Suunnittelu Infra Talous Uutiset Marja Salomaa / HS Yksi kommentti

Kovaa peliä Tallinna-tunnelin kulisseissa: Suurlähetystö levittää muistiota, jossa parjataan omaa tunneliaan puuhaavaa Peter Vesterbackaa – ”Hän osaa myydä vaikka lämmintä ilmaa”

Tallinna-tunnelin esiselvityksen valmistuminen on kiihdyttänyt keskustelua sekä Virossa että Suomessa.

Peliä-yhtiö Roviosta tullut Peter Vesterbacka kerää rahoitusta omaa tunnelilinjaustaan varten. Kuva: Akseli Valmunen / HS

Suomen Tallinnan-suurlähetystöstä on lähtenyt tammikuun lopulla laajalla jakelulla muistio, jossa kyseenalaistetaan yksityisrahoitusta kokoavan Peter Vesterbackan aikeet, menettelytavat ja tietämys.

HS on saanut viisisivuisen tekstin haltuunsa sähköisen verkkohaun avulla. Sen kirjoittajaksi on merkitty lähetystössä työskentelevä virkamies.

Muistion mukaan ”valovoimaisena” puhujana Vesterbacka häivyttää todellisuuden ja utopian rajat.

”Hän osaa myydä vaikka vanhaa tavaraa tai lämmintä ilmaa”, muistion laatija tähdentää.

Kirjoittaja listaa konkretian puutteita Vesterbackan ja hänen yhteistyökumppaneidensa toiminnassa: ympäristövaikutuksia ei ole selvitetty, lupamenettelyn kestoon ei ole varauduttu, tekosaaren maanpuolustuksellista aspektia ei ole huomioitu.

”Hänen suuret lupauksensa voivat muodostua ongelmaksi”

Kirjoittaja on osallistunut tammikuun puolivälissä Tallinnassa tilaisuuteen, missä Vesterbacka oli selvittänyt FinEst Bay Arean tavoitteita. Keskustelutilaisuuteen oli osallistunut Viron tiedotusvälineitä, jotka raportoivat hankkeesta näyttävästi.

”Hänen yksinkertaistava markkinaretoriikkansa ja suuret lupauksensa voivat muodostua ongelmaksi, sillä jo nyt on nähtävissä, kuinka niiden ympärillä pyörivä mediasirkus on hämärtänyt tunnelikeskustelua Virossa.”

Muistion mukaan virolaisessa puheessa Tallinna-tunneli ja Vesterbackan hanke sekoittuvat. Toisaalta Vesterbackan valovoimaisuus on kirjoittajan mukaan voimistanut tunnelikeskustelua Suomenlahden molemmilla puolilla.

Suomen Tallinnan-suurlähettiläs Kirsti Narinen sanoo, että muistioon on haluttu koota analyysi, jossa Vesterbackan ja hänen yhteistyökumppaneidensa tunnelihanke asettuu laajempaan viitekehykseen. Suomen lähetystöiltä edellytetään muistioita, joissa ei vain tyydytä siteeraamaan mediahaastatteluita, vaan mennään syvemmälle.

”Kuten keskiviikkona kuulimme FinEst Linkin esiselvityksen perusteella tunnelihanke on alkutekijöissään. Kuitenkin Vesterbackan mediaesiintymisistä voisi kuvitella, että upotetaan vain lapio maahan”, Narinen sanoo.

Narinen: Vesterbacka antaa liian myönteisen kuvan lupakäsittelystä

Asiantuntijat ovat ennakoineet, että ympäristölupien valmisteluun uppoaa helposti kuusikin vuotta, koska tunneli sijoittuu herkkään meriekosysteemiin. Narisen mielestä huolellinen lupakäsitelty on välttämätöntä.

”Meitä häiritsee viranomaisena, että Vesterbacka, jolla on hyvä mediaulottuvuus, antaa ymmärtää, että lupakäsittely olisi nopeasti hoidettavissa. Vesterbacka on virolaisessa mediassa kuitenkin merkittävä henkilö”, Narinen sanoo.

Suomen Tallinnan-lähetystön muistion johtopäätös on, että Vesterbackan tausta peliteollisuudessa ja startup-yhtiöissä selittää paljon hankkeen ilmettä.

”FinEst Bay Area -hankkeen taloudellisiin, teknisiin ja ympäristöllisiin aspekteihin liittyvät epäselvyydet johtunevat osin koko hankkeen startup-luonteesta.”

Silti kirjoittaja haluaa varoittaa päättäjiä ja asianajajia tämän vaihtoehdon riskeistä. ”Vesterbackalla ei välttämättä ole aikomustakaan olla tunneliprojektissa mukana loppuun saakka”, kirjoittaja päättelee.

Vesterbacka: ”Meiltä ei pyydetä edes kommenttia”

Peter Vesterbacka pitää muistiota epäreiluna. Tammikuussa järjestetty keskustelutilaisuus oli avoin kaikille, ja kritiikkiä olisi voinut esittää siellä hänelle suoraan. Hänen mukaansa projekti muuttuu sitä mukaa, kun tietoa tulee lisää.

”Erikoista on, jos me yritämme tehdä tätä mahdollisimman avoimesti, virallinen Suomi käyttää salaiseksi julistettuja muistioita, joihin meiltä ei pyydetä edes kommenttia.”

Keskiviikkoisen seminaaripäivän anti Tallinnassa oli melko yksituumainen siitä, että tunnelihanketta on katsottava osana laajempaa eurooppalaista liikenneverkkoa. Viron ja Suomen liikenneministerit ja molempien kaupunkien pormestarit korostivat muun muassa Baltiaa halkovan Rail Baltican merkitystä.

Narisen mukaan Vesterbacka ei ainakaan tähän mennessä ole ollut kiinnostunut Rail Balticasta.

Vesterbacka kommentoi, että sekä Viron että Suomen päässä junaraiteiden kytkeytyminen järkevästi on itsestään selvää.

”Olisi melko dorkaa, jos raideverkkoa ei otettaisi huomioon kokonaisuutena”, Vesterbacka sanoo.

Juttua muokattu klo 14.46, kuva lisätty.

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

  • Törkeä temppu virkamiehiltä ja edustustolta ryhtyä politikoimaan asiassa – suoraan sanoen vastustamaan hanketta

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia