”Suunnittelijan osaaminen pääsee nyt oikeuksiinsa” – Uudistetut rakennusmääräykset tuovat enemmän vastuuta tate-suunnittelijoille

”Uudet asetukset ovat napakkaa tekstiä, ja niissä määritellään hyväksyttävä lopputulos. Suunnittelijan osaaminen pääsee nyt oikeuksiinsa. Hyvään lopputulokseen voidaan päästä monella tavalla”, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Teknisistä Urakoitsijoista kertoo.

Asetuksissa ei ole aiemmasta rakentamismääräyskokoelmasta tuttuja mitoitusohjeita ja -taulukoita.

Esimerkiksi asetus rakennuksen vesi- ja viemärilaitteistoista on enää 11 sivua pitkä, kun aiemmin tätä koskeva osa D1 oli 64 sivun mittainen.

”Uudistuksessa suunnittelija sai uusia vapausasteita. Toivottavasti näemme myös uudenlaisia suunnitteluratkaisuja. Toisaalta mietityttää eri kaupunkien rakennusvalvontojen erilaiset tulkintalinjat, sillä rakennusvalvonta hyväksyy suunnittelijan tekemän lvi-ratkaisun”, Ylönen jatkaa.

Suurimpien kaupunkien rakennusvalvonnat (niin sanotut TOPTEN-rakennusvalvonnat) tekevät parhaillaan yhteistyötä, jolla säännöksiä ja säännösmuutoksia lähestytään tulkintoja yhtenäistävällä tavalla.

Lukuisia toteutustapoja

Lainsäädäntöä tukemaan on tehty alan yritysten ja yhteisöjen yhteistyönä oppaita. Työtä koordinoi Talotekniikkateollisuus ry. Esimerkiksi helmikuun lopussa päättyy Vesi- ja viemärilaitteistot-oppaan kommenttikierros.

Esimerkiksi Sisäilmasto- ja ilmanvaihto-oppaassa kullakin ohjeella voi olla useita yksityiskohtaisia toteutustapoja sen mukaan, mikä on ollut suunnittelijan valitsema suunnitteluperiaate tai kohteen tilaajan vaatimustaso. Oppaassa olevien ohjeiden lisäksi on muitakin toteutustapoja, joiden avulla päästään määräysten mukaiseen vaatimustasoon.

Uudet asetukset korostavat myös yhteistyötä erityissuunnittelijoiden välillä, sillä suunnittelijan vastuu kattaa koko suunnitelman. Suunnitelman pitää olla heti toteutuskelpoinen eikä niin, että sitä hiotaan yhä uudelleen.

Työmailla erityisalan työnjohtajien on huolehdittava asennustyön tekemisesta luvan, säännösten ja määräysten mukaisesti. LVI-asennuksissa tämä tarkoittaa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisesta vastaavaa KVV-työnjohtajaa ja ilmanvaihtolaitteiston rakentamisesta vastaavaa IV-työnjohtajaa.

Myös dokumentointi on muuttunut jämäkämmäksi. Uudet asetukset korostavat aikataulussa pysymistä ja virheettömyyttä. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön pitää dokumentoida tehdyt toimenpiteet rakennustyön tarkastusasiakirjaan.

Huolto- ja ylläpitoasennuksiin ei tullut pätevyysvaatimuksia.

”Minun mielestäni olisi pitänyt, sillä Suomessa tapahtuu päivittäin 100 vesivahinkoa ja niistä maksetaan yhteensä korvauksia noin 500000 euroa päivässä”, Ylönen huomauttaa.

Lisää tilaa

Uuden lain merkittävä uudistus on teknisen tilan koko. Taloteknisille laitteille voi nyt varata sopivasti tilaa, sillä tilaa ei enää lasketa rakennuksen kerrosalaan.

”Tällä varmistetaan riittävät tilat asennukseen, huoltoon ja ylläpitoon”, Ylönen huomauttaa.

Sisäilmaolojen tavoitetasot säilyvät suuruusluokaltaan entisenlaisina. Todennäköisesti aiempien D1:n ja D2:n ohjeiden mukaisia ratkaisuja näkyy vielä pitkään erilaisissa suunnitelmissa vaikka ne virallisesti poistuvatkin.

Lähtötiedon merkitys kasvaa

Ramboll Finlandin LVI-asiantuntija Irene Järvelä muistuttaa, että käytännön suunnittelutyössä korostuvat yhä enemmän suunnittelutyön lähtötiedot ja niiden laatu. Tilaajan pitää kertoa aiempaa tarkemmin, mitä tehdään, kenelle ja minkä tasoisena.

”Moniin asioihin pitää varautua uudella tavalla. Pienten asuntojen ja etätyön lisääntyminen vaikuttavat tehtäviin ratkaisuihin. Uusiutuvat energiat taas aiheuttavat pohdintaa tuuletusviemäreiden sijoittelussa. Koska nyt sallitaan seinäpuhallus, mietintään joutuu esimerkiksi asuintalon IV-koneen riittävä ulospuhalluspaineen ja -nopeuden tuotto kovalla tuulella”, Järvelä luettelee.

Pienten asuntojen trendi haastaa suunnittelijat monella tavalla.

”Yksiö voi olla 50 neliötä. Ilmamäärälukujen kanssa voi olla paljon mietittävää, kun joutuu pohtimaan, riittääkö sinne laskentaohjeen 18 litran ilmamääräsuositus eli onko tilassa enintään yksi tai kaksi aikuista? Vai majoittuuko asuntoon esimerkiksi viiden hengen perhe? Silloin sinne tarvittaisiinkin ilmanvaihtoa 40 litraa sekunnissa? Miten pystyn takaamaan ilmamäärän riittävyyden? Tarvitaanko rakennukseen suurempi vai useampi IV-kone?” Järvelä pohdiskelee.

Laitevalmistajille Järvelällä on yksi viesti.

”Toivon esitteisiin tietoa laitteiden tilantarpeesta. Näin vältytään laitetilojen liialta ahtaudelta siivouksessa ja huollossa.”