Merikasarmin tarkoitus oli majoittaa satoja venäläissotilaita 1800-luvulla – nyt ulkoministeriö rakentaa palatsinsa täyteen avokonttoreita

Merikasarmi eli Ulkoministeriön tilat Helsingin Katajanokalla menevät remonttiin vielä tämän vuoden aikana. Peruskorjauksessa tehdään lisää avokonttoreita ja yritetään saada kaikki ulkoministeriön Helsingissä toimivat yksiköt töihin samoihin rakennuksiin.

Remontin budjetti on kymmeniä miljoonia euroja. Suunnitelmat ovat jo valmiina, ja Senaatti-kiinteistöjen mukaan asiasta tehdään lopullinen päätös syyskuun aikana.

Ulkoministeriö toimii Merikasarmin alueella kahdeksassa rakennuksessa, joista kolme on peräisin 1800-luvulta: isoin rakennus matruusikasarmi, jonka julkisivu näkyy Pohjoissataman suuntaan, sen vieressä oleva läntinen upseerikasarmi ja näiden kahden takana oleva entinen sairaala, nykyinen passi- ja konsulipalvelu.

Merikasarmi on saksalaisen arkkitehdin Carl Ludvig Engelin (1778–1840) ensimmäinen varsinainen työ Helsingissä. Kasarmialueen rakentaminen oli aikansa suurin rakennusprojekti.

Venäjän vallan alla 1800-luvulla ollut Suomen suuriruhtinaskunta oli juuri saanut Helsingin pääkaupungikseen. Kaupunkilaiset olivat kyllästyneet majoittamaan venäläisiä sotilaita kotonaan, ja Helsingin uudelleenrakennuskomitea päätti rakentaa sotilaille majoitustiloja.

Tilat suunniteltiin silloin syrjäiselle ja autiolle Katajanokalle.

Rahat loppuivat, rakentaminen jäi kesken

Tiloja esittelevä ulkoministeriön tietopalvelupäällikkö Jyrki  Paloposki aloittaa kierroksen Merikasarmin pohjakerroksesta, joka toimi vuosikymmeniä maapohjaisena varastona. Hän on kirjoittanut tänä vuonna julkaistun kirjan Merikasarmin tarina (Edita)

Kun ulkoministeriö otti tilat käyttöönsä 1980-luvulla, varastoon rakennettiin henkilöstöravintola. Katossa voi edelleen nähdä yli 200 vuotta vanhat tiiliholvaukset.

Valmistuessaan vuonna 1820 Merikasarmi oli Helsingin suurin rakennus, vaikka sen rakentaminen jäi osin kesken rahapulan takia. Rakentamatta jäi esimerkiksi itäinen upseerikasarmi. Kun ulkoministeriö otti tiloja käyttöönsä 1980-luvulla, se rakennutti itäisen upseerikasarmin.

Merikasarmin päärakennuksen upseerikasarmin pohjapiirustus koostuu valtavista komppaniasaleista, joihin mahtui 1800-luvulla satoja sotilaita. Kun ulkoministeriö kunnosti rakennusta, komppaniasalien tilalle tehtiin pitkiä käytäviä ja työhuoneita.

Vaaleasävyisissä ja rauhallisissa tiloissa ei näy jälkeäkään sotilaallisesta historiasta. Siellä, missä ennen majoittui sotilaita, on nykyään Suomi-esineiden näyttely.

Seinällä on Tom of Finland -kangasta, hyllyllä makaa tyhjä paketti nyhtökauraa ja täysi pullo ruisginiä.

Käytävän varrella olevien työhuoneiden avoimista ovista pilkahtelevat kaari-ikkunat ja maisemat kattojen ylle.

”Kaaret ovat Engelin tyyliä. Jostain syystä venäläiset tekivät aikoinaan ikkunoista neliöitä. Ulkoministeriön remontissa ikkunoista tehtiin jälleen kaaria”, Paloposki kertoo.

Sisäpihaa kutsutaan hirttopihaksi

Rappeutuneesta rakennuksesta haluttiin 1980-luvun remontissa tuoda esille mahdollisimman paljon alkuperäistä Engeliä. Käytävillä ja portaikoissa näkyvät pelkistetyn vaaleat värit on tuotu Merikasarmiin muista Engelin suunnittelemista kohteista.

Sotilaallinen historia on nykyisessä Merikasarmissa läsnä oikeastaan vain urbaaneina legendoina. Takkakabinetin tummissa edustustiloissa oli 1800-luvulla armeijan sellejä. Viereistä sisäpihaa kutsutaan hirttopihaksi.

”Ei ole mitään todisteita, että sisäpihalla olisi koskaan mestattu ketään. Sitä vain kutsutaan sillä nimellä”, Paloposki selventää.

Ennen ulkoministeriölle siirtymistä rakennuksessa toimi 1950–1970-luvuilla Valmetin telakka.

Paloposki kertoo, että kasarmin rakennukset olivat niihin aikoihin karmeassa kunnossa. Rakennusten käyttötarkoitus vaihteli, mutta tiloja hyödynnettiin lähinnä väliaikaisesti.

”Niitä ei ollut kannattavaa pitää kunnossa”, Paloposki pohtii.

Merikasarmi kävi ahtaaksi

Merikasarmin 1980-luvun remontin tavoitteena oli keskittää ulkoministeriön toiminta yhteen paikkaan. Päätös Merikasarmin remontista tehtiin jo vuonna 1972, mutta ensimmäiset yksiköt pääsivät muuttamaan vasta vuonna 1987.

Remontti oli kunnianhimoinen projekti. Rakennuksiin kaavailtiin edustussaunaa, uima-altaita ja cocktailtiloja.

”Silloin taidettiin uutisoida, että ulkoministeriö rakentaa palatsia”, Paloposki kertoo.

Pitkä päätös- ja rakennusprosessi tarkoitti, että kun remontti valmistui vuonna 1989, Merikasarmissa ei ollutkaan tilaa kaikille ulkoministeriön yksiköille. Uuden remontin tavoitteena on saada Helsingissä toimivat ulkoministeriön yksiköt vihdoin samaan paikkaan.

Remontti saattaa alkaa marraskuussa

Merikasarmin seinien sisällä on mietitty Suomen suhdetta ulkomaihin noin 30 vuoden ajan. Seuraavat neljä vuotta diplomatiaa pohditaan väistötiloissa, jotka sijaitsevat ympäri Helsingin keskustaa. Ensi vuoden lopulla Suomen kohdalle osuu myös Euroopan unionin puheenjohtajakausi.

Uudessa remontissa Merikasarmin on määrä käydä läpi perusparannus, jossa se remontoidaan nykyaikaiset vaatimukset täyttäväksi. Tavoitteena on keskittää kaikki ulkoministeriön Helsingissä olevat toiminnot samalle kampukselle.

”Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, perusparannus alkaisi tämän vuoden marraskuussa C–G-rakennuksista. Muiden rakennusten kunnostus alkaisi maaliskuussa 2019, ja paluumuutto olisi vuonna 2021”, kertoo hallintojohdon projektipäällikkö Anna Pakkanen ulkoministeriöstä.

Pakkanen vastaa työympäristön kehittämisestä remontin yhteydessä. Hän kertoo, että tavoitteena on kehittää fyysisen työympäristön ohella virtuaalista.

”Visiomme on, että vuodesta 2021 alkaen ulkoministeriöläiset työskentelevät moderneilla tavoilla ja välineillä täysin uudistetuissa Merikasarmin tiloissa, mikä mahdollistaa samalla työskentelyn yli osasto-, yksikkö- ja tiimirajojen.”