Tapio Antere asuu kimppakämpässä Helsingin Vuosaaressa ja pitää vuokraa edullisena. Huoneiston päävuokralaisena on Alina Mäkimartti yhdessä avomiehensä kanssa. Kuva: Ville Männikkö

Helsingissä kokeillaan uudenlaista ryhmävuokraamista – kimppakämpissä asukkaat saavat itse valita naapurinsa

Uusi yhteisöllinen vuokra-asumisen malli on tulossa Helsinkiin. Ensimmäisiä ryhmävuokraukseen soveltuvia isoja asuntoja ryhdytään rakentamaan tänä vuonna Kruunuvuorenrantaan Laajasaloon.

Kirjoittaja(t) Marja Salmela / HS

Edullisia kimppakämppiä on suunnitteilla seuraavaksi Jätkäsaareen.

Ryhmävuokraukselle on näyttänyt vihreää valoa sekä Helsingin kaupunki että valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara). Kaupunki luovuttaa tontit, ja Ara antaa pitkät lainat A-Kruunu oy:lle. Valtion omistama yhtiö rakennuttaa vuokratalot, joihin tulee myös yksiöitä ja kaksioita.

Yhteisöllisten vuokra-asuntojen koko alkaa hahmottua noin 110 neliömetriksi. Tilaan mahtuu neljästä viiteen huonetta, joissa voi olla 12:sta 20:een neliötä. Asunnon sydämenä ovat yhteiset tilat, kuten keittiö, erilliset ruokailu- ja oleskelutilat, kylpyhuoneet ja wc:t, joita voi olla myös huoneiden yhteydessä.

Perinteisestä soluasumisesta ei ole nyt kyse, vaan vaihtoehdosta kalliille pikkuyksiölle tai kaksiolle. Ryhmävuokra-asuntoa voi verrata yhteisöasumista tutkineen ja asuntoja suunnittelevan arkkitehti Riikka Pylväsen mielestä vanhaan töölöläisasuntoon, jossa on suuri eteisaula, iso olohuone ja useita makuuhuoneita.

”Tavoitteena on, että kimppavuokralaisen vuokra vaihtelee 400 euron molemmin puolin. Hintataso riippuu muun muassa vuokratalon sijainnista”, kiinteistöpalvelupäällikkö Petteri Puolanne A-Kruunusta kertoo.

Jokainen vuokralainen tekee oman vuokrasopimuksensa. Tämä takaa sen, ettei asumistuessa tule sekaannusta.

”Ensimmäiset asukasyhteisön jäsenet voivat olla toisilleen ennalta tuttuja tai sitten tuntemattomia. Kun joku asukkaista muuttaa pois, muilla on sananvaltaa siihen, kuka valitaan uudeksi kumppaniksi”, Puolanne kuvaa.

Yhteisöllisyys kiinnostaa

Korkeiden vuokrien vuoksi yhteisöllinen asuminen kiinnostaa yhä useampia sinkkuja, dinkkuja ja yksinhuoltajiakin pääkaupunkiseudulla. Yksiön sijasta moni haluaa elää yhdessä kavereiden kanssa.

Tästä kertovat Facebookin 10 000 jäsenen Yhteisöasuminen – kommuunit koolle -ryhmä tai yli 600 jäsenen Matkalla yhteisöelämään -ryhmä ja monet muut nettiyhteisöt.

On tärkeää, että oman oven voi lukita.

A-Kruunu kartoitti syksyllä kiinnostuneiden toiveita ja tarpeita yhteistyössä Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli oy:n kanssa. Kyselyyn vastasi runsaat kaksisataa ihmistä, joista lähes neljä viidesosaa oli naisia. Vastaajista puolet asui vuokralla ja joka neljäs asuinyhteisössä. Joka viidennellä oli omistusasunto- tai asumisoikeusasunto.

Vastaajien tausta yllätti. Työssä käyviä oli selvästi yli puolet, eläkeläisiä lähes kahdeksan prosenttia ja työttömiä saman verran. Loput olivat opiskelijoita.

Suurimmalla osalla kuukausitulot jäävät alle 3 000 euron, ja siksi heillä on oikeus valtion tukemaan vuokra-asuntoon. Lähes puolen tulot jäivät alle 1 500 euron.

Mitä he toivovat asunnolta?

”Heille on tärkeää, että oman oven voi lukita. Moni toivoi huoneen yhteyteen wc:tä ja pientä vaatehuonetta sekä hyvää äänieristystä”, Puolanne luettelee.

”Kun suunnittelutyö etenee, monet yksityiskohdat tarkentuvat, esimerkiksi se, tuleeko jokaiselle oma pikkujääkaappi keittiöön.”

Ekologisuus on tärkeäää

Miksi ryhmäasuminen vetää puoleensa? Kyselyssä kärkeen nousivat edullisuus ja yhteisöllisyys. Vastaajille tärkeää on myös ekologisuus, turvallisuuden tunne ja kulujen jakaminen. Jotkut kapinoivat vallitsevaa yksin yksiössä -ajattelua vastaan.

Kyse ei ole siis pelkästään kustannuksista, vaan myös ihmisten muuttuvista tarpeista ja elämäntyylistä.

”Osa yksin asuvista etsii sosiaalista ja tilallista laatua elämäänsä”, arvioi A-Kruunun toimitusjohtaja Jari Mäkimattila.

”Jos vuokramarkkinoilla ei ole tarjolla vaihtoehtoja, meidän tehtävänä on kehittää niitä”, hän sanoo.

Niinpä yhtiö kehittelee myös asumisen arkea helpottavaa konseptia urbaaneille lapsiperheille, joista entistä useampi haluaa elää kantakaupungissa. Heidänkin tarpeitaan on selvitetty, ja ensimmäiselle uudentyyppiselle kerrostalolle on jo varattu tontti Kalasatamasta.

”Olen syntynyt kommuuniin ja asunut paria vuotta lukuun ottamatta aina yhteisössä”, kertoo Alina Mäkimartti, 37. ”Asuinyhteisö on eräänlainen perhe, joka kasvattaa ihmistä, kun muita pitää ottaa huomioon”, hän kuvaa kokemuksiaan.

Rakennusalan opettaja on tällä erää päävuokralaisena neljän huoneen asunnossa yhdessä avomiehensä, teollisen muotoilijan Ville Arkonkosken, 33, kanssa. Kimppakämpässä asuu lisäksi kaksi nuorta miestä, toinen heistä on elokuva-alan työntekijä Tapio Antere, 25. Hänkään ei ole koskaan asunut yksin.

”Minulle on tärkeää, että on mahdollista saada seuraa halutessani. Jos olen yksin, tahdon vajota ajatuksiini. Kun ympärillä on muita, on helppo elää hetkessä”, Antere kertoo tuntemuksistaan.

Samantyyliset arvot auttavat

Kokemustensa perustella Mäkimartti ja Antere arvelevat, että yhteisasumista helpottaa, jos porukalla on samantyyliset elämänarvot ja -tavat.

”Jos isoja ristiriitoja tulee jatkuvasti, ei niitä kannata ruveta ratkomaan, vaan antaa yhteisön hajota”, Mäkimartti sanoo.

Kimppa-asujat oppivat tuntemaan toisensa harrastuksen kautta jo monta vuotta sitten. Porukka tekee joskus yhdessä ruokaa, vaikka yleensä jokainen hoitaa itse ruokailunsa.

Keittiössä on tilaa ja pitkä rivi kaappeja. Kaikkiaan huoneistossa on 105 neliömetriä sekä suuri, lasitettu parveke. Jokainen maksaa 417 euroa kuussa.

”Vuokra on tosi halpa, hinnalla saa aika paljon!” Antere sanoo.

”Vielä parempi yhteisasunto olisi kaksikerroksinen rivari, jossa ylhäällä huoneissa saa olla rauhassa. Huoneissa pitäisi olla pieni vaatehuone, jotta saa pidettyä kamppeet kasassa. Alhaalla yhteistiloissa pitäisi ruokailu- ja olotila olla erillään”, Mäkimartti pohtii.

”Ja äänieristystä kannattaa aina miettiä.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Helsingissä kokeillaan uudenlaista ryhmävuokraamista – kimppakämpissä asukkaat saavat itse valita naapurinsa”

  1. Tuossa joku asuja sanoo, että vuokra on halpa. No lasketaanpa hieman: jos tuossa on neljä huonetta ja jokainen maksaa 417 €/kk, se tekee yhteensä 1668 €/kk ja neliöitä on 105 eli se tekee 15,89 €/m2/kk. Ei minusta mitään erityisen halpaa. Vai onkohan tämä vain tapa saada korkeaa vuokraa siten, että asukas luulee asuvansa halvalla. Realistina mietin myös kuka ne yhteiset tilat siivoaa, kun äiti ei ole paikalla. Vai maksetaanko niistä siivoojalle?

    1. 15,89 on ihan käypä hinta vapaarahoitteiselle asunnolle, tai varmaan tuo on 5 h +k nelkuksi 105 m2 olisi melko iso. Mielenkiintoinen valinta jos on 4 mh maksaa pariskunta 834 €, sillä saisi monesta paikkaa saisi kaksion.
      Helsingin kaupunki ohjaa asuntotuotannon kustannuksia keskipinta-alavelvoitteilla ja yhteistilavaatimuksilla. Mielenkiintoista nähdä annetaanko näille asunnoille poikkeuksia päällekkäisistä säännöksistä, mitä ilmeisimmin A-kruunun asunnot eivät ole opiskelijoille tai jollekin erityisryhmille tarkoitettuja

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi