Kokkolan kaupungintalon kunnostus on työvoitto

Poistoilmaikkuna oli suhteellisen yleinen 1970- ja 1980-luvuilla. Se tuli aikanaan valituksi vuonna 1980 valmistuneen Kokkolan kaupungintalon ikkunaratkaisuksi.

Ilmanvaihdon näkökulmasta ratkaisu oli perusteltu, mutta rakennusfysiikan näkökulmasta siihen sisältyi riskejä, jotka Kokkolan kaupungintalon tapauksessa ovat toteutuneet.

”Alkuperäinen alumiinirakenteinen poistoilmaikkuna ei ollut tiivis, sadetakki tavallaan puuttui rakennusvaipasta. Vesi tuli kovalla paineella lasia vasten ja edelleen sisälle. Tästä aiheutui vuosikymmenten mittaan kosteusvaurioita ja sitä kautta sisäilman laatuongelmia”, Kokkolan kaupunginarkkitehti Kristian Biskop kertoo.

Ikkunoiden epätiiviys oli huomattu ongelmaksi jo ennen kuin nyt käynnissä oleva mittava peruskorjaushanke käynnistyi.

”Vaihtoehtoisia korjaustapoja ja eri valmistajien korjausratkaisuja ikkunoille selvitettiin. Lopulta löytyi toimiva, ulkoisella puitteella varustettu etuikkunaratkaisu Kainuusta”, Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Olli Karikko sanoo.

Aiemmin viistosateen tuhoille alttiit Kaupungintalon ikkunat on nyt varustettu etuikkunarakenteella. Se ei päästä sadetta rakenteisiin ja talon sisään.

Talon sisäilman laatu, joka oli Aluehallintoviraston toukokuussa 2014 asettaman käyttökiellon syynä, on nyt selkeästi parempi.

Sitä mukaa kun remontti siipi siiveltä valmistuu, kaupungin viranhaltijat voivat palata väistötiloista työpaikoilleen.

Remontti siipi kerrallaan

Kaupungintalon remontin ensimmäinen vaihe valmistui keväällä 2017. Toinen vaihe eli B-siiven remontti puolestaan käynnistyi syyskuussa ja valmistuu ensi huhtikuussa.

”Kaikkea tarvittavaa emme tässä urakassa vielä voi tehdä, mutta vuoteen 2020, Kokkolan kaupungin 400-vuotisjuhlavuoteen mennessä toivomme saavamme koko talon remontin täysin valmiiksi. Keskitymme siihen, että sisäilma saadaan kuntoon ja huonon sisäilman syyt on rakenteellisin keinoin pysyvästi eliminoitu”, Olli Karikko kertoo.

Ikkunarakenteen parantamisen lisäksi seinärakenteet sekä ylä- ja välipohjat tiivistetään kauttaaltaan, lisäksi talotekniikka uusitaan. Nyt työt ovat meneillään B-siivessä; D-siipi on jo täysin valmis ja virastokäyttöön palautettu.

Kaupungintalon B-siiven remonttia urakoi Rakennusliike Aresa oy. Yhtiöllä on tällä vaativalla työmaalla työnjohtoa kokeneimmasta päästä.

Koppikonttoreista monitilatoimistoksi

Iso tekninen muutos on myös se, että tilojen vanha ilmalämmitys korvataan vesikiertoisella patterilämmityksellä.

Siipi siiveltä toteutettava remontti on perusteellinen, ja henkilökunnan on pitänyt turvautua väistötiloihin. ”Evakossa” Kokkolan kaupungintalon käyttäjäorganisaatiota alettiin valmentaa uudenlaiseen työskentelytapaan.

”On vaativa tehtävä saada 250 ihmistä muuttamaan työtapojaan – vastustus tuntematonta kohtaan on ymmärrettävää. Ryhdyimme suunnittelemaan muutosta kaksi vuotta sitten. Esimerkiksi akustiikka oli saatava kuntoon niin, ettei puhe häiritse toisten työskentelyä. Tämä oli hoidettavissa hyvän akustiikan ja yhteisten pelisääntöjen keinoin, jakamatta työtiloja seinäkkeiden avulla”, Kristian Biskop kertoo.

Alun vastustus on Biskopin mukaan muuttunut sopeutumiseksi ja jopa vallitsevaan mielipiteeseen uuden käytännön paremmuudesta.

”Olennaista on ollut analysoida kunkin työkuvat ja tapa tehdä töitä. Valmennuskonsultin käyttämät, purjehduksesta lainatut termit olivat varsin osuvia vertauskohteita kuvaamaan esimerkiksi sitä, paljonko kutakin työtä harjoittavat työntekijät ovat ’satamassa’ eli työpisteessään ja paljon ’purjeveneessä’ eli tien päällä.”

Miten talon uusi tilankäyttö sitten sallii muunneltavuutta tai jopa paluuta koppikonttorien aikaan, jos trendit vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua ovat täysin toiset.

”Olemme pyrkineet tekemään suunnitelmat, joissa muuntojoustavuuden tarve on otettu tarkasti huomioon”, Olli Karikko toteaa.

Julkisivu, alkuperäisen arkkitehtuurin mukainen uritettu betonipinta, säilyy ennallaan.