Ennätyksiä, potkuja, Lapin rakennusbuumi – katso rakentamisvuoden 18 ilmiötä

1. Kaupungistuminen

Rakentamisen runsaudelle pääsyynä on ollut isoimpien kaupunkien kasvu. Globaali kaupungistumisen trendi on näkynyt erityisesti pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.

Kaupungistumisen yliairuiden roolin ovat ottaneet roolinsa mukaisesti tänä vuonna valitut Helsingin ja Tampereen pormestarit Jan Vapaavuori ja Lauri Lyly. He ovat nostaneet esiin erityisesti kaupunkipolitiikan puutteen.

2. Muotisanat

Yrityksillä on jo mantraksi kohonneen digitalisaation lisäksi ollut tänä vuonna yleisinä muotisanoina tuottavuus, mallintaminen, käyttäjäystävällisyys ja palvelutoiminta. Ministeri Anne Berner julistaa jatkuvasti siirtymistä liikenne palveluna -ideaan ja sama ajatus on nyt saavuttanut rakennusalan laajalti – rakentaminen on palvelua ja mahdollistaja.

3. Talousvaikeudet

Vaikka rakentaminen on vauhdissa, kaikilla yrityksillä ei ole mennyt hyvin. Rakennuslehti kertoi viime toukokuussa, että iso investointi ajoi ikkuna- ja ovivalmistaja Skaalan talousvaikeuksiin. Kujanjuoksu johti yrityssaneerausmenettelyyn, ja lopulta perinteisestä perheyhtiöstä myytiin 80 prosenttia itävaltalaiselle IFN Groupille.

4. Konkurssit

Skaala vältti konkurssin, mutta Näätätien Rakennuspalvelu, entinen Kenno-Rakenne ajautui konkurssiin.

Konkurssien määrä kulkee rakennusalalla eri tahtia suhdanteiden kanssa. Alan konkurssien määrä laski viime vuonna finanssikriisiä edeltävälle tasolle, mutta tänä vuonna määrä on kääntynyt kasvuun.

Yritysten taloustilanteisiin on vaikuttanut myös se, että rakentamisen eri lohkojen suhdannetilanteet ovat poikenneet toisistaan. Myös yritysjohdon väärät ratkaisut ovat johtaneet talousvaikeuksiin.

5. Resurssipula

Rakentamisen huippuvauhti on tuonut alalle RT:n mukaan 20000 uutta työpaikkaa. Paikoin paha työvoimapula riivaa tällä hetkellä rakennusalaa, mikä hidastaa monen yrityksen kasvua. Se on iso kansantaloudellinen ongelma, kun rakentaminen on Suomen talouden veturi.

Työvoiman saannin taustalla on monta merkittävää taustatekijää: houkuttaako alan koulutus, ja miten aloittaneet saadaan pidettyä sisällä. Ja ennen kaikkea: mikä on rakennusalan imago?

Työvoimapulaan on haettu syyllisiä muun muassa aikoinaan tehdystä rakennusmestarikoulutuksen lakkautuspäätöksestä. Syyttelyn sijaan kannattaisi pikemminkin katsoa tulevaisuuteen: miten voidaan varmistaa, että seuraava nousukausi ei yllätä alaa housut kintuissa. Muuntokoulutus on hyvä esimerkki siitä, miten kaikki kivet ja kannot on käännettävä.

Syyttelyn sijaan kannattaisi pikemminkin katsoa tulevaisuuteen: miten voidaan varmistaa, että seuraava nousukausi ei yllätä alaa housut kintuissa.

6. Yrityskaupat

Vuoteen 2017 osui muutama merkittävä rakennusalan yrityskauppa. Suurin oli maamme kahden suurimman rakennusliikkeen YIT:n ja Lemminkäisen yhdistämisaikomus. Järjestely on vielä tätä kirjoitettaessa Kilpailu- ja kuluttajaviraston syynissä. Virasto on hakenut ratkaisunsa antamiseen jatkoaikaa 26.1.2018 saakka.

Äskettäisessä yrityskaupassa Arkta osti heinolalaisen Rakennusliike Reposen portiksi pääkaupunkiseudun markkinoille.

Suunnittelualan yllätti kahden kotimaisessa omistuksessa olevan suunnittelutoimiston, Siton ja Wisen yhdistyminen maaliskuussa. Liiton päämääränä on lisätä kilpailukykyä kansainvälisten omistajien suomalaisyhtiöitä vastaan.

Tuoteteollisuuden suurin yrityskauppa tapahtui lokakuussa. Pääomasijoittaja CVC Capital Partners myi eristevalmistaja Parocin yhdysvaltalaiselle Owens Corningille. Ostaja, teollinen toimija antaa Parocille uusia mahdollisuuksia.

7. Uusi vaihde päälle

Talouskasvun aikana yhtiöiden omistajat ovat halunneet osansa nousun tuloksesta tai uudistaneet eri tavoin organisaatioitaan.

Tämän vuoden aikana omistaja on ollut tyytymätön yhtiön talousnäkymiin pörssiyhtiö Constissa, jossa konsernijohtaja Marko Holopainen sai syyskuun lopussa lähtöpassit.

Saman kohtalon koki elokuussa Destian Hannu Leinonen, kun yhtiön tulos- ja kannattavuuskehitys ei miellyttänyt yhtiön omistavaa pääomasijoittaja Ahlström Capitalia. Lokakuussa YIT:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi valittiin Destian toimitusjohtajaksi.

Loppuvuodesta myös Jatke vapautti toimitusjohtaja Hannu Lokan tehtävästään yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Hänen tilalleen nimitettiin Jatke Uusimaan toimitusjohtaja Hannu Anttonen.

Toukokuussa Rakennuskonserni SSR Groupin toimitusjohtaja Tapani Pöyry siirtyi yhtiön operatiiviseksi johtajaksi. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Arto Kukkonen.

8. Asuntoennätykset

Ennätykset ovat paukkuneet tänä vuonna myytävien kerrostaloasuntojen aloituksissa ja kaupoissa. Sijoittajat ovat yhä jatkuvan asuntorallin takana. Hallituskin on omalta osaltaan lisännyt kierroksia päätöksillään.

Sijoittajat haluavat pieniä asuntoja, joten asukkaat ovat saaneet totutella koppiasuntoihin vastoin kansainvälistä trendiä.

Asukas on tottunut lypsylehmän rooliin. Uusi ilmiö on, että sijoittajat vedättävät asuntojen hintoja kymmenillä tuhansilla euroilla rakentamisvaiheen aikana. Mekanismin taustalla ovat isot yhtiölainat. Sijoittajia myös hellitään verotuksessa.

9. Suuret rahat

Kiinteistösijoittajat ovat tänä vuonna olleet liikkeellä paksujen setelinippujen kanssa. Rahaa on tullut kiinteistömarkkinoille enemmän kuin koskaan sitten 1980-luvun.

Kova kysyntä johtuu globaalista elintason noususta ja säästämisen yleistymisestä. Nyt liikkeellä ovat suuret eläkesäätiöt ja -rahastot, jotka ovat päättäneet lisätä kiinteistösijoitusallokaatioitaan. Syynä on riskien hallinta, kiinteistöistä saa heikoimmillaankin 4–6 prosentin tuoton sijoitukselleen.

Suomesta saa tällä hetkellä hyvän tuoton, vaikka likviditeetti ei olekaan paras mahdollinen. Ongelmaksi on noussut tarjontakapeikko, eli tarjolla ei yksinkertaisesti ole riittävästi vaatimukset täyttäviä kiinteistöjä.

Automatisointi, tekoäly ja robotit tulevat kiinteistösijoittamiseen. Nyt on jo käytössä esimerkiksi Espanjassa automatisoitua kiinteistön arviointia ja Puolassa on käytössä sopimusten kirjaamisessa tekoäly.

10. Mieluisat lääkkeet

Länsimetron ja olympiastadionin kustannus- ja aikatauluylitykset johtivat alkuvuonna pohdintoihin keinoista välttää samanlaiset epäonnistumiset.

Suuret rakennusliikkeet saattoivat olla tyytyväisiä vaikuttajaviestintänsä onnistumiseen, sillä pääministerin asettama selvitysmies Erkki Virtanen ehdotti allianssi- ja elinkaarimalleja patenttilääkkeiksi julkisten rakennushankkeiden kustannus- ja aikatauluylitysten torjujaksi. Ministeri Kimmo Tiilikainen riensi ehdottamaan niitä myös julkisten rakennusten sisäilma- ja laatuongelmien ratkaisuksi.

Pienissä ja selkeissä hankkeissa noita malleja ei korkeiden tarjouskustannusten vuoksi kannata kuitenkaan käyttää, ja isommissa hankkeissa kustannuksia nostaa kilpailun supistuminen 2–4 suuren väliseksi.

Uusien mallien puolesta puhuu pidempi vastuuaika, mutta lähes samaan päästäisiin uusimalla YSE:n sopimusehdot niin kuin ympäristöministeriö ehdotti jo viisi vuotta sitten, mutta ala vastusti.

Allianssi- ja elinkaarimalleja esitettiin lääkkeeksi julkisten hankkeiden kustannus- ja aikatauluylityksiin.

11. Hankinnan uusi tuuli

Merkittävä tänä vuonna voimaan tullut lainsäädännön uudistus oli uusi hankintalaki. Sen tuomien uusien hankintamenettelyjen opettelu on tosin vielä vaiheessa.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus näyttää olevan lupauksista huolimatta edelleen pidossa, osauudistuksia kuitenkin tehdään.

Liikenne- ja viestintäministeriön toimiala on vannonut jo joitakin vuosia digitalisaation ja MaaS:n nimeen, ja muokkaa liikennelainsäädäntöä. Ehkä suurin uudistus rakennusalan näkökulmasta on kuitenkin päätös laittaa alan virastot yhteen.

12. Korjausvelan määrä

Iloinen uutinen on ollut, että hallitusohjelmaan sisältynyt infran korjausvelkapaketti on pysäyttänyt infran korjausvelan kasvun. Ensi vuosien budjetit näyttävät, onko pysähdys hetkellinen vai kasvaako korjausvelka taas.

13. Länsimetro

Infra-alan uutisointia on hallinnut tänä vuonna kysymys, milloin länsimetro valmistuu. Onnistuihan se viimein.

Nyt odotellaan, saadaanko sen jatke ja Helsingin seudun Raide-Jokeri säällisesti valmiiksi.

14. Lappia aasialaisille

Aasian lentoliikenteen jatkuva kasvu näkyy paitsi Helsinki-Vantaan lentokenttäalueen investointibuumina, myös Lapin matkailurakentamisessa.

Kiinalaiset haluavat pääministeriä myöten käydä Rovaniemellä tervehtimässä joulupukkia. Kiinalaisten rakennuttaman Nova Skyland Hotelin ensimmäinen vaihe avattiin marraskuussa.

Japanilaiset puolestaan tulevat hakemaan koko Lapin revontulielämyksistä potkua lapsentekoon.

Santa’s Hotels on rakentanut Napapiirille 71 lasi-iglua. Tarjolla on myös lasikotahuoneistoja, käpylehmiä, panoraama- ja jäämökkejä sekä revontulivaunuja. Rovaniemellä on valmistunut tälle sesongille jo 1200 majapaikkaa.

15. Betoniongelmat

Sekä betoni- että puurakentamisessa on ollut omia ongelmiaan.

Betonikohu alkoi viime vuonna, kun ensin kesällä Kemijärvellä jouduttiin purkamaan juuri valmistunut silta ja syksyllä osa Turun T3-sairaalan rakenteista osoittautui lujuuskadon vuoksi sudeksi. Turun maksumiestä haetaan nyt käräjillä.

Betoniteollisuus ja koko rakennusala etsivät vastausta muun muassa digitaalisuudesta ja sitä kautta läpinäkyvyyden lisäämisestä.

Tie on kuitenkin pitkä, sillä tilaajien ja kuluttajien silmissä betonirakentamisen luottamus kärsi kolauksen. Luottamus on helppo menettää, mutta vaikea saada takaisin. Selvitykset ovat tarpeellisia, mutta niistä pitäisi vetää oikeat johtopäätökset ja tehdä tarvittavat toimet. Ja kaikkein tärkeintä on katsoa peiliin.

16. Puurakentamisvirheet

Puukerrostalorakentamisessa tuli esiin ongelmia loppusyksystä. Silloin paljastui, että Helsingin Jätkäsaaressa rakenteilla olevissa Stora Enson ja SRV:n Wood City -asuinkerrostaloissa oli havaittu hometta jo keväällä. Hometta oli LVL-elementtien liitoskohdissa käytetyissä koivuvanereissa. Yleensä yhtiön kohteissa muualla maailmassa on käytetty liitoskohdissa terästä. Metsäyhtiön aikomuksena ei ole käyttää koivua liitoksissa enää jatkossa.

Puurakentamisen puolesta puhujat ovat olleet vuoden mittaan innoissaan ensi vuoden alusta voimaan astuvasta palomääräysten muutoksesta. Sen myötä niin sanottu ”vyö ja henkselit” -käytäntö loppuu, kun puukerrostaloissa ei enää jatkossa tarvita sekä sprinklereitä katossa että kipsilevyjä kaikissa asuntojen pinnoissa. Jatkossa puu saa näkyä puukerrostaloissa.

Puurakentamisen puolesta puhujat ovat olleet vuoden mittaan innoissaan ensi vuoden alusta voimaan astuvasta palomääräysten muutoksesta.

17. Myönteinen vire

Talotekniikkateollisuus ry:n puheenjohtaja Tommi Uksilan mukaan ala on ollut tänä vuonna positiivisessa vireessä ja kehitysvauhdissa monen vuoden matalasuhdanteen jälkeen.

Keskustelun ytimeen on yhä useammin noussut digitaalisuus ja sen tuomat hyödyt ja mahdollisuudet rakennetussa ympäristössä.

Muuttuva rakentamismääräyskokoelma on pitänyt alan hereillä, ja se on ollut mukana laatimassa uusia oppaita ja ohjeistuksia, jotta alalle saataisiin entistä paremmat käytännöt ja laadukkaampaa rakentamista.

18. Katseet korjaamiseen

Vaikka nyt eletään uudistalonrakentamisen suhdannesyklin huippua, katseet kannattaisi jo siirtää korjausrakentamiseen. Se on ainoa rakentamisen alue, joka kasvaa varmasti 2020-luvullakin.

Vaikka hallitus esitti vanhojen 60–70-lukujen koulujen purkamisohjelmaa, siihen ei laajassa mitassa ole varaa, vaan näiden rakennusten ikääntymisen mukanaan tuomia ongelmia pitää ratkoa etupäässä korjausrakentamisen avulla. Hallituksen Terveet tilat 2028 –ohjelma tarjoaakin puitteet vuosikymmenen korjausurakalle.

Asuntorakentamisessakin purkamiset rajoittunevat taantuville paikkakunnille tai kaupunkien arvokkaimmille tonteille.

Edit 2.1.2018: Korjattu Rakennusliike Reposen kotipaikaksi Heinola.