Lahdessa rakennetaan ohitustietä perinteisellä budjettirahoituksella. Kuva: Liisa Takala

Pohjoismaissa etsitään kuumeisesti uusia infran rahoituskeinoja

Pohjoismaiden liikenneasioista vastaavilla ministereillä on yksi yhteinen huolenaihe.

Kirjoittaja(t) Auri Häkkinen

Infrarakentamisen uudenlaista rahoitusta pohditaan kaikissa Pohjoismaissa. Infran rahoitus on murroksessa, ja tukeutuminen pelkästään julkiseen budjettirahoitukseen ei ole missään maassa kestävää.

Suomessa tänään järjestetyssä infrarahoitusta koskevassa pohjoismaisessa seminaarissa ”Rethinking Infrastructure Financing in the Nordics” kävi ilmi, että kaikissa Pohjoismaissa  etsitään myös uudenlaisia malleja infran toteuttamiseen.

Tilaisuuteen osallistuivat Suomen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin lisäksi Norjan liikenne- ja viestintäministeri Ketil Solvik-Olsen, Islannin liikenne- ja kuntaministeri Sigurður Ingi Jóhannsson sekä ylijohtaja Ola Nordlander Ruotsin elinkeinoministeriöstä ja asiantuntijoita eri maista.

Ruotsin 12 vuoden infraohjelmia pidetään Suomessa pitkäjänteisen ohjelman esikuvana. Pääinvestoinnit kohdistuvat läntisessä naapurimaassa rautateihin. Isoimpia investointeja ovat uudet rautatiet Tukholmasta Göteborgiin ja Malmöhön sekä Botnia-rata.

”Rahoitus tulee nykyään pääosin valtion budjetista, mutta muutakin rahoitusta voidaan käyttää, jos se läpäisee äänestyksen. Ruuhkamaksuja on Tukholmassa ja Göteborgissa ja tullimaksut parilla sillalla. PPP-hankkeista ei meillä ole juurikaan kokemuksia”, Ole Norlander sanoo.

Erilaisia rahoitusmalleja etsitään myös Islannissa

Sigurður Ingi Jóhannssonin mukaan Islannissa on rakennettu kaksi yksityisesti rahoitettua tunnelia, toinen kymmenen ja toinen kaksi vuotta sitten. ”Pohdimme nyt erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Projektiryhmä tekee ehdotuksensa rahoitustavoista tämän vuoden loppuun mennessä. Islantilaisille on helppo myydä sellaisia ratkaisuja, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi muissa Pohjoismaissa.”

Norjassa valtion omistama yhtiö Nya Veier AS on vuodesta 2016 vastannut yli rajojen ulottuvista Eurooppaverkostoon kuuluvista moottoriteistä E6, E18 ja E39. Sen vastuulla on 482 kilometriä moottoriteitä. Muista teistä vastaa tiehallinto.

”Vuonna 2015 tehtiin yhtiötä koskeva puitesopimus. Rahoituskausi kestää neljä vuotta, ja sitä päivitetään vuosittain”, yhtiön toimitusjohtaja Ingrid Dahl Hovland kertoo.

Seuraavien 20 vuoden aikana Nye Veier investoi 156 miljardia euroa moottoriteihin.

”Pohjoismaiden infrastruktuurit ovat hyvin samanlaisia. Ideoiden ja ratkaisumallien jakaminen on merkittävää tulevien hankkeiden onnistumiselle. Jotta voimme rakentaa tulevaisuuden tarpeita vastaavan liikennejärjestelmän, on tärkeää, että saamme parhaan mahdollisen hyödyn irti infrastruktuuriin sijoittamistamme varoista”, Ketil Solvik-Olsen toteaa.

”Toimiva ja ajanmukainen infrastruktuuri on edellytys kilpailukyvylle. Hankkeiden viivästykset tai epäonnistumiset voivat aiheuttaa huomattavia taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia. On luontevaa, että teemme yhdessä töitä parhaiden käytäntöjen löytämiseksi”, Anne Berner sanoo.

”On tärkeää keskustella paitsi itse investoinneista, myös toiminnan ja ylläpidon rahoituksesta. Odotan kuulevani lisää muiden Pohjoismaiden näkemyksistä ja kokemuksista. Viestintä ja liikenne kietoutuvat yhä enemmän toisiinsa, ja tulevaisuus on mielenkiintoinen”, Sigurður Ingi Jóhannsson näkee.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Pohjoismaissa etsitään kuumeisesti uusia infran rahoituskeinoja”

  1. Rahaa on riittävästi jo nyt infraan se vain katoaa tarpeettomaan tuhlaukseen verorahojen käyttäjien toimesta. Syylliset on valtiovarainministeriö, muut ministeriöt, valtion virkamiehet, eduskunta, terveysala, koulut, kunnat, kaupungit, valtion virastot ja yhtiöt.

    Jos tehdään tarkka lista mitä on hankittu ja rahaa jaettu vuodessa ei miljardiin pysähdy tarpeettoman hankinnat per vuosi, yksikään ei ole tuki tai suora rahallinen korvaus joka menee ihmiselle.

    Tämä 600 000eur suomen lippu ja muutaman sadan tonnin kannettavat täysin toimivien tilalla on sitä tarpeetonta.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi