Renorin juuret ulottuvat syvälle Suomen teolliseen historiaan

Vuonna 2004 yhdeksän omistajan rypäs osti Renorin. Suurin omistaja on yli 30 prosentin osuudella Ilpo Kokkilan Pontos ja toiseksi suurin Spondan entinen toimitusjohtaja Kari Kolu.

Kiinteistöjensä kautta Renorin juuret ulottuvat vielä syvemmälle maamme teolliseen historiaan kuin Askon perustamisvuoteen 1918. Asko nimittäin osti vuonna 1986 enemmistön tekstiiliyhtiö Finlaysonista, joka perustettiin jo vuonna 1820. Näiden teollisuusyhtiöiden entiset kiinteistöt muodostavat yhä suuren osan Renorin kiinteistökannasta, ja niiden kehittämisellä on merkittävä rooli yhtiön toiminnassa.

Suurin kehityskohde Askonalue Lahdessa

Renorin selvästi suurin kiinteistökokonaisuus on Lahdessa Asko-yhtiön jäljiltä oleva niin sanottu Askonalue, jonka kiinteistöjen yhteenlaskettu pinta-ala on 169000 neliömetriä. Yli 30 hehtaarin alueella on käyttämätöntä rakennusoikeutta peräti 250000 neliömetriä.

Renorin toimitusjohtaja Timo Valtonen arvioi, että Askonalueen kokonaisinvestoinnin arvo nousee satoihin miljooniin euroihin. Arviossa on huomioitu tulevan hankekannan koko potentiaali, jossa sijoittajina voi olla muitakin kuin Renor.

Alueen kehittämisen ensimmäisen vaiheen rakennusoikeus on vajaat 100000 neliötä, josta asuntojen osuus on noin 46000 neliötä. Tämän vaiheen toteutuksen Valtonen arvioi kestävän 5–10 vuotta.

”Ensimmäisen vaiheen asemakaavauudistus on viranomaisilla tarkistusprosessissa. Meillä on jo tällä hetkellä vahva kaava toteuttaa kaksi uudistoimistorakennusta. Jos saamme asuinrakentamisen osalta kaavan vahvaksi tänä vuonna, haemme asuntorakentamiselle toteuttajakumppania, ja ensi vuoden aikana asuntohankkeita voisi lähteä liikkeelle”, Valtonen sanoo.

Koko Askonalueen kehittäminen on Lahden mittapuulla niin massiivinen hanke, että sen toteutus edellyttää Valtosen arvion mukaan 20–30 vuoden aikajännettä. Askonalueella sijaitsevaa Askotaloakin yhtiö on kehittänyt vähitellen.

”Se on kestänyt jo 15 vuotta. Emme yleensäkään tee spekulatiivista tilaa, vaan olemme räätälöineet tiloja käyttäjäkysynnän mukaan. Lahden markkina-alue ei toistaiseksi ole kestänyt esimerkiksi toimistogryndiä spekulatiivisesti. Sillä tavalla tämä eroaa pääkaupunkiseudusta.”

Tikkurilan Silkissä rakentaminen alkaa 2017

Vantaan Tikkurilassa Renor omistaa vanhan silkkiteollisuuden alueen. Yhtiöllä on Tikkurilan Silkiksi kutsutussa kohteessa vuokrattavaa tilaa 11000 neliömetriä ja rakennusoikeutta 4000 neliötä.

Silkki on Askonalueen ohella tällä hetkellä Renorin ajankohtaisin kehittämiskohde. Se on korttelina kokonaan suojeltu.

”Suojelussa on kuitenkin mahdollisuus purkaa yksi osa kiinteistöä ja toteuttaa sen paikalle asuntorakentamishanke. Haemme myös siellä kumppania asuntorakentamisen toteutukseen.”

Silkin kehittämisessä tavoitteena on, että toimistojen rakentaminen alkaa kolmannella neljänneksellä 2017 ja vuokralaiset muuttavat sisään joulukuussa 2018. Asuntojen rakentamisen pitäisi alkaa viimeisellä neljänneksellä 2017, ja niiden on kaavailtu valmistuvan viimeisellä neljänneksellä 2018.

Helsingin keskusta ei kiinnosta

Renorin kiinteistöt sijaitsevat pinta-alan mukaisessa suuruusjärjestyksessä Lahdessa, Porissa, Forssassa, Porvoossa, Tampereella, Vantaalla ja Helsingissä. Helsingin ainoa kiinteistö sijaitsee Pitäjänmäessä, ja sen pinta-ala on vain 2900 neliötä.

Valtosen mukaan yhtiön toiminnan painopiste on pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa alueellisissa kasvukeskuksissa.

”Tunnemme näillä paikkakunnilla asiakaskuntaa, ja tämä toimintamalli on hioutunut näille alueille. Emme ole lähteneet Helsingin keskustan kehityshankkeisiin. Se on ollut ihan strateginen valinta.”