Talvivaaran perustaja Pekka Perä sai ehdollista vankeutta – Rikosoikeuden professori: ”Yllättävän lievä tuomio”

Talvivaaran kaivosyhtiön perustaja Pekka Perä on tuomittu puolen vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä ympäristön turmelemisesta.

Rovaniemen hovioikeus antoi päätöksensä Suomen oloissa poikkeuksellisessa ympäristörikos­oikeudenkäynnissä torstaina. Perän saama tuomio koveni huomattavasti, sillä Kainuun käräjäoikeus oli tuominnut Perän sakkorangaistukseen ympäristön turmelemisesta.

Hovioikeuden mukaan Perä on toiminnallaan aiheuttanut vahinkoa ympäristölle ja terveydelle sekä erityisen suurena pidettävää ympäristön turmeltumisen vaaraa. Vahingot ovat olleet vakavia, pitkäaikaisia ja laajoja. Tämän vuoksi hovioikeus määritteli teon törkeäksi.

Pekka Perä on tyytymätön tuomioonsa ja aikoo hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

”Yllättävän lievä tuomio”

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta pitää Perälle määrättyä tuomiota merkittävänä mutta lievänä.

”Yllättävän lievä tuomio tällä rikosnimikkeellä, lähellä minimirangaistusta”, Tolvanen sanoo.

Rangaistusasteikko törkeästä ympäristön turmelemisesta on vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta vankeutta.

”Rikosnimike kuitenkin kuvaa hyvin teon luonnetta ja moitittavuutta. Kyseessä on varsin vakava rikos”, Tolvanen sanoo.

Talvivaara-yhtiön maksettavaksi hovioikeus tuomitsi 500 000 euron suuruisen yhteisösakon. Sitä Tolvanen pitää suurena: ”Se on suurimpia yhteisösakkoja, joita Suomessa on koskaan tuomittu. Tämä osoittaa teon moitittavuutta.”

Sakolla on lähinnä symbolinen arvo, sillä Talvivaara-yhtiötä ei enää ole. Myös sen seuraaja Ahtium on hakeutunut konkurssiin.

”Rikosnimike kuitenkin kuvaa hyvin teon luonnetta ja moitittavuutta. Kyseessä on varsin vakava rikos.”

Talvivaaran entisen toimitusjohtajan Harri Natusen ja tuotantojohtajan Lassi Lammassaaren hovioikeus tuomitsi sakkorangaistuksiin ympäristön turmelemisesta. Natusen maksettavaksi tuomittiin 100 ja Lammassaaren maksettavaksi 60 päiväsakkoa.

Metallitehtaan osastopäällikön syyte hylättiin.

Vaatimukset Perän, Natusen ja Lammassaaren Suomen valtiolta korvattavaksi vaatimat yli 3,8 miljoonan euron suuruiset oikeudenkäyntikulut hovioikeus hylkäsi.

Kihlakunnansyyttäjät Kimmo Vakkala ja Heikki Ylisirniö vaativat neljälle kaivosyhtiön johtajalle ehdollista vankeutta törkeästä ympäristön turmelemisesta.

Jätevesipäästöt olivat ympäristöluvan vastaiset

Talvivaaran kaivoksen jätevesipäästöt ja hallitsemattomat kipsisakka-altaan vuodot ovat pilanneet lähijärviä laajasti.

Vahingot johtuivat hovioikeuden mukaan muun muassa siitä, että kaivoksen toiminnasta syntyneet jätevesipäästöt olivat ympäristöluvan vastaiset. Päästöt eivät vastanneet lupahakemuksessa ilmoitettuja natrium-, sulfaatti- ja mangaanipitoisuuksia.

Hovioikeus katsoi, että luvassa ilmoitettuja pitoisuuksia oli ylitetty tietoisesti.

Hovioikeuden mukaan Perä ja Lammassaari olivat laiminlyöneet huolehtimisen siitä, että jäteveden ennakoidusta poikkeavat sulfaatti- ja natriumpitoisuuden syyt selvitetään. Laiminlyöntejä tapahtui myös siinä, että ympäristön pilaantumisen vaaraa olisi ryhdytty ehkäisemään ja että Talvivaara ylipäätään olisi noudattanut ympäristölupansa määräyksiä.

Perä ja Lammassaari ovat hovioikeuden mukaan toiminnallaan aiheuttaneet ympäristön muuttumista sekä vesistöjen osalta erityisen suurena pidettyä ympäristön pilaantumisen vaaraa. He olivat päästäneet ympäristöön aineita ilman laissa edellytettyä lupaa ja maaperän pilaamiskieltoa.

Perän syyksi luetussa ympäristön turmelemisessa ympäristölle ja terveydelle aiheutettu vahinko on ollut erityisen suuri, vakava ja pitkäaikainen. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että Perän teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Ympristön turmeleminen alkoi jo lupavaiheessa

Ympäristön turmeleminen alkoi hovioikeuden mukaan jo lupavaiheessa ennen kaivoksen toiminnan alkamista. Tekoajaksi oikeus määritteli 5.5.2006–7.4.2013.

Perän syyksi hovioikeus laski ympäristöluvan vastaisen toiminnan lisäksi sen, ettei kaivoksessa ollut huolehdittu biokasaliuotuksen keräys- ja varoallaskapasiteetista. Lisäksi Perä oli pumppauttanut kipsisakka-altaaseen haitallista raffinaattia eli metalliliuosta. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että altaassa tapahtui vuoto marraskuussa 2012 ja huhtikuussa 2013.

Lammassaaren osalta hovioikeus katsoi, ettei hänen tekonsa kuitenkaan ollut kokonaisuutena törkeä. Samaan lopputulokseen oikeus tuli myös Natusen kohdalla, koska tämän toimikausi ja vastuuasema Talvivaaran toimitusjohtajana oli lyhyt.

Perä aikoo hakea valituslupaa

Perä on tyytymätön tuomioonsa.

”Olemme pettyneitä tuomion lopputulokseen ja tulemme hakemaan valituslupaa korkeimmalta oikeudelta”, sanoo Perän asianajaja Markus Kokko.

Kokon mukaan ristiriitaisuuksia on etenkin ympäristön turmelemisen tunnusmerkistön soveltamisessa ja sen tulkinnassa rikosoikeuden laillisuusperiaatteen valossa.

”Yhtiöllä oli voimassaoleva ja pätevä ympäristölupa, jossa ei ollut raja-arvoja natriumille ja sulfaatille. Silti hovioikeus tuomitsi ympäristöluvan vastaisesta toiminnasta. Tämä on laillisuusperiaatteen vastaista”, Kokko sanoo.

Syyttäjät päättävät mahdollisista jatkotoimistaan perehtyttyään laajaan tuomioon ja sen johtopäätöksiin.

”Yhtiöllä oli voimassaoleva ja pätevä ympäristölupa.”

Kihlakunnansyyttäjä Kimmo Vakkala pitää tuomiota oikeansuuntaisena: ”Syyttäjät osoittivat vääriksi suuren määrän puolustuksen argumentteja, mukaan lukien pääargumentit.”

”Perän rikosnimike on nyt oikea. Lammassaaren ja Natusen sekä metallitehtaan osastopäällikön osalta täytyy vielä perehtyä tuomion perusteisiin”, Vakkala sanoo.

Vakkalan mukaan tulkintaeroja on myös rikoshyödyssä. Hovioikeuden mukaan asiassa jäi toteen näyttämättä, että Talvivaara-yhtiö, Perä taikka Lammassaari olisivat saaneet laiminlyönneistä taloudellista hyötyä, kuten syyttäjät väittivät.

Oikeudenkäynti alkoi 2015

Talvivaaran kaivosta koskeva ympäristörikosoikeudenkäynti alkoi elokuussa 2015.

Kainuun käräjäoikeus tuomitsi kolme korkeassa asemassa ollutta johtajaa sakkoihin ympäristön turmelemisesta toukokuussa 2016. Osastopäällikön syyte hylättiin.

Sekä syyttäjät että vastaajat valittivat päätöksestä Rovaniemen hovioikeuteen.

Hovioikeudessa palattiin ikään kuin lähtöruutuun. Syyttäjät uudistivat käräjäoikeudessa esittämänsä rangaistusvaatimukset teon törkeästä muodosta. Syytteen sai myös osastopäällikkö.

Puolustus on vaatinut syytteiden ja niihin liittyvien vaatimusten hylkäämistä kokonaisuudessaan perusteettomina.

Syytteet liittyvät epäiltyihin laiminlyönteihin muun muassa kaivoksen suunnittelussa, ympäristö- ja vesitalouslupien haussa, kipsisakka-altaiden suunnittelussa sekä kipsisakka-altaiden vuodoissa vuosina 2006–2013.

Erityishuomion kohteena on ollut vesienhallinta, joka on osoittautunut Talvivaaran kaivosyhtiölle suureksi ongelmaksi. Kaivosalueelta on päässyt ympäristöön suola- ja metallipitoisia vesiä, jotka ovat pilanneet lähijärviä Sotkamossa.

Keskeiseksi kysymykseksi oikeudenkäynnissä on noussut se tahallisuus: tapahtuivatko Talvivaaran ympäristövahingot huolimattomuudesta vai olosuhteiden pakosta. Tärkeässä roolissa ovat olleet myös vastuukysymykset ja syytettyjen osallisuus tapahtumiin.

Hovioikeus käsitteli asiaa viime syksynä kuusi viikkoa.

Virheitä ei korjattu

Syyttäjien mukaan Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmat johtuivat pitkälti toimintakulttuurista. Toiminta kaivoksella erosi niin paljon ympäristöluvan velvoitteista, että kyse on syyttäjien mukaan ollut tahallisuudesta.

Ongelmat kasaantuivat, koska ilmi tulleita virheitä ei korjattu vaan tehtiin lisää virheitä. Ympäristöviranomaisia johdettiin harhaan jo lupavaiheessa antamalla puutteellista ja virheellistä tietoa. Kun korkeat sulfaattipäästöt tulivat ilmi, niistä ei välitetty, koska rajoja ei ollut. Tämä johti lähijärvien pilaantumiseen.

Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmat johtuivat pitkälti toimintakulttuurista.

Puolustuksen mukaan kaivostoiminnasta Sotkamossa aiheutuneet ympäristöongelmat eivät ole johtuneet tahallisuudesta tai kaivosyhtiön johdon huolimattomuudesta, vaan kaivoksen jätevesien vaikutukset olivat ennakoimattomia ja kipsisakka-altaiden vuodot vahinkotilanteita.

Vastaajien mukaan Talvivaara on noudattanut kaikkia ympäristöluvan ehtoja. Väärää tietoa ei ole annettu, havaittuihin ongelmiin on puututtu, ja korvaaviin toimiin ryhdyttiin ilman viivyttelyä.