Saksan sisäilmayhdistyksen (Fachverband Gebäude-Klima, FGK) toimitusjohtajan Günther Mertzin mukaan esimerkiksi Saksassa tarvitaan enemmän energiatehokkaita keskuslämmitysjärjestelmiä, joissa on lämmöntalteenotto.
”Kaksi kolmasosaa asuintalojen lämmitysratkaisuista on selvästi yli 25 vuotta vanhoja, joten niiden toiminta on energiatehokkuuden kannalta tuhlailevaa. Tämän päivän vaatimuksiin suhteutettuna esimerkiksi ilmanvaihdon puhaltimet ovat tehottomia ja niissä on huono hyötysuhde. Energiatehokkaille ja nykyaikaisille laitteistoille on olemassa tällä hetkellä erittäin suuri markkina”, Mertz kertoo.
Mertzin mukaan Saksassa on alkanut jo yleistyä trendi, jossa suurten taloteknisten korjausten yhteydessä asuntoihin saadaan esimerkiksi huoneistokohtainen ilmanvaihdon säätömahdollisuus. Taloteknisissä järjestelmissä ja energiatehokkuudessa ollaan kuitenkin selvästi esimerkiksi Suomea ja Ruotsia jäljessä.
”Olemme käynnistäneet myös tiedotuskampanjan yhdessä Merkelin hallituksen kanssa, jossa kerrotaan esimerkkien kautta energiansäästömahdollisuuksista asuintaloissa. Säästöpotentiaali on massiivinen. Tiedän sen esimerkiksi Suomen ja Ruotsin kokemuksiin verrattuna. Tietenkin pitää ottaa huomioon erilainen ilmasto, mutta silti ero on huomattava Pohjoismaiden eduksi.”
Koulujen sisäilma puhuttaa
Myös Saksassa koulujen sisäilmaolot aiheuttavat keskustelua. Vuonna 2009 Saksan sisäilmayhdistys julkisti tutkimuslaitos Fraunhoferin kokoaman ohjeistuksen oppilaitosten sisäilmaoloille.
”Minusta me tarvitsemme sisäilmalle energiamerkinnän kaltaisen, esimerkiksi Hyvä sisäilma -merkinnän kuin esimerkiksi kodinkoneillakin on. Pelkät rakennusmääräykset eivät riitä takaamaan hyvää sisäympäristöä. On jotenkin merkillistä, että tiedämme tarkkaan, miten paljon esimerkiksi jääkaappi kuluttaa sähköä, mutta koulujen sisäilman laadusta ei ole olemassa hyväksyntää ilmaisevaa ’leimaa’. Se kannustaisi tekemään esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden välein oppilaiden terveyttä edistäviä sisäilma- ja energiatehokkuustarkastuksia”, Mertz huomauttaa.
LVI-asentajien tilauskannat
Saksassakin on eletty viime vuosina rakentamisessa tasaisen kasvun suhdannetta. Sen ansiosta esimerkiksi LVI-asennusliikkeillä on Mertzin mukaan ennätyspitkiä, jopa 11,5 kuukauden tilauskantoja.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos rakennusten ikääntynyt talotekniikka pettää, putkivuodon sattuessa voi kestää pitkään ennen kuin paikalle saadaan ammattitaitoista väkeä.
”Hyvillä suhteilla taloyhtiö voi saada ongelman nopeasti korjattua, mutta muuten odotusajat saattavat olla tuskallisen pitkiä. Ammattitaitoisista asentajista on kova pula, joten markkinoille tarvitaan kipeästi myös lisää esivalmistettuja talotekniikkaratkaisuja, jotka on nopea asentaa”, Mertz toivoo.
Mertz kertoi keskisen Euroopan kuulumisista maailman suurimpien talotekniikka-alan messujen tiedotustilaisuudessa Tukholmassa. ISH-messut järjestetään ensi keväänä Frankfurtissa maanantaista perjantaihin 11-15.3.2019 välisenä aikana. Messujen yksi pääteema on sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Keski-Euroopassa valtavat markkinat energiatehokkuudelle”