Tulkintojen takana on rakennusvalvontojen niin kutsuttu Topten-ryhmä, jossa ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori ja Kouvola täydennettynä Kauniaisilla, Vaasalla, Lappeenrannalla ja Lohjalla.
”Toivon mukaan kuukauden päästä on valmiina parikymmentä lisää”, yhteisten käytäntöjen organisoija Pasi Timo Vantaan rakennusvalvonnasta kertoo.
Suurimmat rakennusvalvonnat aloittivat yhteisten tulkintojen tekemisen vuonna 2016 niistä uusista asetuksista, jotka olivat jo valmiina. Rakentamismääräyskokoelman asetukset ja ohjeet piti uudistaa viiden vuoden määräaikana, vuoden 2017 loppuun mennessä.
Tavoitteena sujuvuus
”Perusajatus on rakennusvalvontojen, suunnittelijoiden ja hankkeeseen ryhtyvien työn sujuvoittaminen. Yhtenäisillä tulkinnoilla päästään eteenpäin joka kaupungissa. Olemme tehneet tulkintoja yhteistyössä Skolin, RT:n ja Raklin kanssa”, Timo sanoo.
Hän arvioi, että yhteiset tulkinnat auttavat kaikenkokoisia rakennusvalvontoja.
Yhteisiä tulkintoja on esimerkiksi kaupunkikuvallisen esittelyaineiston sisällöstä, jos sellainen täytyy hankkeesta esittää. Myös rakenne- ja pohjarakenteiden suunnittelijoiden ja vastaavien työnjohtajien kelpoisuuksista rakennusvalvonnoilla on yhteinen kanta.
Pohjarakenteiden suunnittelija pitää nyt ilmoittaa rakennuslupaa haettaessa. Rakennusvalvontojen tulkinta on, että kelpoisuus arvioidaan geoteknisen pätevyyden kautta.
Yhdessä suunnittelualan kanssa on sovittu menettelytavasta, jossa lvi- ja rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen periaatteet sovitaan jo rakennusluvan hakuvaiheessa. Lupavaiheen pääpiirustusten sisältö on määritelty selvästi.
Ei vaatimuksia yli asetusten
”Olennaista on normien ja vanhojen käytäntöjen purku. Emme edellytä enempää kuin asetus”, Timo korostaa.
Uusi asetus edellyttää kosteudenhallintaselvitystä. Jos käytössä on niin sanottu Kuivaketju10, se riittää, mutta jos käyttää muuta, siitä on yhteinen ohje.
Timo pitää sallitun kerrosalan ylityksen tulkintaa tärkeänä. Väestösuojat ja tekniset tilat saavat ylittää rakennusoikeuden kerrosalan. Jos ilmanvaihtokonehuone on katolla, siihen pitää tehdä säätämistä helpottavat kiinteät portaat, jotka sallitaan kerrosalan ylityksenä.
Rakennukseen asennettava toinen hissi sallitaan kerrosalan ylityksenä, jos se toimii myös palomieshissinä. ”Pyrimme tällä kannustamaan, ettei tehtäisi vain yhden hissin kerrostaloja.”
Vielä valmistelussa ovat esimerkiksi tulkinnat rakennuksen korkeuden, poistumiskorkeuden ja ullakon määritelmästä, josta on hyvin vaihtelevia käytäntöjä. Kaikkien rakennuksien 30 desibelin perusvaatimukselle rakennusvalvonnat pyrkivät löytämään järkevän tulkinnan.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Suurimmat rakennusvalvonnat tekivät aktiivisesti yhtenäisiä tulkintoja – pätevät 15 kaupungissa”
Suomen 15 suurimmankin kaupungin osalta rakennusvalvontaviranomaisten osaamisessa ja ammattitaidossa on huomattavan huolestuttavan suuria eroavaisuuksia — vain yksittäisten kaupunkien osalta rakennusvalvonnan ammattitaitoiseen viranhoitoon voi pääosin luottaa. Valitettavan monissa yli 100000 asukkaan kaupungeissakin rakennusvalvontaviranomaisten toiminta muistuttaa lähinnä osaamattomien amatöörien harrastelua …
Olen vahvasti samaa mieltä.
Toivottavasti rakennuksen korkeus ja ullkko päädytään tulkitsemaan siten, kuin se laissa ja asetuksessa on selkeästi osoitettu. Nykyisellään tuntuu olevan useita erityssovelluksia ilman lain ymmärtämistä.
Rakentamisessa suunnitteluun ja toteutukseen osallistuville on mitä moninaisimpia pätevyys- ja kelpoisuusvaatimuksia. Pitäisikö pätevyysvaatimukset ulottaa myös viranomaistoimintaan?