Työelämä Rakentaminen Uutiset Merja Mannila Ei kommentteja

”Jos aiot säilyttää työpaikkasi, vaikenet” – liian moni rakennusalan nainen kokenut ahdistelua ja vähättelyä työssään

Rakennuslehden nettikyselyn mukaan naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä on varsin yleistä rakennusalalla.

Kuva: Juha Salminen.

Rakennuslehden nettikyselyn mukaan naisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä on varsin yleistä rakennusalalla.

Kyselyyn vastanneista naisista 64 prosenttia ilmoitti kokeneensa ahdistelua työurallaan.

Naisten kokema häirintä vaihtelee härskeistä kommenteista ja vitseistä suoranaisiin ehdotuksiin ja kiinni käymiseen. Osa kokee kiusallisiksi myös työmaatoimistojen ”tissikalenterit” ja tuijottelun. Erästä naisarkkitehtiä asiakas uhkaili potkuilla, kun hän ei suostunut intiimiin kanssakäymiseen.

Kyselyn mukaan ahdistelua ilmenee läpi koko rakennusalan suunnittelusta ja rakennustuoteteollisuudesta talon- ja infrarakentamiseen.

Eräs talonrakentamisessa työskentelevä nainen sanoo kokeneensa seksuaalista häirintää niin usein 20 vuotta kestäneellä urallaan, ettei jaksa enää välittää. Mikään ei kuitenkaan muutu.

Rakennuslehden 4.–10.12. toteutettuun nettikyselyyn vastasi 192 henkeä eri puolilta rakennusalaa. Naisia vastaajista oli hieman alle puolet. Suurin osa kaikista vastaajista oli iältään 30–60-vuotiaita.

Vastaajat työskentelevät monipuolisesti eri tehtävissä aina rakennusmiehestä ja työmaan työnjohdosta arkkitehteihin ja suunnittelijoihin.

Seksuaalinen ahdistelu on ollut viime aikoina voimakkaasti julkisuudessa Suomessa ja muualla maailmassa #metoo-somekampanjan ansiosta. Esimerkiksi Ruotsissa tuhannet rakennusalalla työskentelevät naiset julkaisivat oman seksuaalista häirintää vastustavan vetoomuksensa.

Kommentti: Ajoitus taisi osua nappiin

Kun lähdimme suunnittelemaan nettikyselyä epäasiallisesta kohtelusta, emme tienneet, miten se onnistuisi. Moniko vastaisi? Kertoisiko kukaan kokemuksistaan?

Huoli hälveni nopeasti. Kyllä vastasi – ja todellakin kertoi. Iso kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Ei varmasti ollut helppoa kertoa ikävistä kokemuksista.

Kuten #metoo-kampanjakin on osoittanut, joskus ajoitus on tärkeintä. Sen ovat osoittavat ne monet naiset ja miehetkin, jotka ovat kertoneet kampanjan innoittamana kokemuksistaan julkisesti.

Kun luin nettikyselymme vastauksia, minulle tuli olo, että nyt taisi ajoitus osua kohdalleen. Moni vaikutti kertovan kokemuksistaan helpottuneena: Vihdoinkin joku, jolle kertoa! Vihdoinkin jokin kanava, jota kautta voin kertoa tarinani.

Toivon, että Rakennuslehden kysely herättää alalla laajemminkin pohtimaan seksuaalista ahdistelua ja epätasa-arvoisuutta. Mikään ala ei kehity, jos epäkohdista ei keskustella eikä niihin puututa.

Selitykseksi epäasialliselle käytökselle ei käy se, että ala on miehinen. Eikä se, että näin on ennenkin toimittu. Tai se, että sehän oli vain huumoria.

Kyse on ennen kaikkea asenteista. Eiköhän päivitetä ne tälle vuosituhannelle. Muuten moni nuori ja moni nainen saattaa valita jonkin muun alan.

”Asiat on vaiettu unohduksiin”

Infrapuolella asiantuntijana työskentelevä nainen kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää useita kertoja, useimmiten omilta esimiehiltään.

Hänelle on ehdotettu työmatkoilla suoraan seksiä. Kun hän on kieltäytynyt, siihen on vaadittu perusteluita. Lisäksi häntä on muun muassa suudeltu väkisin.

”Pyysin lopettamaan. Asiat on vaiettu unohduksiin”, nainen kommentoi seurauksia.

”Kaikilla tuntemillani naisilla rakennusalalla on samantyyppisiä kokemuksia. Jos aiot säilyttää työpaikkasi, et tee siitä julkista juttua vaan vaikenet. Onneksi nykyisin alalle tulevilla nuorilla naisilla on uskallusta puuttua asiaan, koska somemaailmassa ikävät äijät saadaan nopeasti vaiennettua”, hän jatkaa.

 Moni välttelee tiettyjä tilanteita

Eräs talonrakentamisen projekti-insinöörinä työskentelevä nainen kertoo kyselyssä ikävän kokemuksen kesätöistään. Vanhempi mies yritti saada nuoren naisen nolostumaan ja punastumaan härskeillä jutuilla. Usein juttujen aiheena oli nainen itse.

”Asia huipentui siihen, että sain hänelle kerran jauhot suuhun ihan kunnolla, kommentoimalla vielä jotain härskimpää kuin mitä hän itse oli sillä hetkellä keksinyt. Tämän jälkeen hän ilmestyi penis kourassaan naisten sosiaalitilaan, jossa olin yksin. Mies poistui, kun pyysin häntä erittäin selvästi poistumaan. Sittemmin sain olla rauhassa.”

Nainen sanoo, ettei ymmärtänyt silloin tehdä asiasta valitusta. Hän ei ollut vastaajista ainoa, jota oli ahdisteltu kesätöiden tai harjoittelun aikana. Moni naisista kertoi, että joko pelkäsi liiaksi kertoakseen kenellekään tai ymmärsi tapahtuneen merkityksen vasta vanhempana.

Osa ahdistelua kokeneista naisista kertoo vaienneensa tai välttelevänsä sellaisia tilanteita, joissa ahdistelua voisi sattua. Jotkut sanovat vieneensä asian eteenpäin mutta tuloksetta.

”Vuosiin en ole enää itkenyt. Jotenkin sitä on vaan ajatellut, että tämä on maantapa.”

Miehistä seksuaalista häirintää on kokenut 6 prosenttia. Eräs tekninen isännöitsijä sai riesan naistyöntekijästä. Tämä sanoi odottavansa yhteisiä työmatkoja ja hotelliöitä. ”Vaikka pyysin kollegaa lopettamaan, hän nauroi.”

”Naisia ei työmaalle oteta”

Naisista 79 prosenttia kertoo kyselyssä kohdanneensa jotain muuta epäasiallista kohtelua työurallaan, miehistä 67 prosenttia. Naisilla epäasiallinen kohtelu on usein tytöttelyä ja ammattitaidon vähättelyä.

”En ole saanut samaa kohtelua kuin miehet, 47-vuotiaanakin olen edelleen tyttönen”, talonrakentamisessa työskentelevä nainen sanoo.

Nuorehko konsultoinnissa työskentelevä nainen kertoo hakeneensa henkilöstövuokrausyrityksen kautta rakennusalan haalarihommiin opiskeluaikana. Hän opiskeli rakennustekniikkaa.

”Sain kuulla, että olisin muuten hyvä hakija rakennushommiin, mutta monet asiakasyritykset ovat henkilöstövuokraukselle ilmoittaneet, että älkää tarjotko naisia, naisia ei työmaalle oteta”, nainen kuvaa.

”Sain myöhemmin muuta kautta hieman kokemusta haalarihommista, mutta pidemmän työkokemuksen puute niistä vaikutti haitallisesti mahdollisuuksiin päästä työmaalla työnjohdon tehtäviin. On vaikea päästä työmaainsinööriksi tai mestariksi, jos ei ole ollut haalarihommissa, ja on vaikea päästä haalarihommiin, jos on nainen. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi naisia on niin vähän työnjohdossa.”

Miehillä epäasiallinen kohtelu liittyy yleensä ongelmiin pomojen, työkavereiden tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Eräs tuoteteollisuuden projektipäällikkö irtisanoutui, kun epäasiallisesti käyttäytynyttä työkaveria ei saatu kuriin. Työnantaja ei puuttunut asiaan.

Talonrakentamisessa työskentelevä mies kertoi olleensa eri mieltä hommien tekemisestä pääurakoitsijan mestarin kanssa. Mies sanoi, ettei asioita voi hoitaa näin. ”Tämän jälkeen hän uhkasi vetää minua turpaan. Hämmästyin ja totesin, että antaa tulla, kyllä vanha nyrkkeilijä kestää. Kaveri meni hiljaiseksi ja homma jäi siihen.”

Epäkohtia etenemisessä ja palkoissa

Vastanneista naisista 77 prosenttia on sitä mieltä, että rakennusalalla on epäkohtia sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Moni kokee, ettei ura etene samalla tavalla kuin miehillä. Myöskään palkkausta ei koeta tasa-arvoiseksi.

Vain alle puolet miehistä vastasi kysymykseen mahdollisista epäkohdista sukupuolten välisessä tasa-arvossa rakennusalalla. Äänet jakautuivat melko tasan puolesta ja vastaan.

Vastaavana työnjohtajana työskentelevä nainen sanoo, että naisena joutuu tekemään enemmän, että saisi saman arvostuksen kuin mies.

”Nainen joutuu työmaalle saapuessaan testiin. Sinut koetellaan ja testataan, oletko hyvä tyyppi. Kun olet todistanut ja sinut on hyväksytty, sinua ei enää koetella”, kuvailee nainen, joka työskentelee talonrakentamisessa tuotantoinsinööriharjoittelijana.

Infrapuolella projekti-insinöörinä työskentelevä nainen sanoo, että varsinkin vanhemmat miehet, joiden kuuluisi raportoida hänelle, soittavat joko kollegoille tai suoraan hänen pomolleen. ”Onneksi minulla on hyviä kollegoja, jotka ohjaavat herrat soittamaan minulle. He kieltäytyivät hyväksymästä tätä toimintamallia, kun tajusivat mitä tapahtuu. Silti soittoja tulee huomattavasti harvemmin kuin kuuluisi.”

”Eriarvoistuminen lähtee pienistä jutuista”

Työmaainsinöörinaisen mukaan rakennustyömailla on enimmäkseen sellainen asenne, että siellä oli miehillä helpompaa työskennellä ennen naisia. Kun naiset tulivat, tulivat hankaluudetkin: pitää esimerkiksi hankkia extravessat ja taukotilat naisia varten, katsoa mitä ja miten puhuu ja ”tissikalenteristakin” valitetaan.

”Olen pitänyt tissikalentereiden poistovaatimuksia tasa-arvon nimissä liioitteluna ja ylireagointina, mutta toisaalta siitä olisi hyvä aloittaa. Eriarvoistuminen lähtee pienistä jutuista, jotka ovat yhteisörakenteissa ja perinteissä.”

Tutkimuksessa ja kehityksessä työskentelevän naisvastaajan mielestä rakennusalan hyvä veli -kerhot pitäisi saada rikottua. Seläntaputtelukulttuuri pitää hänestä yllä epätasa-arvoisuutta alalla.

”Jos olisin tiennyt opiskellessani, kuinka epätasa-arvoinen rakennusala on, en olisi lähtenyt päätäni seinään hakkaamaan. Nyt olen väsynyt siihen, ja ura on jäänyt tyngäksi. Kunnianhimoa ja osaamista olisi ollut muuhunkin, mutta jatkuva taistelu väsyttää.”

Talonrakentamisen controllerina työskentelevä nainen sanoo, että äitiysloman jälkeen voi olla hankala päästä takaisin aikaisempaan asemaan. Toisaalta eräs rakennesuunnittelijamies kertoo, että hänen etenemismahdollisuutensa ja arvostuksensa romahtivat, kun hän piti hoitovapaata. Hän vaihtoi työpaikkaa.

Eräs työmaavalvojamies puolestaan järkyttyi ja masentui, kun koki uhkailua ja nimittelyä työmaalla.

”Enemmän eroja sukupolvien välillä”

Osa naisvastaajista korosti, etteivät joukkoon osuneet mätämunat saa pilata koko alan mainetta. Naisia tulee kuitenkin koko ajan alalle enemmän ja ajat muuttuvat.Ala on jo joidenkin vastaajien mukaan mennyt eteenpäin.

”Mielestäni enemmän kulttuurisia eroja on havaittavissa vanhan ja nuoren polven välillä kuin eri sukupuolten välillä”, eräs projekti-insinöörinä työskentelevä naisvastaaja arvioi.

Rakennusalan koulutusta kannattaisi hänestä markkinoida enemmän, jotta naisia tulisi muihinkin kuin insinöörin tehtäviin. Esimerkiksi putki- ja sähköasennukset eivät välttämättä ole fyysisesti kovin rankkoja tehtäviä, joten ei ole estettä sille, etteikö asentaja voisi olla nainen.

”Rakennusalalla on aina jossain määrin vallinnut tietynlainen reilu meininki, joka voi esimerkiksi kampaamosta tai hoitotyöstä puuttua täysin.”

Vastaajat nostavat esiin johdon esimerkin tasa-arvoisuuden parantamiseksi. Moni toivoo lisää naisia esimiehiksi, koska he uskovat sen muuttavan toimintatapoja. Eräs työmaainsinöörinainen toivoo, että johdosta lähtisi vaatimus yleisten käytöstapojen noudattamisesta.

Muutamakin mies pohti, onko naisten aseman korostamisessa menty jo liian pitkälle. Pääseekö nainen helpommalla, koska on nainen? Toisaalta eräs nuori rakennesuunnittelijamies kehottaa palkkaamaan tehtävään aina paras henkilö – ikään, väriin tai sukupuoleen katsomatta.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia