Valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluu ehdotuksessa 19 maantietä ja 27 rataosuutta. Se perustuu olemassa oleviin valtion maanteihin ja rautateihin. Määrittelyn kriteereinä käytetään maanteiden ja rautateiden liikennemääriä, alueellista saavutettavuutta ja verkollista kokonaisuutta.
Runkotieverkon pituus on 4 333 kilometriä, mikä on kolmasosa koko päätieverkosta eli nykyisistä valta- ja kantateistä. Runkoverkolla kulkee 65 prosenttia pääteiden raskaasta liikenteestä ja myös koko liikennesuoritteesta.
Ehdotus jakaa maanteiden runkoverkon kahteen palvelutasoluokkaan. Ykköstasolla nopeusrajoituksen tulee olla vähintään 80 km/h ja moottoriteillä pääosin vähintään 120 km/h. Runkoverkolla on turvallisia ohitusmahdollisuuksia säännöllisin välein. Kakkostasolla nopeusrajoituksen tulee olla pääosin vähintään 80 km/h.
Maanteiden runkoverkko palvelee pitkämatkaista liikennettä. Elokuun alussa voimaan tulleen liikennejärjestelmää ja maanteitä koskevan lain perusteluissa on kerrottu runkoverkon palvelutasosta, joka on muuta tieverkkoa korkeampi. Palvelutaso tarkoittaa muun muassa turvallisuutta, kustannustehokkuutta sekä matka-aikaa ja sen ennustettavuutta.
Rautateiden runkoverkon henkilöliikenteen radoilla nopeus on pääsääntöisesti vähintään 120 km/h. Tavaraliikenteen radoilla nopeus on pääsääntöisesti vähintään 80 km/h ja akselipaino vähintään 22,5 tonnia.
Ministeriö tavoittelee runkoverkolla elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamista
Runkoverkkojen valmistelu alkoi loppuvuodesta 2017. Nykyinen maanteiden luokittelu valta- ja kantateihin on 1990-luvun alusta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “LVM sai väylien runkoverkkoehdotuksensa valmiiksi”