Suunnittelu Rakennustuote Uutiset Marja Salomaa / HS Ei kommentteja

Sipoolainen keksijä haluaa muuttaa Töölönlahden kirkasvetiseksi laguuniksi – siihen tarvitaan vain pato ja valtavan pitkä putki avomerelle

Helsingin kaupunki sen sijaan suunnittelee tulvaportteja ja murehtii sadevesien johtamista Töölönlahteen.

”Ihmiset viihtyisivät täällä paremmin, jos Töölönlahden vesi olisi kirkasta”, Heikki Kärnä sanoo. Kuva: Päivi Peltonen HS

Jo pitkään keksijä Heikki Kärnää on vaivannut ajatus Töölönlahdesta. Sameavetinen merenlahti keskellä Suomen pääkaupunkia on hänen mielestään huono suoritus, johon pitäisi pikaisesti puuttua.

Kansainväliseen maineeseen nousseen vipukirveen keksijältä ei odottaisi ratkaisua luonnontilaisen merenlahden hoidosta, mutta Kärnällä on syynsä. Vipukirveen hän kehitti vuosituhannen vaihteessa nykyisellä kotipaikkakunnallaan Sipoossa, mutta Helsingissä hän on kasvanut.

Kärnä on todistanut Töölönlahden kaikkein kauheimmassa alennustilassaan vuosikymmeniä sitten. Häntä ei lohduta tieto, että hygieenisesti Töölönlahti on puhdistunut huimaa vauhtia jätevesijuoksutuksen päätyttyä.

Lahden vesi on uimakelpoista mutta muodostaa läpinäkymättömän vihreän esteen, eikä pohjaa näy.

”Ulkomerellä on vesi on kirkasta ja puhdasta. Onhan ihmisten viihtyvyyden kannalta aivan olennainen ero, jos vesi on sameaa”, Kärnä miettii.

Ottoputki pidemmäksi

Kärnällä on yksinkertainen ratkaisu Töölönlahden kirkastamiseksi. Jos nykyistä meriveden­ottoputkea pidennettäisiin riittävän kauas ulkomerelle, voitaisiin Töölönlahteen tuoda merivettä kauempaa Suomenlahdelta.

Juoksutus perustuu Kärnän mukaan veden luonnonmukaisiin nousuihin ja laskuihin ja paine-eroihin. Se onnistuisi ilman ulkopuolista energiaa, automaattisesti.

Meriveden nykyinen juoksutus Töölön länsipuolelta Humallahdelta ei ole parantanut näkösyvyyttä enää viime vuosina. Humallahti on Töölönlahden tavoin murtovettä ja se on myös sameaa.

Jos nykyistä meriveden­ottoputkea pidennettäisiin riittävän kauas ulkomerelle, voitaisiin Töölönlahteen tuoda merivettä kauempaa Suomenlahdelta.

Merivettä on juoksutettu vanhaa viemäritunnelia pitkin kymmenisen vuotta.

Kärnä patoaisi pääradan silta-aukon lähes kokonaan. Sillan alle voisi jäädä muutaman neliön suuruinen aukko, joka varustettaisiin läpällä Eläintarhanlahden puolella.

Läpän kautta vesi voisi virrata Töölönlahdelta pois, muttei enää takaisin.

”Nyt samea vesi velloo edes­takaisin Eläintarhanlahden ja Töölönlahden välillä.”

Kaupunki suunnittelee tulvaportteja

Padon avulla ja tietyllä lisätekniikalla Töölönlahden pinta pysyisi vakiona. Töölönlahden vesi uudistuisi aina vedenkorkeuden noustessa ja laskiessa. Lisänä voisi käyttää pumppua, joka on jo muutenkin käytössä.

”Keskellä Helsinkiä oleva ulkomeriallas loisi uskomattoman määrän kaikenlaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, jotka ­vaikuttavat ihmisten viihtyvyyteen. Vain mielikuvitus on rajana.”

Sattumalta Kärnä on ideoineen liikkeellä juuri silloin, kun kaupunki on saamassa valmiiksi oman ponnistuksensa Töölönlahden osalta. Rautatiesillan alle on jo pitkään suunniteltu tulvaportteja.

6-metrinen aukko merelle

  • Vielä 1800-luvulla Töölönlahdella oli selvästi nykyistä laajempi yhteys merelle, mutta se on kaventunut rakentamisen ja junaliikenteen kasvun seurauksena.
  • Lahden ainoa meriyhteys on nyt 6 metrin levyinen ja 66 metrin pituinen 1800-luvun lopulla rakennettu rautatiesilta-aukko.
  • Lahti on pieni, vain 21 hehtaarin suuruinen. Sen keskisyvyys on 1,8 metriä
  • Vedenlaadun parantamiseksi Töölönlahteen on juoksutettu merivettä Humallahdelta vuodesta 2005 lähtien.

Finlandia-talossa tulvaraja on metrissä. Jos vedenpinta Töölönlahdella nousee yhtään tämän yli, vesi virtaa kellareihin.

Suunnitelma kesän aikana

Kaupunkiympäristön projektinjohtaja Lasse Toivosen mukaan suunnitelma tulvaporttien rakentamisesta on valmistumassa kesän aikana siten, että portti­hanke voitaisiin kilpailuttaa lomien jälkeen.

Rakentaminen ajoittuisi todennäköisesti vuoden 2019 syksyyn, koska vedenalaisia töitä ei voida tehdä ensi keväänä lintujen pesimäkaudella.

Urakan hinta selviää tarjouskierroksella, mutta kustannuksia nostanee merenpohjan huono kunto.

Kallion päällä on paljon pehmeää maa-ainesta, joka pitää kaivaa pois.

”Ajatuksena on, että tulvaportit ovat pääosin auki, mutta kun tuuli painaa merivettä kohti lahtea, ne voidaan sulkea. Jos vesi vielä nousee, laitetaan pumput päälle”, Toivonen sanoo.

”Hulevesien määrät ovat suuria”

Kärnä on esitellyt ideaansa Helsingin ympäristökeskuksen väelle, mutta Töölönlahden sameuden sijasta nämä ovat nyt enemmän huolestuneita lahteen virtaavan makean veden määrästä.

Lyhyen ajan kuluessa kaupunki on johtanut ja johtamassa Töölönlahteen sekä Mannerheimintien, Keski-Pasilan ja Olympiastadionin sade- ja hulevesiä.

Suunnitelma tulvaporttien rakentamisesta on valmistumassa kesän aikana siten, että portti­hanke voitaisiin kilpailuttaa lomien jälkeen.

Helsingin ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Jari-Pekka Pääkkönen pelkää, että Töölönlahdelle syntyy Itämeri pienoiskoossa. Makea vesi alkaa kerrostua pintaan, ja sitä seuraavat kaikki Itämerelle tyypilliset ongelmat happikatoineen ja leväkasvustoineen.

”Hulevesien määrät ovat suuria. Kovalla sateella pelkästään Olympiastadionilta tulisi yhtä paljon sadevettä kuin Humallalahden putkesta juoksutetaan vettä”, Pääkkönen sanoo.

Keski-Pasilasta kulkeutuvia sadevesimääriä saatiin pienennettyä, kun Vauhtitielle rakennettiin kosteikko, joka hidastaa veden kulkua ja imeyttää siitä osan maaperään.

Vanhoja syntejä lahden pohjalla

Kaupunki seuraa sekä Töölönlahden että hulevesien laatua. Juoksutukset ovat parantaneet veden virtausta lahdelta poispäin, lisänneet ravinteiden huuhtoutumista ja vähentäneet rehevöitymistä.

Vanhoja syntejä on lahden pohjalla paljon. On kaikenlaista roinaa ja runsaasti lietettä, joten sisäinen kuormitus on yhä suurta.

Pääkkönen muistuttaa, että sameudestaan huolimatta Töölönlahti ei ole saasteinen. Veden kirkastuminen väistämättä lisäisi vesikasvillisuutta ja muuttaisi eläinlajistoa.

Jos merivettä johdettaisiin kauempaa Suomenlahdelta, on Pääkkösen mukaan vaarana, että myös sinilevät kulkeutuvat Töölönlahdelle.

Lisäksi tulvaportit tai rautatiesillan patoaminen voivat vaikeuttaa lahden virkistyskäyttöä. Melojat ja suppaajat tuskin ilahtuvat, jos kulkureitti Eläintarhanlahdelle katkaistaan.

”Töölönlahti on niin keskeinen ja sillä on niin suuri merkitys kaikille, että on tiedettävä tarkkaan, mitä tehdään”, Pääkkönen sanoo.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia