Kokeile kuukausi maksutta

Työryhmä esittää Tallinnan tunnelin kehittämiseen hankeyhtiön perustamista

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama työryhmä suosittelee nyt julkistetussa raportissaan, että tunnelihanke tarvitsee edetäkseen vahvan projektiorganisaation.

Suunnitellun Helsinki–Tallinna-tunnelin pituusleikkaus, jossa näkyvät myös suunnitellut tekosaaret Uppoluodossa ja Tallinnan matalikolla. Kuva: Muotoilutoimisto Kairo Oy

Seuraavana askeleena työryhmä esittää hankkeen kehittämisvaihetta varten perustettavaa toimijaa, esimerkiksi hankeyhtiötä, joka veisi projektia eteenpäin.

Liikenne- ja viestintäministeriö kokosi helmikuussa 2018 työryhmän arvioimaan Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin jatkotutkimusten tarvetta sekä hankkeen laajempia vaikutuksia. Työryhmässä oli edustus Suomen ja Viron liikenne- ja viestintäministeriöistä, sekä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien edustajat.

Ajatus nyt esitetystä hankeyhtiöstä ei ole täysin uusi. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin ennakoitiin helmikuun alussa esittävän tunneliselvityksen julkistamiseminaarissa Tallinnassa hankeyhtiön perustamista. Hän ei sitä kuitenkaan silloin tehnyt.

Yksityinen sektori mukaan

Työryhmä arvioi, että tunnelihankkeen laajuudesta ja monimutkaisuudesta johtuen sen eteneminen edellyttää uusia, innovatiivisia ratkaisuja etenkin rahoituksen suhteen. Yksityisen sektorin osallistuminen nopeuttaisi hankkeen etenemistä. Tunnelihanketta voitaisiin työryhmän mukaan rahoittaa useasta eri lähteestä.

Peter Westerbackalla on kilpaileva tunnelihanke, johon hän on yrittänyt saada kiinalaisrahoitusta. Jo jonkin aikaa on veikkailtu, että Suomen ja Viron yhteinen tunnelihanke ja Westerbackan hanke liittoutuvat lopulta keskenään.

Työryhmä korostaa, että Suomen ja Viron tulee koordinoida maankäytön suunnittelua tunnelihankkeen toteutumiseksi. Samoin maiden tulisi tehdä yhteistyötä varmistaakseen, että tunneliyhteys sisällytettäisiin EU:n TEN-T-ydinverkkoon, kun sen laajuutta arvioidaan uudelleen vuonna 2023.

Tunnelin rakentaminen edellyttää myös rakennusteknisten innovaatioiden tutkimista ja hyödyntämistä. Näihin perehtyminen olisi keskeistä hankkeen seuraavassa vaiheessa.

Raportti suosittelee, että Suomen ja Viron tulisi vuoden 2018 loppuun mennessä sopia konkreettisemmin maiden sitoutumisesta ja osallistumisesta hankkeeseen. Suomen ja Viron vastuuministeriöt laativatkin vuoden 2018 loppuun mennessä esityksen seuraavista toimenpiteistä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Työryhmä esittää Tallinnan tunnelin kehittämiseen hankeyhtiön perustamista”

  1. Jäämeren rata toteuttaa ensin, josta on todellista hyötyä pohjois- Suomeen. Kumppanina olisi rikas Norja.

    1. Miksei samaanaikaan, jos rahoitus tulee yksityisiltä?

  2. kannattaa pyytää tarjous Muskilta Hyperloopista kaupunkien välille. Näin ei tarvitse itse käyttää resursseja asian pohtimiseen.

  3. Eikös tuossa matka Helsingistä Tallinnaan pitenisi huomattavasti, ensin pohjoiseen ohi lentokentän sieltä iso koukku alas ja sit ylös jonnekin minne lie.

  4. Junat eivät kulje jyrkissä nousuissa, todellisen radan pituus tulee olemaan todella pitkä jotta tietty astekulma ei ylittyisi.

  5. Jospa siinä olisi hammasrattaat kuten Sveitsin vuoristojunissa?

  6. On se hyvä, että nämä kommentoijat eivät tee katuja, teitä, kunnallistekniikka yms, joiden suunnitelmissa on ihan käytännön syistä eri vaaka- ja pystymittakaava. Vai onko kyseessä ikivanha vitsi ja huumoriksi ymmärrettävä?

  7. Kuinka monta kilometriä tunnelin hinnalla saisi valaistua moottoritietä Suomeen, kaikki päätiet?

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat