Kokeile kuukausi maksutta

Valkoiseksi määrätystä Kalasataman tornitalosta tulikin yllättäen harmaa – Mitä tapahtui Helsinkiin nousevalle Suomen korkeimmalla asuintalolle?

Rakennuttajan mukaan julkisivusta on päätetty yhdessä Helsingin kaupungin kanssa.

Korkean tornitalon rakennustyöt etenevät Kalasatamassa Helsingissä. Kuva: Mika Ranta / HS

Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava määrää Kalasataman tornitalojen julkisivusta selväsanaisesti: Rakennusten julkisivujen tulee olla yleisilmeeltään valkoisia, katutason julkisivua lukuun ottamatta.

Yhtä selvästi aiheesta viestii myös rakennuksia esittävä kuva kaavaselostuksen liitteessä. Puhumattakaan arkkitehtitoimiston vanhoista havainnekuvista, joissa hohtavan valkoiset talot leijuvat maisemassa eteerisinä kuin ilma.

Todellisuus yllättää kaavoitusta seuranneen kaupunkilaisen. Käänteli asiaa miten päin tahansa, Kalasatamaan nousemassa oleva ensimmäinen tornitalo näyttää yleisilmeeltään harmaalta.

Tornitalojen kohdalla värillä on väliä. Rakennukset kiipeävät korkealle Helsingin kattojen ylle ja keräävät katseita kilometrien päästä.

Toisin sanoen: niillä on tavallisiin kerrostaloihin verrattuna moninkertainen merkitys siihen, minkälainen kuva Helsingistä välittyy.

35 kerrosta

Kalasataman ensimmäisestä tornista on tulossa Suomen korkein asuintalo. Siinä on 35 kerrosta, ja se on 134 metriä korkea. Talon rakennuttaa SRV.

Helsingin kaupunkiympäristön strategisen suunnittelun johtava asiantuntija Henna Helander sanoo, että rakennustehtävä on haastava ja ongelmien ratkaisemiseksi on tehty huomattava määrä työtä.

Tuo työ on kuitenkin hänen näkemyksensä mukaan keskittynyt ennen kaikkea teknisten ongelmien ratkaisemiseen. Julkisivuarkkitehtuurissa tavoitteisiin ei Helanderin mielestä olla päästy.

”Tämä on ihan hyvä. Ei tätä kenenkään hävetä tarvitse. Mutta näiden tornien pitäisi olla paljon hienompia.”

Helander toimii nykyään päivätyönsä ohella Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n puheenjohtajana. Kalasataman keskuksen suunnittelun aikana hän työskenteli Helsingin rakennusvalvontaviraston yliarkkitehtina ja istui kaupungin yleisilmeen kehittymistä seuranneessa kaupunkikuvaneuvottelukunnassa.

Moniulotteinen valkoinen

Miksi rakennuksesta ei sitten lopulta tullut valkoista? Asia on moniulotteinen.

Tornien julkisivut on rakennettu niin kutsutulla curtainwall-periaatteella. Rakennuksella on siis erikseen kantava runko ja rungosta irti oleva julkisivu.

Helander kertoo, että yksi syy rakennuksen yleisilmeen harmaaseen sävyyn on lasielementtien välissä olevat alumiiniset listat. Kaupunki vaati niiden määrän vähentämistä, mutta lopultakin listojen määrä jäi huomattavaksi.

Toinen syy harmaaseen vaikutelmaan on lasielementtejä halkova vaakaraidoitus, joka muutettiin suunnitteluprosessin aikana peittävän valkoisesta läpikuultavan valkoiseksi. Reagoidessaan valon kanssa läpikuultavan valkoiset raidat näyttävät etenkin kauempaa katsottuna harmailta.

Arkkitehtitoimisto Helin & Co:n hallituksen puheenjohtaja, arkkitehti Pekka Helin pitää rakennuksen julkisivusta herännyttä huolta ennenaikaisena.

”Työmaa on aina työmaa. Se ei koskaan näytä hyvältä.”

Lasinen julkisivu

Helin sanoo, että rakennuksen lasinen julkisivu ”elää” sään mukana. Henkiin talo herää kuitenkin vasta sitten, kun asuntoihin muuttaa ihmisiä.

”Olen vakuuttunut, että siitä tulee hyvännäköinen.”

Talon yleisilmeen harmaata sävyä Helin ei kiistä. Hän sanoo, että ratkaisuista on kuitenkin sovittu yhteisesti kaupungin virkamiesten kanssa.

”Suurin osa maailman pilvenpiirtäjistä on harmaita.”

Helinin mukaan tornitalon lasifasadin rakentaminen ilman elementtien välisiä listoja ei onnistu Suomen rakennusmääräysten ja ilmaston vuoksi. Lasien päällisillä kalvoilla vaikutetaan sisäilman lämpötilaan. Lasielementtejä halkova vaakaraidoitus taas muuttui läpikuultavaksi Helsingin rakennusvalvonnan toiveesta, Helin sanoo.

Myös SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen on sitä mieltä, että suunnittelussa on edetty yhteisymmärryksessä kaupungin kanssa. Niemisen mukaan suunnitelmiin ei tehty matkan varrella suuria muutoksia.

”En osaa sitä sen paremmin kommentoida”, Nieminen sanoo.

Ilme on aina kompromissi

Helsinkiin nousevien rakennusten ilme on aina kaupungin, rakennuttajan ja rakennusta suunnittelevan arkkitehdin näkemysten kompromissi. Siitä, kuinka paljon kaupungin pitäisi ohjailla rakentamista, käydään jatkuvaa keskustelua. Selvää kuitenkin on, että kaupunki pyrkii tehostamaan valvontaansa kaupunkikuvaan voimakkaasti vaikuttavien maamerkkirakennusten kohdalla.

Silti vastuu lopputuloksesta on aina lopulta rakennuttajalla, Helander sanoo.

Tornista rakennettiin suunnittelun aikana todellisia mittasuhteita vastaava mallipala. Helanderin mukaan kaupunki pyrki vaikuttamaan tornin julkisivuun ja saikin läpi useita muutoksia. Lopulta valkoisen muuttuminen harmaaksi oli kuitenkin useiden tekijöiden summa.

Helander kertoo, että Suomessa on edelleen hyvin vähän kokemusta tornitalojen rakentamisesta. Rakennusprojektilla oli kovat aikataulupaineet ja osaan muutostarpeista päästiin vaikuttamaan niin myöhään, ettei suurten muutosten tekeminen ollut käytännössä enää mahdollista.

Asenne kohdallaan

Kunnianhimon puutteesta Helander ei kuitenkaan rakennuttajana toiminutta SRV:tä tai arkkitehtisuunnittelusta vastannutta arkkitehtitoimisto Helin & Co:ta syytä.

”Tässä on ollut ihan Suomen parhaat tekijät. Ja asenne on ollut kohdallaan”, Helander sanoo.

Nyt Kalasatamaan nousemassa oleva tornitalo on vasta ensimmäinen kahdeksasta. Helander uskoo, että myöhemmin rakennettavat muut talot voivat muuttaa yleisvaikutelman vaaleammaksi ja kevyemmäksi.

Kalasataman ensimmäisen tornin rakentamisesta saatuja kokemuksia hän pitää kuitenkin kaupungille hyvänä opetuksena. Helsingin kaupunkikuva tulee muuttumaan tulevina vuosikymmeninä voimakkaasti, kun Kalasataman tornitalojen lisäksi myös Pasilaan rakennetaan ryhmä torneja.

Kaupungin arkkitehtuuri on läsnä kaikkien helsinkiläisten jokapäiväisessä arjessa. Lisäksi yllättävä ja kaunis kaupunkikuva voi olla kaupungille keino erottautua kansainvälisessä kilpailussa.

”Suuret rakennukset vievät kaikkien ympärillään olevien rakennusten huomion. Niiden pitää olla kerrassaan upeita.”

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Valkoiseksi määrätystä Kalasataman tornitalosta tulikin yllättäen harmaa – Mitä tapahtui Helsinkiin nousevalle Suomen korkeimmalla asuintalolle?”

  1. Jo Ruotsissa tornit ovat paljon laadukkaampia. Göteborg Helsinkiä pienempänä tekee paljon parempaa jälkeä omalle kaupunkikuvalle. Tampereen Kannenkin tornit näyttävät paljon kunnianhimoisimmilta. Jos torneja vielä tehdään, niin arkkitehdit mieluiten ulkomailta. Tuossa Majakassa on sekin outous, että pohjoinen seinä on kuin takapihan vajan takamus johon on työnnetty kaikki roina. Muualla ilmanvaihto on katolla, mutta tuossa hallitsee julkisivua. Toivottavasti Skanska voittaisi Pasilassa, koska sillä on ainakin ulkomailta tuotavavissa kokemusta, kun nämä suomifirmat tekevät tällaista bulkkia. Pistää ihan vihaksi kun joutuu päivittäin katselemaan näitä halpuutustaloja.

  2. Yllättäen SRV asialla. Olen joutunut toimimaan kyseisen firman kanssa useissa hankkeissa; yhtä lukuun ottamatta kaikissa on vedätetty kaikkia muita osapuolia todella törkeästi. Tai ainakin on yritetty vedättää. Lisäksi kyseinen firma on ainoa iso rakennusliike, jonka työmaalla on osoitettu tahallista piittaamattomuutta rakenteellisesta turvallisuudesta (mm. asuinkerrostalotyömaa eräässä kaupungissa pääradan varrella). Henna Helander ei varmastikaan tarkoittanut SRV:n väkeä puhuessaan ”Suomen parhaista tekijöistä (?).”

  3. Olet Martti varmaan suunnittelupuolelta. Itsekin olen suunnittalajan todistanut YIT:n, SRV:n ja Lujan härskiä piittaamattomuutta rakenteellista ja työnaikaista turvallisuutta kohtaan. Maan tapa.

  4. Kuinkas menettelee rakennusfirma, joka on Suomen metsätyypeistä rehevin?

  5. seli seli, ei mitkään alumiinilistat muuta talon väriä. tornin julkisivu on selvästi väärän värinen. miten tällainen ”vahinko” voi edes tapahtua ja miksei julkisuvujen tilausta peruutettu kun se olisi ollut vielä mahdollista?? saatana!

    1. Oletko sinäkin joku asiantuntija kun noin hyvin tiiät nämä asiat? Itse olen ja voin todistaa että alumiini heijastuessaan luo ruman harmaan värin.

  6. Taitaa olla tuo lasi, joka heijastelee harmaana ja maalatun alumiinin kiiltävä pinta heijastaa myös harmaata aallonpituutta. Varmaan erilaisella pintakäsittelyllä olisi päästy erilaisiin lopputuloksiin

Vastaa käyttäjälle Martti Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat