Yhdysvalloissa joka neljäs kauppakeskus saattaa sulkea ovensa lähivuosina, mutta Suomessa niitä rakennetaan jatkuvasti lisää – Voiko edessä olla pudotuspeli?

Joidenkin kauppakeskusten tulevaisuuteen hän kuitenkin uskoo.

HS kertoi lauantaina, että Yhdysvalloissa joka neljännen kauppakeskuksen arvioidaan sulkeutuvan lähivuosina, koska ihmiset ostavat yhä enemmän tuotteita verkosta.

”Ihan varmasti tämä kehitys on edessä Suomessakin”, Mattila sanoo. ”Suomalaisten ostovoima ei ole kasvanut kovin paljoa, mutta kaupan neliömetrit vain lisääntyvät ja verkkokauppa kasvaa.”

Siitä huolimatta esimerkiksi pääkaupunkiseudulle ollaan rakentamassa satojatuhansia neliömetrejä lisää kauppakeskuksia. Suomen kauppakeskusyhdistyksen mukaan Suomessa oli viime vuonna 99 kauppakeskusta, kun vuonna 2010 niitä oli 74.

Suuret kauppakeskusinvestoinnit kertovat sijoittajien vahvasta uskosta ainakin joidenkin kauppakeskusten tulevaisuuteen.

Kävijämäärä kasvoi viime vuonna

Ja ainakin toistaiseksi kauppakeskuksissa myös käy väkeä. Kauppakeskusten kävijämäärä kasvoi viime vuonna runsaat kaksi prosenttia ja myynti vajaat kaksi prosenttia, tiedotti Suomen kauppakeskusyhdistys perjantaina.

Sellaiset kauppakeskukset kuitenkin Mattilan mukaan selviävät kilpailussa, jotka ovat omalla alueellaan markkinaykkösiä ja sijaitsevat sopivassa paikassa. Niiden asemaa kehitys saattaa jopa vahvistaa, Mattila sanoo.

”Lähellä kaupungin ydintä, koti- tai työmatkan varrella olevat kauppakeskukset tulevat säilymään. Ne, joihin ei ole raideyhteyttä tai muita hyviä julkisen liikenteen yhteyksiä, pitää kehittää toimintaansa paljon jotta ne pärjäävät.”

Olennaista on Mattilan mukaan, että kauppakeskuksen sijoittamisessa otetaan huomioon ihmisten arjen rytmi. Ihmisten on helppo käydä kauppakeskuksissa, jotka ovat esimerkiksi saman metroradan varrella, jota ihminen matkustaa joka tapauksessa päivittäin. Silloin kauppakeskuksen ei tarvitse välttämättä olla edes kovin lähellä kotia.

”Ei voi käyttää harppia, vaan on mietittävä, mikä on ihmisten päivärytmi”, Mattila toteaa.

Esimerkiksi kuudensadan metrin päässä kotoa oleva kauppakeskus on monen mielestä hankalan matkan päässä verrattuna sellaiseen, joka on töistä kotiin vievän metro- tai junaradan varrella. Kauppakeskuksessa voi piipahtaa ja jatkaa samoja raiteita pitkin kotiin, eikä silloin välttämättä tarvitse edes käydä ulkona.

”Keskellä peltoa olevien kauppakeskusten aika on ohi”, professori sanoo.

Tripla ja Redi kuuluvat voittajiin?

Hän arvelee, että Helsingissä esimerkiksi Pasilaan rakenteilla oleva kauppakeskus Tripla ja Kalasatamassa tänä vuonna aukeava kauppakeskus Redi kuuluvat voittajiin. Pasila on paikka, jonka ohittavat kaikki lähijunat. Kalasatama puolestaan on kaikkien metrolla kulkevien itähelsinkiläisten matkan varrella.

”Redi tulee todennäköisesti syömään Itäkeskusta. Pasilan Tripla syö naapurikaupunkien isoja keskuksia”, Mattila sanoo.

Suomen kauppakeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Johanna Aho on kauppakeskusten tulevaisuuden suhteen toiveikkaampi. Hän uskoo, että kauppakeskukset pitävät pintansa ja ihmiset käyvät vastaisuudessakin ostamassa tuotteita ja palveluja myös muualta kuin verkosta.

”Ihmisillä on tarve tulla yhteen, toisten ihmisten luo”, hän sanoo.

Myös Aho arvioi, että etenkin liikenteen solmukohdissa olevat suuret kauppakeskukset menestyvät. Kansainvälisten tutkimusten mukaan lopettaminen uhkaa lähinnä huonosti johdettuja, pieniä ja huonossa paikassa sijaitsevia kauppakeskuksia, hän sanoo.

Ahon mukaan kauppakeskusten tulevaisuudennäkymät vaihtelevat eri puolilla Suomea.

”Eri kaupungeissa on hieman erilaista ilmaa.”

Vaalimaalla aukeaa kauppakeskittymä

Melko vahvoilla ovat pääkaupunkiseudun kauppakeskukset. Suomen kauppakeskusyhdistyksen tuoreen tilaston mukaan viime vuoden myynnin kasvu kauppakeskuksissa oli pääkaupunkiseudun ulkopuolella vain prosentin, kun pääkaupunkiseudulla se oli yli kaksi prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla kauppakeskusten eduksi vaikuttavat Ahon mukaan väestönkasvu ja kaupungistuminen. Todennäköisinä uusina menestyjinä hän mainitsee pääkaupunkiseudulta Triplan ja Redin lisäksi Kivistön kauppakeskuksen, jonka on määrä Vantaalle kehäradan varteen sekä uuden Lippulaivan, joka on rakenteilla Espoonlahteen länsimetron tulevan jatkeen varrelle.

Myös muualla Suomessa investoidaan isoja rahoja liikenteen solmukohdissa oleviin kauppakeskuksiin. Esimerkiksi Vaalimaalle on tänä vuonna määrä aueta Zsar Outlet Village -niminen kauppakeskittymä. Vaalimaalla sijaitsee vilkas Suomen ja Venäjän välinen raja-asema, jonne pääsee Helsingistä koko matkan moottoritietä pitkin, kunhan E18-moottoritien viimeinen pätkä tänä keväänä valmistuu.

Tavaralogistiikan puutteellisuus suojaa

Aho uskoo kauppakeskusten pitävän pintansa myös, koska kauppakeskukset eivät enää ole vain kauppakeskuksia. ”Uusiin keskuksiin tulee uudenlaisia tiloja. Kaikki ei suinkaan ole myymälätilaa”, Aho sanoo.

Esimerkiksi viihdettä tulee kauppakeskuksiin jatkuvasti lisää. Esimerkiksi Espoossa kauppakeskus Isoon omenaan avattiin viime syksynä Duudsonit-toimintapuisto. Myös ravintoloita perustetaan enemmän kuin niitä lopetetaan, ilmenee ravintola-alan etujärjestön Maran tilastoista.

Kauppakeskuksissa on myös esimerkiksi Kelan, TE-keskusten ja maistraattien toimipisteitä, terveyspalveluja sekä kuntosaleja. Tämän tyyppisiä palveluja internetin on vaikea korvata ainakaan kokonaan.

Mattilan mukaan suomalaisia kauppakeskuksia suojaa jonkin verran myös Suomen tavaralogistiikan puutteellisuus. Melko tiheään asutulla pääkaupunkiseudullakin asiakkaat hyväksyvät verkkokaupalta jopa kahden viikon toimitusajan, hän toteaa. Näin huono palvelu vähentää suomalaisten verkkokauppojen vetovoimaa.

”Mutta ei se paljoa auta, koska ulkomainen kauppa tekee sen paremmin.”