Vaatimus työmarkkinajärjestöiltä: Hallituksen pitää valita Suomen tärkeimmät rautatiet ja maantiet

Keskusliittojen mukaan liikennestrategiasta puuttuu edelleen keskeinen kulmakivi, valtakunnallisen runkoverkon määrittely.

Hallituksen pitäisi määrittää tärkeimmät maantiet ja rautatiet, jotka yhdistävät Suomen suurimmat keskukset ja tukevat yhteyksiä ulkomaille.

Samalla pitäisi yli hallituskausien ulottuvalla 12 vuoden ohjelmalla hahmottaa sitovasti pääväyliltä vaadittava palvelutaso ja niihin tarvittavat investoinnit.

Tietoa on olemassa priorisoinnin tueksi

Asiantuntijat Sauli Hievanen SAK:sta ja Tiina Haapasalo EK:sta suosittivat tiukkaa priorisointia, joka perustuu reittien kansantaloudelliselle merkitykselle.

Valinnan taustaksi on olemassa tutkittua tietoa kuljetusten määristä ja massoista, samoin kuin eri reiteillä liikkuvien kuljetusten euromääräisestä arvosta. Myös henkilöliikenteen määristä on saatavilla kattavat tiedot ja ennusteet.

Keskeiset teollisuusliitot teettivät viime vuonna perusteellisen selvityksen siitä, miten elinkeinoelämä käyttää tieverkkoa. Mukana on kahdeksan toimialaa, joiden kunkin väylänkäyttöä on erikseen tutkittu.

Priorisointi perustuu reittien kansantaloudelliselle merkitykselle.

Järjestöjen mukaan nyt olisi päätösten aika, kun ollaan tekemässä maakuntauudistusta, uusitaan maantielakia ja liikenteelle valmistellaan yli hallituskausien ulottuvaa suunnitelmaa.

Runkoverkon määrittelyn jälkeen olisi päätettävä palvelutasosta, johon pitäisi sitoutua lakisääteisesti.

Maanteillä tarvitaan yhtenäistä henkilöliikenteen sadan kilometrin tuntinopeustasoa. Rautateiden henkilöliikenteessä on päästävä 160 kilometrin tuntinopeuden tasolle ja tavaraliikenteessä vähintään 25 tonnin akselipainoihin”, esitetään raportissa.

Päätöstä runkoverkoista tarvitaan myös EU-rahoituksen hakemiseksi, asiantuntijat katsovat, koska ilman omia prioriteetteja Suomen on vaikea neuvotella tasaveroisesti komission ja jäsenmaiden kanssa Euroopan suurista liikennevalinnoista.

”Valinnoissa on tärkeää tukeutua kokonaisetuun”

EK ja SAK varoittavat, että väylävalinnat eivät saa kaatua aluepolitiikkaan: ”Valinnoissa on tärkeää tukeutua objektiivisiin kysyntäanalyyseihin ja kokonaisetuun.”

Viime aikoina on puhuttu paljon Jäämeren radasta ja tunnelista Tallinnaan, mutta niiden varjossa etenee kolmas megaluokan liikenneprojekti, Rail Baltica, joka yhdistää Baltian maat Puolan kautta Keski-Eurooppaan.

Juuri Rail Balticaan pitäisi EK:n ja SAK:n mukaan laittaa nyt paukkuja, koska se on Suomen viennin ja matkailun kannalta merkittävin kansainvälinen infrahanke, ja se on myös edellytys mahdollisesti myöhemmin toteutuville Jäämeri-radalle ja Tallinna-tunnelille.