Tarmo Pipatti: Kannustan alaa uusiutumaan rohkeasti

Mielessä välkkyvät tiukoista aikatauluista vapautumisen tuomat mahdollisuudet, esimerkiksi telemark Alpeilla.

Ala kehuu juristiksi vuonna 1976 valmistunutta Pipattia erityisesti lobbarin ominaisuuksista. Vuonna 2007 Lahden silloisen kaupunginjohtajan valinta RT:n uudeksi toimitusjohtajaksi alan ulkopuolelta herätti ensireaktioina hämmästystä.

Hänen valinnassaan painoi valtionhallinnon ja ministeriöiden sisäisen toimintalogiikan tunteminen. ”Kaupunginjohtajan tehtävänä on luoda edellytyksiä kaupungin kehittämistä tukeville investoinneille. Työni sisältö RT:ssä muuttui, fokus kaventui, mutta työn muoto pysyi samana, edellytysten luomisena alalle”, Pipatti sanoo.

Vuoden 2007 alussa hän katsoi rakennusalaa tilaajan näkökulmasta. Nyt hän näkee näin: ”Rakennusalan käytännöllinen ja symbolinen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa on tavattoman suuri. Jos näkee paljon nostokurkia jossakin, se on pomminvarma merkki myönteisestä kehityksestä.”

Pipatilla on ollut kaksi selkeää kestoaihetta: kaavoittamattoman tonttimaan puute ja rakentamisen liika byrokratia. Byrokratian vähentämiseksi hän näkee merkkejä Sipilän hallituksen toimissa.

Hallitus on toteuttanut haja-asutusalueen rakentamisen helpottamisen, mutta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus näyttää lykkääntyvän seuraavalle hallitukselle. Rakentamisen normitalkoot aloitti edellisessä hallituksessa asuntoministeri Jan Vapaavuori.

Kuntien ja valtion väliset MAL-sopimukset, liikenneinvestointien kytkeminen asuntotuotanto- ja kaavamääriin, ovat ratkaisseet osittain kasvukaupunkien kaavoitusongelmat.

VM:lle kiitos MAL-sopimuksista

Valtiovarainministeriölle Pipatti antaa kiitoksen siitä, että MAL-sopimukset saatiin aikaan. ”Ne ovat olleet ainoa keino lisätä asuntokaavoitusta.” Hän on itse lobannut paljon sopåimusten puolesta.

”En usko, että pääkaupunkiseudun rakentaminen olisi noussut nykytasolle ilman MAL-sopimuksia.”

RT:n tavoitteena on, että maassa olisi uudenlainen kaavaprosessi, jossa digitaalisin keinoin saataisiin kaikki mielipiteet etupainotteisesti. ”Silloin valituksien tuomat viivästykset vähenisivät”, Pipatti uskoo.

Hänen mielestään asemakaavojen sijaan pitäisi tehdä hankekaavoja. ”Nyt kaavoitus tapahtuu byrokratian ehdoilla, kun kaavat pitäisi tehdä asiakkaiden ja kansalaisten ehdoilla. Muihin kunnan osa-alueisiin on tullut voimakkaasti mukaan kuntalaisten näkökulma, jopa subjektiivinen oikeus, mutta kaavalainsäädännössä ei kansalaisille ja asiakkaille ole annettu juuri minkäänlaisia oikeuksia”, hän kritisoi.

RT on tukenut asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista monissa asioissa, mutta puurakentamisen ”ylettömästä” suosimisesta liitto on eri mieltä.

Harmina ymmärtämättömyys infrainvestointien päälle

Yksi asia Pipattia harmittaa eniten. ”Että ei vieläkään ole ymmärretty infrainvestointien pitkäjänteisyyden merkitystä. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on tehty poliittiset sopimukset infrarakentamisesta. Nyt kun Iso-Britannia lähtee EU:sta, tuskin saadaan enää EU-rahaa infrahankkeisiin. Naapurimaat ovat hyödyntäneet sen ajoissa.”

”Mekin rakentajina olemme oppineet jo näkemään, että infran rakentaminen pitkäjänteisesti ei ole itseisarvo, vaan merkittävä asuntorakentamisen edistämiskeino. Kaupungistuminen tuo hyvinvointia.”

On henkisen testamentin jättämisen aika: ”Rohkaisen rakentajia ottamaan etunojan uuden teknologian, erityisesti digitaalisuuden, käyttöönotossa rakentamisen eri osa-alueilla. Kannustan opiskelemaan, uusiutumaan ja kokeilemaan kiihtyvämmällä rytmillä kuin tähän saakka. Toivon, että kuntien ja valtion päättäjät huomaisivat sen, kuinka merkittävä palveluala rakentaminen on mahdollistajana.”