LVM teki lisäyksiä Suomen pääväyliin

Ministeriö valitsi maanteitä ja rautateitä pääväyliksi niiden nykyisten ja ennustettujen liikennemäärien perusteella.

”Saimme valmistelun aikana paljon arvokkaita kommentteja, ja otimme ne valmistelussa myös huomioon. Useita väyliä lisättiin asetukseen kuulemisten jälkeen”, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo ministeriön tiedotteessa.

Näiden pääväylien palvelutaso on muuta tieverkkoa korkeampi. Palvelutaso tarkoittaa muun muassa turvallisuutta, kustannustehokkuutta sekä matka-aikaa ja sen ennustettavuutta. Pääväylien ympärivuotinen korkeatasoinen kunnossapito asetetaan etusijalle.

Pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat. Kaikki maakuntakeskukset ovat näiden valtion maanteiden ja rautateiden pääväylien varrella. Maanteistä pääväyliksi määriteltiin tiet, joilla kulki henkilöautoja yli 6000 vuorokaudessa ja raskaan liikenteen autoja yli 600 vuorokaudessa. Rautateiden pääväylillä matkustaa yli 1,5 miljoonaa henkilöä vuodessa tai ennusteissa vähintään miljoona matkaa vuodessa. Tavaraliikenteen pääväylillä kuljetuksia on vähintään kaksi (2) miljoonaa tonnia vuodessa.

Pääväylät ovat nopeimpia. Maanteillä nopeusrajoitus on pääosin vähintään 80 kilometriä tunnissa ja moottoriteillä pääosin 120. Henkilöliikenteen rautateillä nopeus on pääsääntöisesti 120 kilometriä tunnissa ja tavaraliikenteessä 80.

Lisäykset aiempaan

Asetusluonnos oli lausuntokierroksella elo-syyskuussa 2018. Lausuntokierroksen ja kuulemisien jälkeen pääväyliin lisättiin maantieyhteydet Vuosaaren, HaminaKotkan ja Turun satamiin, valtatie 21, valtatie 9 Niiralan raja-asemalle asti, valtatien 8 puuttuvat osat ja valtatie 6 välillä Joensuu–Kajaani.

Rautateistä pääväyliin lisättiin ratayhteys Kokkolan satamaan, ratayhteys Vuosaaren satamaan, rautatie Helsinki-Vantaan lentoasemalle (Kehärata), rautatie Turun satama–Toijala (tavaraliikenteen profiili), rataosuus Helsinki–Turku liikenneprofiililtaan henkilöliikenteen radaksi, rautatie Kemistä Tornio-rajalle, rautatieyhteys Porin Tahkoluotoon, rautatieyhteys Raahessa Rautaruukille ja rataosuudet Kouvola–Kuopio ja Lappeenranta–Joensuu liikenneprofiililtaan tavara- sekä henkilöliikenteen radaksi.

Myös asetuksen nimi vaihtui. Vielä lausuntokierroksella esitys oli nimellä runkoverkkoasetus. Ministeriö kertoo, että palautteen perusteella nimi aiheutti runsaasti väärinymmärryksiä ja siksi asetuksen nimeä on muutettu sen tavoitteita paremmin kuvaavaksi: asetus pääväylistä ja niiden palvelutasoista.