Vuonna 1939 rakennetun Mannerheimintie 106:n vain 800 neliön pihaan porataan maalämpökaivot, joista taloyhtiö saa sekä lämmön että kesällä viilennyksen. Hankkeen puuhamiehenä on ollut taloyhtiön hallituksen jäsen Matti Kupari (vas.). Tomi Mäkipellon yritys Leasegreen hoitaa toteutuksen. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Kolmasosa Helsingin taloyhtiöistä voisi lämmetä maalämmöllä – tällaisilla remonteilla taloyhtiö voi säästää energialaskussa

Mannerheimintie 106:n tontille porataan neljä tai viisi jopa 400 metriä syvää maalämpökaivoa. Kerrostalojen energiatehokkuus on parantunut huimasti viime vuosikymmeninä. Silti uudemmissakin taloissa riittää tehtävää.

Kirjoittaja(t) Anni Lassila / HS

Mannerheimintie 106:n taloyhtiö aikoo imaista rei’istä jo ensi talvena tarvitsemansa lämmön ja ensi kesänä tarvitsemansa viilennyksen.

Kalliosta saatava lämpö on enimmäkseen auringon säteilystä varastoitunutta energiaa. Talvella kallio on huomattavasti ilmaa lämpimämpi. Lähes puolen kilometrin syvyydessä maapallon ytimenkin lämpö alkaa jo tuntua: lämpötila on asteen, pari korkeampi kuin lähellä maanpintaa.

Kaksi kilometriä kaivoja

Taloyhtiön hallituksen jäsenen Matti Kuparin mukaan nyrkkisääntö on, että kerrostalossa maalämpökaivoa tarvitaan noin metri asuinneliötä kohti, käytännössä vähän enemmän. Tämän talon noin 1500 kerrosneliön lämmittäminen vaatii siis kaivoja yhteensä lähes kahden kilometrin verran.

Projektin on suunnitellut Leasegreen-niminen yritys, joka on erikoistunut toteuttamaan rakennusten kustannustehokkaita energiaremontteja kuukausimaksulla. Tähän asti yritys on keskittynyt toimitilakiinteistöihin, mutta nyt se tarjoaa remontteja myös taloyhtiöille. OP-ryhmä on mukana tarjoamassa leasingtyyppistä rahoitusta.

”Ideana on käydä läpi koko rakennus ja sen tekniikka ja etsiä ne kohteet, joissa energialasku ja hiilijalanjälki pienenevät kustannustehokkaasti ja samalla asumismukavuus paranee”, Leasegreenin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto sanoo.

Pelkän maalämmön rakentaminen kerrostaloon maksaa itsensä takaisin keskimäärin kymmenessä vuodessa. Kymmenen vuoden rahoitusajalla taloyhtiön pitäisi siis pystyä maksamaan kuukausittaiset leasingmaksut energialaskusta säästämällään summalla.

Remontti rahoittaa siis parhaimmillaan itse itsensä alusta asti. Takaisinmaksukauden jälkeen koko energiansäästö kertyy taloyhtiön hyväksi.

”Toisin päin käännettynä investoinnissa saa yli kymmenen prosentin tuoton. Investointi on myös hyvin pitkäikäinen. Tiettyjä järjestelmän osia pitää huoltaa ja uusia, mutta kaivot ovat lähes ikuisia”, Mäkipelto sanoo.

Samalla myös viilennys

Mannerheimintiellä järjestelmään liitetään samalla huoneistokohtainen viilennys, johon osakkaat saavat halutessaan liittyä. Se nostaa remontin hintaa huomattavasti, mutta haluttiin silti tehdä.

”Kulunut kuuma kesä oli erinomainen konsultti, ja jo sitä ennen yli puolet osakkaista halusi liittyä jäähdytysjärjestelmään”, Kupari sanoo.

Kylmä virtaa maalämpökaivoista nesteenä uusia putkia pitkin asuntoihin, joissa konvektori viilentää ilmaa ja puhaltaa sen asuntoon. Myös talon sähköpääkeskus uusitaan ja lämmitys- ja viilennysjärjestelmää ohjataan nykyaikaisella automatiikalla.

Viilennyksessä syntyvä lämpö johdetaan takaisin kaivoihin, joissa kallio ainakin teoriassa varastoi sen.

Pitää olla kannattavaa

Mitään sellaista ei uusita, mikä ei ole kannattavaa.

Lämpö esimerkiksi jaetaan vanhan vesikiertoisen patteriverkoston kautta. Se on vähän tehottomampi kuin uudet patterit olisivat, mutta uusiminen on niin kallista, ettei sitä kannata energiansäästön vuoksi tehdä.

Remontti maksaa kaiken kaikkiaan noin 290  000 euroa, jonka taloyhtiö maksaa takaisin leasingmaksuna 15 vuodessa. Tällä hetkellä vuotuiset lämmitysenergiakustannukset ovat noin 21 000 euroa. Niihin on odotettavissa vajaan 12 000 euron vuosisäästö.

Talo on rakennettu vuonna 1939. Nykytalot ovat Mäkipellon mukaan lämmönkulutukseltaan keskimäärin yli 40 prosenttia tehokkaampia kuin ennen sotia rakennetut.

Mannerheimintien talossa on monen ikätoverinsa tavoin esimerkiksi painovoimainen ilmanvaihto. Sitä ei silti uusita, vaikka periaatteessa ilmanvaihdon energiatehokkuutta voisi parantaa paljonkin lämmön talteenotolla ja älykkäällä ohjauksella.

”Painovoimaisen ilmanvaihdon muuttamista pitää aina harkita hyvin tarkkaan. Se on oman aikakautensa ratkaisu, johon liittyy tietty rakentamisfilosofia. Sitä kannattaa yleensä kunnioittaa”, Mäkipelto sanoo.

Monissa vanhoissa kouluissa ja toimistorakennuksissa koneellisen ilmanvaihdon käyttöönotto on aiheuttanut odottamattomia sisäilmaongelmia.

Keskustassa poraus vaikeampaa

Maalämpö ei sovi ratkaisuksi jokaiseen taloon. Tekniikan kehittyminen on lisännyt silti mahdollisuuksia paljon. Kaivoista saadaan entistä syvempiä, jolloin tonttipohjaa tarvitaan vähemmän. Mannerheimintie 106:ssa pihaa on vain noin 800 neliötä, ja osa siitäkin on parkkipaikkoja.

Töölön tullin kohdalla on mahdollista porata melkein puolen kilometrin syvyisiä kaivoja. Kun siitä lähdetään ydinkeskustaa kohti, mahdollisuudet vähenevät nopeasti. Helsingin ydinkeskusta on kuin reikäjuusto täynnä erilaisia tunneleita ja luolastoja.

”Mutta kun lähdetään toiseen suuntaan, niin hyvin suureen osaan taloista olisi mahdollista vetää maalämpö. Arviolta noin kolmasosassa Helsingin taloyhtiöistä se olisi mahdollista. Ruotsissa maalämpö on hyvin yleinen Tukholmassakin”, Mäkipelto sanoo.

Eri-ikäisiin taloihin sopivat erilaiset ratkaisut

Tomi Mäkipellon mukaan kaikista taloyhtiöistä löytyy kohtia, joissa energiatehokkuutta voidaan parantaa. Mitä isompi taloyhtiö on, sitä kannattavampi remontti yleensä on.

1950-luvulla tai aikaisemmin rakennetut talot

  • Kannattavin investointi on yleensä kaukolämmön tai öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön tai muihin lämpöpumppuihin. Viilennysjärjestelmän lisääminen parantaa maalämpöjärjestelmän hyötysuhdetta.
  • Aurinkosähköjärjestelmä sopii moniin kohteisiin erityisesti, jos talossa on lämpöpumpuilla toimiva viilennys. Sen tarvitsemaa sähköä voidaan tuottaa kesällä aurinkopaneeleilla.
  • Ilmanvaihto on yleensä painovoimainen, eikä sitä kannata yleensä lähteä muuttamaan.
  • Myös talon lämmöneristyksen parantaminen ja ikkunoiden uusiminen kannattavat Mäkipellon mukaan usein, jos ne tehdään julkisivuremontin yhteydessä. Lämpöpumppuihin, ilmanvaihtoon ja älykkääseen ohjaukseen liittyvät toimet ovat kuitenkin suhteellisesti kannattavampia.

1960–2000 rakennetut talot

  • Kannattavinta on vaihtaa vanha lämmitysjärjestelmä maalämpöön tai muihin lämpöpumppuihin.
  • Tämän ikäisissä taloissa on usein koneellinen ilmanvaihto ilman lämmön talteenottoa. Poistoilman lämmön talteenoton rakentaminen yleensä kannattaa.
  • Myös aurinkosähkö sopii moniin kohteisiin erityisesti, jos se liitetään lämpöpumppuihin ja viilennykseen.
  • Kannattavia ovat yleensä myös vedensäästöön ja lämmityksen älykkääseen ohjaukseen liittyvät toimet sekä esimerkiksi valaisimien vaihtaminen led-valoiksi.
  • Myös talon lämmöneristyksen parantaminen ja ikkunoiden uusiminen kannattavat Mäkipellon mukaan usein, jos ne tehdään julkisivuremontin yhteydessä. Lämpöpumppuihin, ilmanvaihtoon ja älykkääseen ohjaukseen liittyvät toimet ovat kuitenkin suhteellisesti kannattavampia.

2000-luvun talot

  • Uusissakin taloissa kannattavin toimenpide on lämmitysjärjestelmän vaihtaminen maalämpöön, ehkä myös aurinkosähköjärjestelmän käyttöönotto.
  • Valtaosassa tämän ikäpolven taloissa on poistoilman lämmön talteenotto. Pakollinen siitä tuli vuonna 2003.
  • Älykkään ohjausjärjestelmän asentamisella voidaan säästää vettä ja lämmityskuluja. Älykäs järjestelmä osaa ennakoida sään vaihteluita ja asukkaiden toimintaa, mikä tuo säästöjä mutta parantaa myös asumismukavuutta.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kolmasosa Helsingin taloyhtiöistä voisi lämmetä maalämmöllä – tällaisilla remonteilla taloyhtiö voi säästää energialaskussa”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi