Finavia
Virtuaalimalli valmiista Länsiterminaalista. Kuvan avulla tarkastellaan esimerkiksi erilaisten opasteiden, kalusteiden ja mainostaulujen sijainteja sekä eri pintojen värejä. Oikeassa yläkulmassa näkyy punaisella kolmiolla merkittynä tarkastelussa olevan tilan sijainti terminaalirakennuksessa. Kuva: Finavia

”Tietomalli on meille kuin rautalankamalli” – Finavian mallinnusosaaminen kiinnostaa maailmalla

Maailman suurimmille lentokentille haetaan mallia Helsinki-Vantaan laajennustyömaalla käytössä olevasta virtuaalityökalusta.

 

Kirjoittaja(t) Johanna Aatsalo

Finavia on ottanut vahvan etukenon siihen, miten tietomallinnusta voidaan käyttää hyväksi Helsinki-Vantaan terminaalilaajennuksen kaltaisessa todella isossa projektissa.

Terminaalisuunnittelun lisäksi mukana on myös asemataso lentokoneiden pysäköintipaikkoineen.

”Laajennukseen kuuluu esimerkiksi asematasoa, rullaustietä, sisäpihaa, rakenteilla olevaa länsiterminaalia, turvakolmioksi kutsuttua, matkustajavirrat keräävää plaza-aluetta ja kahdessa kerroksessa kulkevia, lentokoneisiin johtavia siltoja”, Finavian suunnittelupäällikkö Kari Ristolainen kertoo.

Ristolaisen mukaan koko lentoasema on mallinnettu, kun tammikuun lopulla alkaneet vanhan terminaalin mittaustyöt saadaan valmiiksi.

Reaaliaikainen kuva Länsiterminaalin rakennustyömaalta, joka rakentuu valmiina tämän jutun pääkuvaa vastaavaksi. Keskellä kuvaa on liukukäytävien asennussyvennys. Kuva: Verneri Lehtovirta

”Mallintamisen ensiaskeleita Finavialla otettiin jo vuonna 2007, kun niin sanottu Non-Schengen -terminaali oli suunnitteluvaiheessa. Sen loppudokumentti on jo kahdeksan vuotta vanha, mutta siinä oli jo varsin hyvät rakenne-, talotekniikka- ja muut mallit. Kun se on aikoinaan tehty ifc-muotoon, voimme edelleen käyttää sitä hyödyksi.”

Finavia esittelee kuukausittain mallintamista eri puolilta maailmaa saapuville lentokenttäyhtiöille.

Yli 30 eri käyttäjän mielipiteet

Ristolaisen mukaan tietomalliin pätevät samat määritelmät kuin arkkitehtuuriinkin. Sen tulisi olla toimivaa, kestävää, kaunista ja käyttäjäystävällistä.

”Tietomalli on meille kuin rautalankamalli, jossa toteutuu rakentamisen pääpolku eli se, miksi jotain rakennetaan. Siinä sanat, numerot ja mitat muuttuvat visuaalisiksi, ja siten nähdään paremmin, mikä on haluttua ja mikä ei”, Ristolainen kertoo.

Lentoasemaympäristössä on noin 30 eri toimijaa. Rakentaminen on yhteistoiminnallista. Tietomallin avulla esimerkiksi kauppiaiden, lentoyhtiöiden ja turva-alan edustajien sekä tullin, poliisin ja rajavartijoiden on helpompi hahmottaa, millaista ympäristöä rakennetaan.

”Käytössä olevat tietomallit ja niistä kasattu yhdistelmämalli täydentyvät koko ajan. Kun esimerkiksi matkatavaran käsittelyjärjestelmän osalta saadaan päätös toimittajasta ja laitteista, tietomalli täydentyy laitteiden tuotemallien muodoilla. Ja kun terminaalilaajennus aikanaan valmistuu ja kaikki sen eri komponentit on yhdistetty, saamme lopputuloksena As-built- eli kuten rakennettu -tietomallin.”

Teklan rakennemallin katseluun ja aikataulutukseen tarkoitetun ohjelman lisäksi Finavialla on käytössä Solibrin tarkistusohjelma tietomallien yhteensovitukseen ja tarkasteluun.

”Solibrin suomalainen kehittäjä tapasi osuvasti sanoa, että hiirellä on paljon helpompi aukottaa ja muotoilla betonia kuin paikan päällä piikata”, Ristolainen muistuttaa.

Käyttäjien kokemukset suunnittelun tueksi

Yhdelläkin luonnoskuvalla voi saada rakentajat, tilojen tulevat käyttäjät ja matkustajat lausumaan mielipiteensä. Finavia on ottanut kuitenkin käyttöönsä peliteknologian, joka toimii apuna käyttäjien ja rakentajien välillä.

”Käytännössä se tarkoittaa sitä, että olemme rakentaneet Unity-alustalle oman virtuaalisovelluksen tietomallista. Unity on tuttu esimerkiksi tietokonepeli Need for Speedistä. Näin voimme pelaamalla tutkia tulevaa tilaa sellaisena kuin se tulee valmiina olemaan ja etsiä virheitä suunnitelmista. Tulevien käyttäjien on huomattavasti helpompi kommentoida suunnitelmia”, virtuaalirakentamisesta vastaava Swecon projektipäällikkö Verneri Lehtovirta kertoo.

Tietomallista näitä näkymiä on saatavissa rajattomasti, ja samastakin kohteesta voi olla erilaisia, vaihtoehtoisia visualisointeja eri vuodenaikaan, sääoloihin tai vuorokaudenaikoihin. Kun erilaisia näkymiä on paljon, siitä on hyötyä päätöksenteolle ja suunnittelulle.

”Voimme tarkastella monesta eri näkökulmasta lentoaseman kriittisiä operaatioita ja tärkeitä matkustajapolkuja sekä keskustella oikeista asioista. Esimerkiksi lentokapteenin tai niin sanotun Marshall-auton kuljettajalle avautuvan näkymän avulla pystyimme varmistamaan asematason järjestelyitä. Siellä väärän valinnan tekeminen rakennusvaiheessa voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja korjauksien muodossa”, Lehtovirta sanoo.

Kokemuksellisen tekniikan termit

  • AR eli augmented reality: lisätty todellisuus, jossa todellisuuden päällä on keinotekoisia osia eli tekstiä, kuvia, malleja. Avoin, osin upottava kokemus, joka tuo virtuaalisia asioita käyttäjän todelliseen maailmaan.
  • MR eli mixed reality: yhdistetty todellisuus, jossa todellisuuden päällä on oikeilta tuntuvia keinotekoisia asioita. Fyysiset ja digitaaliset asiat ovat olemassa yhtä aikaa, ja ne kommunikoivat keskenään. Sekoitus todellista ja virtuaalimaailmaa.
  • VR eli virtual reality: virtuaalitodellisuus, jossa keinotekoista maailmaa katsellaan laitteen läpi. Käyttäjä voi uppoutua kokonaan erilliseen, suljettuun virtuaaliseen maailmaan.

Lähteet: Tekes, Wikipedia ja Sweco

 Ristolaisen mukaan rakentajillekin on tärkeää nähdä havainnollisesti, mitä he ovat tekemässä ja esimerkiksi minkälaisia taustatukia tarvitaan. Sekä rakentajilta että käyttäjiltä palaute tulee välittömästi. Pelkästään esimerkiksi erilaisten reittien opasteiden paikkojen tarkistuksia tehdään kymmenittäin.

”Esimerkiksi eräässä aulassa kiertää katonrajassa näyttötaulujen rivi, jossa on liikkuvaa kuvaa. Virtuaalimallista näimme, että ilmanvaihdon puhallus osuu suunniteltujen näyttöjen taakse. Suunnitteluvaiheessa oli helppo tehdä muutos ja vaihtaa puhalluksen paikka alakattoon”, Ristolainen huomauttaa.

Ristolaisen mukaan tietomallintamisen idea täyttyy hienosti siinä, että eri alojen ihmiset voivat sanoa mielipiteensä jo hyvissä ajoin.

Päätöksentekohierarkian rimaa madaltamalla esimerkiksi päättäjä ja asiantuntija – tai tilaaja ja toimittaja – voivat pohtia saman pöydän ääressä, miten kokonaisuus hoidetaan.

Virtuaalisovelluksen avulla lentoaseman käyttäjien perehdytys voidaan tehdä uusiin terminaaleihin jopa kaksi vuotta ennen kuin rakennustyöt on saatu valmiiksi. Luvassa on myös suuria synergiaetuja rakennusten käytönaikaisessa ylläpidossa ja huollossa.

VR vai AR?

Verneri Lehtovirran mukaan valittavalla teknologialla on yllättävän vähän vaikutusta käyttäjäkokemukseen ja siihen, tuleeko suunnitelmat ymmärrettyä oikein.

”Rakentamisen ja suunnittelun kannalta on tärkeintä, että VR-mallia katselevat ihmiset ymmärtävät asiat samalla tavalla ja siihen riittää hyvälaatuinen VR-malli, tietokone ja videotykki, joka löytyy jokaisesta kokoustilasta ilman mitään etukäteisvalmisteluja”, Lehtovirta huomauttaa.

Lehtovirran mukaan parempia vau-elämyksiä voi saada erilaisten lasien kautta, mutta se vaatii enemmän valmisteluaikaa.

”3D-lasit, VR-lasit ja CAVE antavat toki paremman vau-elämyksen, mutta käytännössä valmisteluihin ja fasilitointiin kuluu paljon aikaa ja lisäarvo rakentamisen ja suunnittelun kannalta on enintään keskinkertainen.”

Lisätty todellisuus AR on suuressa mittakaavassa vielä toistaiseksi tulevaisuutta käytännön tekemisessä toisin kuin VR.

”Hyviä pilotteja on tehty ja tietyissä tapauksissa saatu hyötyjäkin. Palveluiden ja teknologioiden toimittajia on vähemmän kuin VR-puolella, mikä nostaa myös hintaa.”

Ristiriitojen ennaltaehkäisyä

Länsisiiven laajennustyömaan Lemminkäisen projektipäällikkö Jani Pesoselle kuuluu suunnittelun ohjausvastuu. Hän näkee mallintamisen ja virtuaalipelin suurimmat edut ongelmien ennaltaehkäisyssä ennen varsinaista tuotantovaihetta.

”Tällä hetkellä malli on meillä eniten käytössä suunnitelmien toteutettavuuden arvioinnissa. Lisäksi sen merkitys ristiriitojen ennaltaehkäisyssä on hyvin tärkeä.

Kuvakaappaus Solibrin tarkistusohjelmasta jutun pääkuvan kohdalta, jossa tarkastelussa ovat Länsiterminaalin rakenteilla oleva käytäväosa ja sen liukukäytävät.

Esimerkiksi lentokoneille johtavien siltapaikkojen liitoskohtia julkisivuun ja muita teräsrakenteita tarkastellaan hyvinkin kriittisesti”, Pesonen kertoo.

Pesosen mukaan siltapaikat ovat vaativia, sillä ne muuttuvat aiemmista peltiputkista teräslasirakenteisiksi, monimutkaisiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi kiinteä siltapaikka putken päässä vastaa yhtä pienoiskerrostaloa.

”Näissä on paljon isoja lasi- ja teräsrakenteita, hissejä ja liukuportaita yhdistettynä vaativaan talotekniikkaan. Mallin avulla olemme voineet ennakoida korjausten määrää pienemmäksi ja saaneet tuotannon etenemään nopeammin. Olemme saaneet konkreettisesti hyötyä suunnitelmien yhteensovittamiseen eri suunnittelualojen osalta.”

Otsikkoa muokattu klo 13.01.

Otsikkoa muokattu klo 15.42.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “”Tietomalli on meille kuin rautalankamalli” – Finavian mallinnusosaaminen kiinnostaa maailmalla”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi