Kangasharjun päättelyn mukaan rakentamisen kannattavuuden paranemisen myötä rakentajia ja asuntoja tulisi lisää, ja asuminen halpenisi.
Hänen mukaansa asumisen kustannuksia on saatava pienenemään merkittävästi, mikä edellyttää huomattavasti lisää rakentamista. Tähän päästään helpottamalla tonttien saatavuutta ja parantamalla rakentamisen kannattavuutta, jotta alalle saadaan lisää toimijoita.
Kannattavuus nousisi uudistamalla kiinteistöveroja, kaavamaksuja ja tonttivuokria.
Kangasharju esitteli ajatuksiaan tänään julkaistussa Rakentaminen remonttiin -raportissa.
”Raportti oli pakko kirjoittaa, sillä Suomessa on euromaiden ja Pohjoismaiden korkeimmat asumisen kulut”, Kangasharju toteaa Nordean tiedotteessa.
Kangasharju peräänkuuluttaa julkiselta sektorilta lisää aktiivisuutta.
”Kuntien on lisättävä kaavoitusta ja helpotettava tonttien saatavuutta. Valtion puolestaan pitää tukea kuntia välttämättömän infrastruktuurin, kuten teiden ja päiväkotien, rakentamisessa.”
Valtio kannattavuustalkoisiin
Kangasharju myös lisäisi rakentamisen kannustavuutta.
”Rakentaminen on tuottavuudeltaan Suomen heikoin toimiala ja kannattavuudeltaan selvästi muuta yritystoimintaa heikompaa. Ratkaisuksi esitän rakentamiseen liittyvien maksujen, kuten rakennusten kiinteistöveron, kaavamaksujen ja tonttivuokrien, irrottamista kerrosneliöperusteesta – eli tulevaisuudessa maksut eivät kasvaisi kerrosneliöiden mukana.”
”Näillä toimenpiteillä saataisiin sitten lisää tarjontaa sekä omistus- että vuokra-asuntomarkkinoille, mikä alentaisi asumisen kustannuksia”, Kangasharju toteaa.
Valtiota tarvittaisiin muutoksen maksumieheksi, sillä kompensaatioksi kunnat saisivat valtionapuja. Kunnat voisivat myös nostaa maapohjan kiinteistöveroa, eli asukkaatkin pääsisivät osallistumaan rakentajien kannattavuuden parannustalkoisiin.
Rakentamisen vauhdittumisesta seuraisi Kangasharjun mukaan asumisen halpenemista. Se puolestaan lisäisi kaupungistumista ja muuttoliikettä työvoimapulasta kärsiville alueille.
Tämä toisi Kangasharjun mukaan talouskasvua ja verotuottoja sekä valtiolle että kunnille. Se vähentäisi myös erilaisten tukien maksamisesta aiheutuvia julkisia menoja.
Kangasharju näkee ehdotuksissaan myös mahdollisuuden vähentää eriarvoisuutta.
”Korkeat asumiskustannukset ovat ongelma erityisesti pienituloisille. Uudistus laskisi toteutuessaan sekä niin sanotuissa Ara-kohteissa että vapaarahoitteisissa kohteissa asuvien vuokria”, Kangasharju toteaa.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Pankkiekonomisti maksattaisi rakentajien veroja valtiolla, jotta rakentamisen kannattavuus paranisi”
”Rakentaminen on tuottavuudeltaan Suomen heikoin toimiala ja kannattavuudeltaan selvästi muuta yritystoimintaa heikompaa. Ratkaisuksi esitän rakentamiseen liittyvien maksujen, kuten rakennusten kiinteistöveron, kaavamaksujen ja tonttivuokrien, irrottamista kerrosneliöperusteesta – eli tulevaisuudessa maksut eivät kasvaisi kerrosneliöiden mukana.”
Ehdotettuja toimenpiteitä voi harkita, mutta varsinainen väite taitaa olla paikkansa pitämätön. Rakentamisen tuottavuus ei kai tilastoissa kovinkaan paljoa ota vaikutteita siitä, mitä kiinteistöverot, kaavamaksut ja tonttivuokrat ovat. Finanssitoimialan tuottavuustilastot sen sijaan voivat heilahdella jonkin verran niitä koskevien muutosten myötä. Jos esimerkiksi pankin eläkevakuutusyhtiön omistaman kiinteistökannan tuotto nousisi kiinteistöveron alentuessa, niin finanssisektorin tuottavuus kasvaisi. Sen sijaan esimerkiksi tontteja omistamattomien, urakointia tekevien yritysten tuottavuuteen sillä ei tuottavuustilastoissa ole olennaista vaikutusta, että mihin hintaan sen tilaaja on tonttinsa myynyt tai vuokrannut, tai että paljonko kiinteistön omistava asiakas maksaa kiinteistöstään kiinteistöveroa. Ne asiat vaikuttavat kyllä rakennusyrityksen asiakkaiden tuottavuuteen, mutta eivät kauheasti rakentamisen tuottavuustilastoihin.