Uusi metallinen melueste (kuvassa metron oikealla puolella) on korkeampi kuin metron vanha melueste (metron vasemmalla puolella). Se heijastaa melun suoraan puiden takana sijaitsevalle Länsi-Herttoniemen omakotialueelle. Kuva: Mika Ranta / HS

Herttoniemen melu­aidasta tulikin mölyaita: vaimentamisen sijasta se tehostaa meteliä omakotialueella

Herttoniemessä Itä-Helsingissä seisoo meluaita, joka vaikuttaa vallankumoukselliselta: se ei vaimenna vaan tehostaa melua. HKL lupaa, että ongelma korjataan.

Kirjoittaja(t) Kimmo Oksanen / HS

Uusi aita sijaitsee Herttoniemen ja Siilitien asemien välisellä osuudella metroradan ja Itäväylän välissä. Noin kilometrin mittainen aita rakennettiin kesän aikana.

”Ennen tiedettiin, että metro on, mutta ei kuultu sitä. Nyt sen kuulee ja tuntee”, sanoo Ritva Castrén kotipihallaan länsiherttoniemeläisellä omakotitaloalueella.

Castrénin on hiukan korotettava ääntään tullakseen kuulluksi. Metro menee juuri ohi.

Vuorovälien lyhennys pahensi tilannetta

Castrénin talo sijaitsee muutaman kymmenen metrin etäisyydellä metroradasta kuten noin 110 muuta länsiherttoniemeläistä omakotitaloa.

Eläkkeellä oleva Castrén on asunut talossa yhdeksänvuotiaasta asti. Tänä kesänä sai alkunsa aivan uusi aikakausi.

”Alkoi kiskojen kirskunta. Se alkaa, kun metrojunat lähtevät Herttoniemen asemalta ja kiihdyttävät. Tässä kohtaa ne alkavat jarruttaa lähestyessään Siilitien asemaa”, Castrén selostaa.

”Ennen tiedettiin, että metro on, mutta ei kuultu sitä. Nyt sen kuulee ja tuntee.”

Näin kuuluu olevan. Sama kirskunta kuuluu metron kulkiessa toiseen suuntaan kohti Helsingin keskustaa. Siilitieltä lähtevät junat kiihdyttävät Castrénin talon kohdalla ja alkavat pian jarruttaa lähestyessään Herttoniemen asemaa.

Asiaa ei auta yhtään se, että länsimetron valmistuttua junien vuorovälejä pienennettiin, koska junia lyhennettiin Espoon asemalaiturien takia.

”Nyt niitä menee puolentoista minuutin välein jompaankumpaan suuntaan. Pahin melu on varmaankin Oravatien tuossa [Herttoniemen aseman] päässä. Siellä talot ovat lähempänä rataa.”

”Heräsi kysymys, että mitenkäs tuo metromelu”

Mistä tässä on oikein kysymys? Selitys on loppujen lopuksi yksinkertainen. Meluaita rakennettiin vaimentamaan metroradan vieressä kulkevan Itäväylän autoliikenteen melua, ei metron.

Kun metallinen aita rakennettiin metroradan ja Itäväylän väliin, siitä tuli korkeampi kuin metroradan ja asutuksen välissä ennestään olleesta meluvallista. Uusi meluvalli heijastaa metron synnyttämän melun vanhan vallin ylitse suoraan asuinalueelle.

”Asukkaat kärsivät metromelusta entistä enemmän ja aiempaa laajemmalla alueella”, sanoo Herttoniemen omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Hannasofia Hardwick.

Länsiherttoniemeläiset ovat hänen mukaansa olleet vuosikausia yhteydessä Helsingin kaupunkiin, jotta alueelle rakennettaisiin Itäväylän melua vaimentava aita. Nyt kun se on rakennettu, tyrmistys on ollut suuri, kun aita on moninkertaistanut metron aiheuttaman melun.

”Heräsi kysymys, että mitenkäs tuo metromelu. Kun oltiin yhteydessä kaupunkiympäristön toimialaan, sieltä heitettiin pallo aika nopeasti HKL:lle”, Hardwick kertoo.

”Miksi ei ole kokonaiskuvaa”

Itäväylän uuden meluvallin rakennutti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala. Metrosta taas vastaa Helsingin kaupungin liikennelaitos eli Hardwickin mainitsema HKL.

”Eniten ihmetyttää, miksi ei ole kokonaiskuvaa. Vaiennetaan ajoneuvoliikennettä mutta ei ajatella lainkaan metromelua. Kaupunki torjuu automelua, HKL torjuu metromelua. Mikseivät ne keskustele?” Hannasofia Hardwick kysyy.

Samaa on miettinyt Ritva Castrén.

”En ymmärrä, miksi metron ja Itäväylän meluaitoja ei voitu liittää yhdeksi projektiksi. Ilmeisesti kun on kaksi tahoa, ne eivät päässeet sopimukseen.”

Uusi metallinen melueste (takana) on korkeampi kuin metron vanha melueste (edessä), jolloin se heijastaa metron synnyttämän melun vanhan esteen ylitse suoraan asuinalueelle. Kuva: Mika Ranta / HS

HKL vastaa: ”Ensi vuonna rakennetaan korotus”

Koko Itäväylän ja metroradan meluprojekti on vielä keskeneräinen, sanoo laatu- ja ympäristöpäällikkö Eeva Heckwolf Helsingin kaupungin liikennelaitokselta (HKL).

”Uuden automelua torjumaan rakennetun meluaidan myötä syntyneet meluongelmat tulivat HKL:lle yllätyksenä”, hän sanoo.

HKL vastaa metron melun torjunnasta, kun taas Helsingin ympäristötoimiala torjuu autoliikenteen melua Itäväylällä.

”Siilitien [vanhan] metron meluaidan korotus on ollut hyväksyttynä HKL:n investointibudjetissa jo viime vuodesta. Tänä vuonna on määrä tehdä suunnittelu, ja ensi vuonna rakennetaan korotus. Korotus on järkevää toteuttaa vasta sitten, kun alueen infra alkaa olla muilta osin valmista.”

Helsingin kaupunki tekee paraikaa Itäväylällä perusparannustöitä. Sen vuoksi alueella on 30–40 kilometrin tuntinopeusrajoitukset, joten uuden meluaidan todellista tehoa on vielä liian varhaista arvioida.

”Metronpuoleinen rakenne ei ime riittävällä tavalla melua”

Perusparannustöiden projektinjohtaja Jukka Väisänen kaupunkiympäristön toimialalta tuli mukaan toteutukseen vasta suunnittelun jälkeen.

”Mitä tiedän taustasta, HKL:n kanssa käytiin keskustelua, että heidän seinänsä rakennettaisiin yhtä aikaa. Liikennelaitos ei kuitenkaan lähtenyt suunnitteluvaiheessa mukaan. Heillä on nyt se matala pieni aita siellä.”

”Uuden automelua torjumaan rakennetun meluaidan myötä syntyneet meluongelmat tulivat HKL:lle yllätyksenä.”

Itäväylän autoliikenteen meluaitaa ei voitu rakentaa metroradan ja asuinalueen väliin vanhan meluaidan korvaajaksi, koska autojen meluaidan tulee olla kiinni liikenneväylässä.

”Uusi meluaita rakentuu peltikaseteista ja on metron meluaitaa korkeampi. Tämän johdannaista on, että melu heijastuu [asuinalueelle]”, Väisänen sanoo.

Myös HKL:llä ollaan Eeva Heckwolfin mukaan tietoisia uuden aidan ongelmasta.

”Vaikuttaa siltä, että meluaidan metronpuoleinen rakenne ei ime riittävällä tavalla melua.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Herttoniemen melu­aidasta tulikin mölyaita: vaimentamisen sijasta se tehostaa meteliä omakotialueella”

  1. Ratkaisu on meluaita, joka heijastaa melua meluaidasta heijastavan meluaidan melun takaisn vaikka taivaalle.
    Käsittäkseni Suomi (Suomi !) on meluaitailun maailmanhuippua. Pidetään se vientituoteena ja yritetään tässä kauhian harvaanasutussa maassa olla myös tolkullisia.

  2. Tämä osoittaa yhteistoiminnan tarpeen eri väylärakentajien kesken myös meluntorjunnassa.

    Aikoinaan kaukolämpö repi kadut auki, ja paikkasi. Sitten sähkölaitos, ja lopuksi telekaapelointi tai vesijohdot tai viemärit repesivät ja samaa kohtaa kaivettiin ja asfaltoitiin jo kolmatta kertaa. Nykyisin nämä kaikki toimivat yhteistyössä.

    Samaa tarvittaisiin meluaitailuun silloin, kun useita väyliä kulkee vierekkäin – yksi hyvä meluaita riittäisi tuohonkin kohteeseen. Liekö tuosta metron ja maantien välisestä aidasta mitään todellista hyötyä kun asutusalueen puoleinen aita pitää kuitenkin uusia aina sitä korkeammaksi.

  3. Eikös ääneneristämisen, äänenvaimentamisen ja äänenheijastumisen periaatteet ole itse kunkin tietotaitovarastossa? Tässä tapauksessa kolmiulotteisen perusgeometriankin olisi luullut olevan hallussa. Taas kerran on kysymys kokonaisuuksien hallinnasta, jota ei ole ollut! Eihän tässä ole tapahtunut virhe, vaan…

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi