Helsingin Pikku-Huopalahdessa suurin osa rakennuskannasta on rakennettu 1990-luvulla. Kuvituskuva. Kuva: Anne Kurki

Asuinkerrostalojen merkittävät päästövähennykset ovat mahdollisia – kalleimmillaan energiatehokkuus voi maksaa jopa 500 euroa neliöltä

Erilaisten energiakorjausten avulla voidaan vähentää päästöjä kustannustehokkaasti. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan vanhojen kerrostalojen vähennyspotentiaali on suuri.

Kirjoittaja(t) Johanna Aatsalo

Myös uusissa rakennuksissa voidaan saavuttaa merkittäviä vähennyksiä. EU:n tavoite on vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Päästöjen 70-80 prosentin pienennys asuinrakennuksissa voidaan saavuttaa energiakorjauksilla, jotka maksavat 270-500 euroa neliöltä. Kaukolämpötaloissa päästöjä voidaan vähentää 30 prosenttia ilman elinkaarikustannusten nousua.

Maalämpö- ja poistoilmalämpöpumppuja käyttämällä kustannustehokas päästövähennys on jopa 60-80 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan kustannustehokkaiden lämpöpumppuratkaisujen investointikulut vanhoissa taloissa ovat 100-300 euroa neliöltä ja uusissa 60-120 euroa neliöltä. Lämpöpumppuratkaisujen alkukustannukset ovat korkeampia, mutta niiden vähennyspotentiaali on merkittävämpi.

Parhaat ratkaisut vaihtelivat rakennuksen iän mukaan. Aurinkosähkön tuotanto osoittautui tutkimuksessa kuitenkin taloudelliseksi kaikissa tapauksissa, jos sen tuottama sähkö voidaan käyttää talon asukkaiden tarpeisiin.

Myös aurinkolämmön hyödyntäminen ja viemäriveden lämmöntalteenotto olivat tutkijoiden mukaan erittäin kannattavia vaihtoehtoja kaikenikäisissä taloissa.

Katot ja ikkunat remontin alle

Vanhoissa rakennuksissa kattojen lisäeristäminen ja ikkunoiden vaihtaminen energiatehokkaampiin olivat kustannustehokkaimpia energiakorjausratkaisuja.

Uusissa, koneellisella tulo-poistoilmanvaihdolla varustetuissa taloissa järjestelmän tarpeenmukainen käyttö osoittautui erittäin tärkeäksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tyhjillään olevissa asunnoissa ilmanvaihtoa pienennetään.

Seinien lisäeristäminen ei ollut tutkimuksen mukaan kustannustehokasta, mutta se on perusteltua kaikkein vanhimmissa eli ennen vuotta 1976 rakennetuissa taloissa.

Samoin koneellisen poistoilmanvaihdon vaihtaminen lämmöntalteenotolla varustetuksi tulo-poistoilmanvaihdoksi osoittautui kalliiksi mutta perustelluksi vaihtoehdoksi asuntojen sisäilmaston parantamisen kannalta.

Tutkimus tehtiin dynaamisen simulaation keinoin ja siinä käytettiin hyödyksi monitavoiteoptimointia. Optimointialgoritmin avulla saatiin laskettua tietokonemallissa suuri määrä erilaisten energiakorjausvaihtoehtojen yhdistelmiä. Näin saatiin esille joukko optimaalisia ratkaisuja, joissa kustannusten ja päästöjen minimoinnin välillä muodostettiin erilaisia kompromisseja.

Optimaalisista ratkaisuvaihtoehdoista voidaan valita haluttu päästövähennys ja kustannustaso. Tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi kustannustehokkaiden päästötoimenpiteiden valinnassa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Asuinkerrostalojen merkittävät päästövähennykset ovat mahdollisia – kalleimmillaan energiatehokkuus voi maksaa jopa 500 euroa neliöltä”

  1. Tosielämän säästö kolmikerroksiseen yhtiöön: Ikkunat ja poistoilman lämmöntalteenotto lämpöpumpputekniikalla. Toteutunut kokonaisenergian säästö 40%. Sähkökulut nousi, mutta kokonaissäästö siis 40%.

    Kysymys kuuluu, että millä hallitukset saisi hereille? Isännöitsijöiden heräämistä en jaksa odottaakaan.

    Säästyneillä rahoilla korjaa tasetta ja sitten taloa melko kivuttomasti.

    Tuotakin odotan, milloin joku rakennusliike alkaa tavoitella alhaisia kuukausikuluja myyntivaltikseen. Villatalo ja patterit kaukolämmöllä – ei kiitos. Vaikka niin on aina tehty, se ei kelpaa perusteluksi seuraavalle ostavalle sukupolvelle.

    Energia-aihe pitäisi ottaa kaavoitukseen jo kireämmin vaatimuksin.

    1. Näin isännöitsijänä odottelen enemmänkin Ri amk, LKV ja muiden ”kirjanoppineiden” heräämistä asiaan. Titteleillä kyllä leuhotetaan, mutta suunnittelussa ei otetaan ko. asioita huomioon, kengänkärkiä katsellaan ja odotetaan, että saadaan laskutettua konsulttipalkkiot… Hieman raflaavasti kyseenalaistat isännöitsijöiden toiminnan; mehän emme päätä näistä asioista vaan taloyhtiöt. Kyllä me tuomme näitä esille, mutta monesti meidät leimataan myyntimiehiksi ja hyväveli keskustelu on valmis…

  2. Selitys on hyvin yksinkertainen poistoilman lämmöntalteenotossa lämpöpumpulla, jos otetaan lämmitysjakso 1.11…31.3, niin sähkölasku voi kasvaa saman verran kuin kl-laskussa säästetään euroina.

  3. Tietääkö joku mitä toimia vaikkapa seuraavat EU maat tässä asiassa tekevät: Ruotsi, Puola ja Saksa ?

  4. Suurin virhe tehtiin vanhojen pientalojen e-todistuksissa, kuntoarvio ja pts olisivat paljon tärkeämpiä. Toteutunut kulutus on mittaroituna ja seurannalla on arvokkaampi tieto kustannusarvioidun pts:n ohella, kuten Saksassa (Esco), Ruotsissa teoreettinen vertailu on hoidettu myös järkevämmin. Vanhoja kiinteistöjä ei ole oleellista vertailla, vaan hoitaa korjausvelkaa terve talo-periaatteella. Kuinka aivotonta lobbaajaa voi olla ympäristöministeriössä.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi