Ennakkotietoa viranomaisselvityksen linjauksesta saatiin jo viime marraskuussa, eikä sen tulos yllättänyt ketään. Jos esiselvityksen tilaajina ovat muiden muassa Helsingin ja Tallinnan kaupungit, on oletettavaa, että linjaus kulkee niiden kautta.
Vesterbacka on edelleen sitä mieltä, että liikenteellisesti sekä talouskehityksen kannalta Keilaniemi on fiksumpi linjaus kuin ahdas Helsingin kantakaupungin maaperä.
”Esiselvitys on vain yksi steppi. Nyt vasta alkaa tarkempi laskenta”, Vesterbacka sanoi.
Hän uskoo, että kannattavuuslaskelmissa painavat paljon heidän vaihtoehtonsa tuhansien asuntojen tuotanto, jota on soviteltu tekosaarelle Tallinnan edustalla.
Myös FinEst Linkissä on tekosaaret, mutta niitä on tarkoitus käyttää rakennustöiden tukikohtana, teknisinä tiloina ja väestönsuojana tunnelin valmistuttua.
Neuvottelut kiinalaisten kanssa kesken
Vesterbacka on jatkanut rahoitusneuvotteluja kiinalaisten kanssa, mutta nimiä ei vielä ole sopimuksissa. Tavoitteena on, että miljardirahoituksesta 70 prosenttia tulisi kiinalaisilta rahoitusyhtiöiltä, loput 30 prosenttia kertyisi muun muassa pohjoismaisilta vakuutusyhtiöiltä.
Liikenneministeri Anne Berneriltä kysyttiin tunnelin esiselvityksen lehdistötilaisuudessa, miten nyt valmistunut esiselvitys suhtautuu Vesterbackan hankkeeseen ja kuinka monta tunneliprojektia oikein on vireillä.
”On vain yksi projekti, mutta sitä varten tutkitaan monia tekniikoita”, Berner vastasi.
Rahoituspaketin kokoamiseksi Peter Vesterbacka on kierrättänyt kiinalaisia teknisiä osaajia sekä Suomessa että Virossa syksyn aikana.
”Se olisi eräänlainen tunnelitehdas”
Hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda tunnelirakentamisen innovaatiokeskus kehittämään kustannustehokkaita tekniikoita, jotka olisivat monistettavissa eri puolilla maailmaa.
”Se olisi eräänlainen tunnelitehdas, jonka avulla kiinalaiset voisivat päästä kiinni rata- ja tunneliurakoihin muualla”, Vesterbacka kertoi marraskuussa HS:n haastattelussa.
Vesterbackan ja projektitoimiston johtajan Kustaa Valtosen perustama kehitysyhtiö Finest Bay Area solmi tunnelia koskevan aiesopimuksen A-insinöörien, Pöyryn ja Firan kanssa marraskuussa. Myös hankkeen lupamenettelyn selvitykset ovat alkaneet.
Yksityisrahoitteisen tunnelin rakentaminen voisi Vesterbackan mukaan hyvin alkaa jo tänä vuonna, joten valmista tulisi ennen 2020-luvun puoliväliä.
Myös Vesterbacka yhteistyökumppaneineen oli kutsuttu niin sanottuna teknologiakumppanina viralliseen seminaariin, jossa esiselvityksen tulokset julkistettiin Tallinnassa keskiviikkona.
Yksityisrahoitteisen tunnelin rakentaminen voisi Vesterbackan mukaan hyvin alkaa jo tänä vuonna.
Vesterbacka ei kuitenkaan päässyt paikalle muiden sitoumusten vuoksi. Finest Bay Area suunnittelee omaa tiedotustilaisuutta hankkeen etenemisestä maaliskuun alkuun.
Helsinki Quick Step on yksi keskustelun avaus
Miten sitten Keilaniemi voitaisiin kytkeä Suomen nykyiseen rataverkkoon? Tässä on Vesterbackan mielestä erilaisia vaihtoehtoja, joista arkkitehti Olli Hakasen tammikuussa valmistunut Helsinki Quick Step on yksi keskustelun avaus.
Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta Hakanen yhteistyökumppaneineen on hahmotellut heilurilinjaa Ilmalan aseman pohjoispuolelle. Pääradan ja rantaradan junat eivät enää kulkisi Helsingin päärautatieasemalle, vaan ne voisivat kulkea molempiin suuntiin uuden Finnopolis-aseman kautta. Sen viereen voisi tulla Tallinna-tunnelia palveleva juna-asema
Matkustajien kulku Helsingin keskustaan hoituisi vaihdolla ja nopean raitiojunan avulla. Raitiojunia on käytössä muun muassa Saksassa. Ne ovat pikaraitiovaunuja, jotka kulkevat tavanomaisilla junaraiteilla.
Suunnitelma vapauttaisi ratapiha-alueet Pohjois-Pasilasta Töölönlahdelle noin 80 000 ihmisen asuntotuotantoon. Tosin Helsingin hallinto-oikeus torppasi jo Helsingin uuden yleiskaavan valituskäsittelyssä melko rajallisen asunto- ja liiketilatuotannon Ilmalassa.
Hakasen yhteenvedon mukaan Helsinki Quick Stepin kustannusarvio olisi 1,9 miljardia euroa.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Rahaa omaan Tallinna-tunneliinsa keräävä Peter Vesterbacka ei lannistu virallisesta suunnitelmasta: ”Nyt vasta alkaa tarkempi laskenta””
Mautonta dekadenssiä,…eiks tämmönen Apila-saarta sopisi paremmin Pietarin edustassa kun Putin uusi kamu on Saudin kuningas. onneksi jääkausi pokka päälle ettei tämmöstä enää 2050 enää ajankohtaista.