Kokeile kuukausi maksutta

Kestävä kaupunki on kompakti, käveltävä ja siellä on kaikki tarvittava lähellä

Kaupunkien tiiveydestä ei puhuta Suomessa tarpeeksi, tai ainakaan aihetta ei lähestytä tieteellisestä näkökulmasta, sanoo kestävän arkkitehtuurin professori Steffen Lehmann Rakennuslehdelle.

Steffen Lehmann. Kuva: Future Cities Leadership Lab

Lehmannin mukaan kaupunkien tiiveyden aste on usein sattumankauppaa, jossa ratkaisevimpia tekijöitä ovat grynderien halut ja rakennusmääräykset. Kaupungeissa jokaiselle alueelle on kuitenkin professorin mukaan olemassa juuri sopiva tiiveyden aste, ”soft spot”, jonka löytämisestä ei keskustella tarpeeksi.

Professori Lehmann luennoi Helsingin Korjaamolla 11. huhtikuuta. Hän on työskennellyt yli 30 vuotta kestävän kaupunkisuunnittelun ja -arkkitehtuurin parissa, julkaissut aiheesta useita kirjoja sekä toiminut neuvonantajana muun muassa Unescolle ja useille kaupungeille, kuten Helsingille, Berliinille, Sydneylle ja Abu Dhabille.

Luennon lisäksi Lehmannin Suomen vierailun tarkoitus on konsultoida Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:tä, joka kehittää vähähiilisten asemanseutujen konseptia EU-rahoitteisessa SMART-MR -hankkeessa seitsemän muun Euroopan kaupunkiseudun kanssa.

Lehmannin mukaan ekologinen kaupunki on kompakti, käveltävä ja siellä on monia käyttötarkoituksia sekaisin samalla alueella, eli asumista, palveluja ja töitä. Autojen käyttö kaupungeissa pitäisi hänen mukaansa tehdä tarpeettomaksi sijoittamalla kaikki tarvittava pieniin keskuksiin, joita kussakin kaupungissa olisi monta. Kävelyn ja pyöräilyn tulisi saada etusija kulkuvälineinä.

”Emme voi jatkaa kaupunkien jalanjäljen ja koon kasvattamista, vaan meidän täytyy hillitä sitä. Meidän pitäisi tiivistää kaupunkeja.”

Lehmann mainitsee kasvun rajoittamisesta esimerkkinä Portlandin Oregonissa Yhdysvalloissa, joka asetti kaupungin maantieteelliselle kasvulle rajat jo 1970-luvulla ja on Lehmannin mukaan nyt yksi käveltävimmistä kaupungeista maailmassa.

Julkinen tila on olennainen osa tiivistämistä

Lehmann muistutti luentonsa aikana toistuvasti julkisten tilojen tärkeydestä. Kun kaupunkeja tiivistetään, on entistä olennaisempaa tehdä niihin hyviä julkisia tiloja ja viheralueita. Hyvä julkinen tila torjuu professorin mukaan huonoa käytöstä ja lisää turvallisuutta kaupungissa.

Yhtenä näkökulmana on hänen mukaansa kuitenkin muistettava, ettei ole tarkoituksenmukaista tehdä alueista liian hienoja niiden olemassa oleville asukkaille. Esimerkkinä Lehmann mainitsee New Yorkin Highline-puiston, joka on hänen sanojensa mukaan oman menestyksensä uhri. Vanhalle rautatien pätkälle rakennetun puiston viereisen maan arvo on nelinkertaistunut ja puskenut siten alueelta pois sen aiempia asukkaita.

Materiaaleihin sitoutunut energia tarkasteluun

Lehmannin mukaan ei ole olemassa yhtä kaikille kaupungeille sopivaa tiiveyden mallia, eivätkä esimerkiksi tornitalot ole kaikkialla hyvä ratkaisu. Olennaista on, ettei aluesuunnitelmia enää tehtäisi perustuen parkkipaikkojen määrään tai sijoitettaisi asuntoja yhdelle alueelle, kauppoja toisella ja työpaikkoja kolmannelle, vaan kaikkia sekaisin.

Avainkysymys kestävissä kaupungeissa on myös, miten jatkaa taloudellista kasvua käyttämättä luonnonvaroja loppuun. Osa tätä on kiertotalouden saaminen laajempaan käyttöön kuin vain yksittäisiin kokeiluhankkeisiin.

Lehmann muistutti, että arkkitehtuuri ja suunnittelu on usein iso syyllinen ekologisen jalanjäljen kasvattamiseen, sillä jotkut rakennusmateriaalit saattavat matkustaa lähes maailman ympäri ennen päätymistä  käyttökohteeseensa.

Esimerkkinä hän käytti Etelä-Amerikasta louhittua kiveä, joka hiotaan Kiinassa ja laitetaan rakennukseen Saksassa. Suunnittelijoiden tulisi Lehmannin mukaan tarkastella materiaaleja entistä enemmän siitä näkökulmasta, paljonko niihin on sitoutunut vettä ja energiaa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kestävä kaupunki on kompakti, käveltävä ja siellä on kaikki tarvittava lähellä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat