Taloyhtiö asetettiin konkurssiin Helsingissä – osakkaiden riita äityi niin pitkälle, että raha-asiatkin menivät solmuun

Konkurssin taustalla on paritalon osakkaiden välinen riita, josta on annettu tuomio Helsingin käräjäoikeudessa aiemmin tänä vuonna. Riidan vuoksi taloyhtiön taloudellinen tilanne oli vuosia erittäin sekava, eikä taloyhtiön tilillä ollut katetta laskujen maksamiseen.

Käräjäoikeuden helmikuussa antaman tuomion mukaan Tapaninkylässä sijaitsevan taloyhtiön osakkaat riitautuivat pahasti vuonna 2012. Tuohon asti osakkaina toimineet kaksi pariskuntaa olivat yhdessä kuuluneet taloyhtiön hallitukseen. Toisen pariskunnan mies oli hallituksen puheenjohtaja.

Kirjanpitoa oli pitkään hoidettu niin, että kaikki laskut jaettiin vastikeperusteen mukaisesti puoliksi kahden huoneiston välillä, ja ainoastaan vedestä maksettiin kulutusta vastaavan osuuden mukaan.

Kesäkuussa 2012 taloyhtiön hallitus piti ylimääräisen yhtiökokouksen. Siihen osallistui neljästä osakkaasta vain kaksi, eli toinen pariskunnista. Tämän pariskunnan mies oli myös taloyhtiön isännöitsijä. Pariskunta päätti erottaa hallituksen puheenjohtajan, jota ei ollut kutsuttu paikalle. Myöhemmin pidettiin toinen yhtiökokous, johon erotettua puheenjohtajaa ja tämän vaimoa ei kutsuttu ollenkaan.

On epäselvää, miten yhtiön vastikkeita maksettiin tämän jälkeen. Erotettu puheenjohtaja ja tämän vaimo kertoivat oikeudessa, että heidän tilinkäyttöoikeutensa taloyhtiön tiliin lakkautettiin. Heillä ei ollut enää tietoa omasta osuudestaan yhtiön kustannuksiin. Tästä huolimatta he maksoivat puolet taloyhtiön laskuista ja kulutusta vastaavan osuutensa vesilaskusta yhtiölle tai laskun lähettäjälle.

Vuoden 2013 lopussa tilanne sai uuden käänteen. Yhtiökokous päätti antaa erotetulle puheenjohtajalle ja tämän vaimolle varoituksen. Heidän mukaansa vastikkeita ei ollut maksettu. Yhtiökokous uhkasi pariskuntaa kirjeitse heidän huoneistonsa haltuunotolla.

Lopulta tilanne eteni pisteeseen, jossa riidan osapuolet olivat haastaneet toisensa oikeuteen.

Käräjäoikeuden tuomiosta valitettu hoviin

Käräjäoikeus ratkaisi asian erotetun puheenjohtajan ja tämän vaimon hyväksi.

Tuomion mukaan puheenjohtajan erottaminen oli alun alkaenkin laiton, koska yhtiökokousta ei ollut kutsuttu laillisesti koolle. Näin ollen sekä erottaminen että kaikki sen jälkeen yhtiökokouksessa tehdyt päätökset olivat mitättömiä.

Yhtiökokouksella ei myöskään ollut perusteita varoituksen antamiselle tai pariskunnan huoneiston haltuunotolle, koska taloyhtiö oli käytännössä laiminlyönyt kaikki vastikepäätökset jo vuosia. Vuoden 2013 vastikkeiden perustaksi tarvittavia taloudellisia tietoja ei ollut selvitetty eikä vastikkeista ollut tehty asianmukaista yhtiökokouspäätöstä.

Yhtiökokouksesta sivuun joutunut pariskunta oli kuitenkin maksanut erilaisia maksuja ja laskuja, ilmeisesti välttääkseen taloyhtiön syvenevän taloudellisen ahdingon. He olivat siis yrittäneet osallistua maksujen jakoon erikoisesta tilanteesta huolimatta.

Käräjäoikeus julisti yhtiökokouksen päätöksen pariskunnan huoneiston haltuunotosta pätemättömäksi ja määräsi taloyhtiön maksamaan pariskunnan oikeudenkäyntikulut. Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen, sillä siitä on valitettu hovioikeuteen.

Vaikka riita jatkuu oikeudessa, syyskuussa taloyhtiö haettiin konkurssiin maksamattomien lakimiehen palkkioiden vuoksi.

Kuusi taloyhtiötä konkurssiin vuodesta 2013

Vaikka taloyhtiöiden konkurssit ovat erittäin harvinaisia, ainutlaatuisia ne eivät ole.

Asiakastiedon mukaan vuodesta 2013 lähtien Suomessa on asetettu konkurssiin kuusi taloyhtiötä. Konkurssiin haettuja taloyhtiöitä on yli puolet enemmän, mutta usein taloyhtiöt selviävät ongelmistaan. Konkurssihakemus on perinnän väline esimerkiksi verottajalle ja vakuutusyhtiöille.

On epätyypillistä, että taloyhtiön konkurssi johtuisi osakkaiden välisestä riitatilanteesta. Tyypillisesti konkurssi on monen ikävän yhteensattuman tulos.

Viime vuoden maaliskuussa taloyhtiö meni konkurssiin Juankoskella. Tähän johti moni asia: lukuisat peräkkäiset remontit maksoivat taloyhtiölle noin 200000 euroa. Sitten talon suurimman asunnon omistaja lopetti hoito- ja rahoitusvastikkeiden maksamisen, koska hänen rakennusyhtiönsä ajautui konkurssiin. Yhtiö omisti talossa yksiön, jonka vastikkeet jäivät myöskin maksamatta.

Yhdessä asunnossa ollut vuokralainen kuoli asuntoonsa, eikä tilannetta huomattu ennen kuin koko rapun oli vallannut erittäin paha haju. Tämän jälkeen kuolleen vuokralaisen asunnon omistaja lopetti vastikkeiden maksamisen.

Kun vastikkeista jäi 40 prosenttia maksamatta, taloyhtiön talous ei enää kestänyt. Viimeisessä vaiheessa talosta kaupiteltiin asuntoa tuhannella eurolla.

Tuoreempi taloyhtiön konkurssitapaus on Lahdessa sijaitseva As.oy Lahden Aleksanterinkatu 5. Kyseessä on Nuorisosäätiön omistuksessa ollut taloyhtiö, joka asetettiin konkurssiin heinäkuussa. Nuorisosäätiö omisti kaikki asunnot.

Taloyhtiö, jossa omistus on keskittynyt kokonaan yhdelle taholle, on luotonantajille huomattavasti suurempi riski kuin sellainen asunto-osakeyhtiö, jossa omistaminen hajautuu usean osakkaan kesken.

Käytännössä taloyhtiön konkurssissa on kyse siitä, että velat ylittävät yhtiön maksukyvyn.

Juridisesti taloyhtiön konkurssi muistuttaa tavallisen osakeyhtiön konkurssia. Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnösen mukaan tuomioistuin määrää konkurssin ja sen jälkeen pesänhoitajan. Pesänhoitajan tärkein tehtävä on realisoida velallisen varallisuus. Yleensä tämä tarkoittaa asuinrakennuksen ja tontin myymistä.