolimatta raakaraudan hinnan yli kaksinkertaistuttua viime talvesta. Teräsmarkkinoilla on myös huomattavia hintaa nostavia kaupan esteitä, kuten EU:n viime lokakuussa kiinalaiselle tuontiteräkselle lätkäisemät polkumyyntitullit. Rakennustarvikemarkkinoille voi lisäksi syntyä ajoittaisia pullonkauloja kovasta kysynnästä johtuen.”

Lue tarkemmat materiaali- ja rakennusosakohtaiset hintatiedot perjantaina ilmestyneestä Rakennuslehdestä. Lue myös Yrjänä Haahtelan haastattelu, jossa hän arvioi, että suhdannetilanne selittää vain pienen osan  muutamien kohtuttujen julkisten hankkeiden roimista kustannusylityksistä.

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia