Kokeile kuukausi maksutta

Onko Kalasataman urakka mahdoton? Ensimmäinenkin tornitalo on myöhässä, ja SRV:n pitäisi rakentaa kuusi tornia lisää kuudessa vuodessa

Kolmen vuoden päästä Kalasatamassa pitäisi olla 3,5 tornitaloa, kuuden vuoden päästä seitsemän. Yhdenkin rakentamiseen näyttää kuluvan yli kaksi vuotta.

Majakka-tornitalon työmaa kuvattuna ennen Redi-kauppakeskuksen avajaisia 19. syyskuuta. Kuva: Mika Ranta / HS

Rakennusyhtiö SRV:llä tulee kova kiire, jos se aikoo välttyä Kalasataman tornitalojen valmistumisaikatauluun sidotuilta sopimussakoilta. SRV on luvannut rakentaa Kalasatamaan kahdeksan tornitaloa, ostoskeskuksen ja uuden sote-keskuksen.

Ostoskeskus ja sote-keskus ovat jo valmiita, mutta tornitalot eivät ole nousseet aiotussa aikataulussa. Jo ensimmäisen, 35-kerroksisen tornitalon rakentaminen on myöhässä.

Kalasataman keskuksen pitäisi olla Helsingin kaupungin ja SRV:n tekemän sopimuksen mukaan 95-prosenttisesti valmis vuoden 2024 lopussa. Käytännössä siis vähintään seitsemän kahdeksasta tornitalosta pitäisi valmistua kuudessa vuodessa.

Tähän asti SRV on näyttänyt varanneen noin kaksi vuotta jokaisen yksittäisen talon rakentamiseen. Majakan valmistuminen venyy reilusti yli kahteen vuoteen ja nyt ennakkomarkkinoinnissa olevan seuraavan tornitalon, Loiston, arvioidaan olevan valmis vuoden 2020 joulukuussa. Tämäkin sillä ehdolla, että ennakkomarkkinoinnissa asunnoista kiinnostuu riittävä määrä ostajia.

Taloja voidaan tietenkin niin haluttaessa rakentaa myös samaan aikaan, mutta muutamat tekijät vaikeuttavat tätä SRV:n kannalta.

Ennen kaikkea: SRV:n on hyvässäkin markkinatilanteessa seurattava tarkasti kysyntää. Rakennuttajan pitää laskea, etteivät rakennettavat asunnot jää pitkäksi aikaa tyhjilleen ja rasittamaan sen omaa taloutta.

Oma kysymyksensä on asuntomarkkinoiden tilanne tällä hetkellä. Rakentamisen kustannukset ovat kasvaneet ja rakennusalan ennakoidaan ajautuvan taantumaan ensi vuonna.

Mikäli SRV ei pysy kokonaisaikataulussa, se joutuu maksamaan kaupungin kanssa tekemänsä sopimuksen mukaan 10 000 euroa sakkoa jokaiselta myöhästymispäivältä. Sakon katoksi on kuitenkin määritelty 500 000 euroa.

Sopimuksessa on myös lukuisia välitavoitteita. Yksi niistä on, että vuoden 2021 lokakuun loppuun mennessä SRV:n pitäisi pystyttää Kalasatamaan 158 900 kerrosneliömetriä kaikista 226 000 kerrosneliömetristä. Kauppakeskuksen ja sote-keskuksen lisäksi tornitaloja pitäisi saada tähän päivämäärään mennessä rakennetuksi noin 3,5.

Sekin kuulostaa kunnianhimoiselta tavoitteelta.

Myös välitavoitteen sopimussakko on 10 000 euroa jokaiselta myöhästymispäivältä. Tämänkin sakon määräksi on määritelty ylimmillään 500 000 euroa.

Helsingin kaupungin kannalta rakennusaikataulusta sopiminen on tärkeää siksi, että kasvavan kaupungin kaikille asukkaille löytyy koti. Asuntojen määrän kasvattaminen on myös tapa hidastaa asumisen hinnannousua.

Lisäksi aikataulujen pitäminen on tärkeää muun muassa Kalasataman asukkaille. Asukkaiden intressissä on luonnollisesti, että työmaat vähenevät kotiympäristössä.

Tornien valmistuminen liittyy myös SRV:n itsensä pyörittämään kauppakeskus Rediin. Kalasataman asuinalueen keskeneräisyyttä on pidetty yhtenä syynä kauppakeskuksen alkuvaikeuksiin ja asiakaspulaan. Tornit tuovat lisää asukkaita sitä mukaa kun ne valmistuvat.

SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen sanoo, ettei yhtiössä vielä uskota tornitalokokonaisuuden myöhästymiseen. Kalasatamaan ollaan rakentamassa myös toimistotilaa ja hotellin yhdistävä tornitalo. Nieminen huomauttaa, että talojen rakentamisen järjestystä voidaan muuttaa markkinatilanteen mukaan. Samoin voidaan pohtia sitä, tulisiko osa tornitaloista myydä sijoittajille vuokra-asuntotuotantoon.

”Mutta jos jonain päivänä näyttää siltä, että aikataulussa ei pysytä, niin sitten mennään kaupungin kanssa neuvottelupöytään. Kaupunki on ollut erinomainen sopimuskumppani”, Nieminen sanoo.

Kaupungin ja SRV:n sopimukseen on myös kirjattu, että rakennustyöt voidaan keskeyttää, jos suhdannetilanne tekee rakentamisesta kannattamatonta. Periaatteessa SRV voisi tarvittaessa yrittää vedota myös tähän kirjaukseen. Se, milloin suhdanne on riittävän huono, jäisi kuitenkin neuvottelupöydässä ratkaistavaksi.

Niemisen näkemyksen mukaan kauppakeskus Redin menestyminen ei ole kuin osin tornitalojen valmistumisesta riippuvainen. Kalasatamassa on tänä vuonna aloitettu rakentamaan ennätysmäärää uusia taloja.

Lisäksi, Nieminen sanoo, Redi haluaa olla paikallisen keskuksen lisäksi myös alueellinen keskus. Se pyrkii siis houkuttelemaan asiakkaita kaikkialta Helsingistä.

Kauppakeskuksen on mainospuheessa korostettu olevan hyvien joukkoliikenneyhteyksien saavutettavissa. Nyt Nieminen painottaa, että kauppakeskus eroaa keskustan kauppakeskuksista pysäköintipaikkojen määrällä. Toisaalta potentiaalisia asiakkaita vetävät alueelle hänen näkemyksensä mukaan myös Teurastamon ja Suvilahden urbaani kaupunkielämä ja lähellä sijaitseva Korkeasaari.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Onko Kalasataman urakka mahdoton? Ensimmäinenkin tornitalo on myöhässä, ja SRV:n pitäisi rakentaa kuusi tornia lisää kuudessa vuodessa”

  1. Aikataulu oli jo alunperinkin epärealistinen, vaikka rakennusoikeutta ja torneja oli vähemmän. SRV ahnehti kilpailuvaiheessa ihan maksimit. Ja varmaan SRV:kin tajusi aikataulun tiukkuuden, mutta neuvotteli kohteen kokoon nähden pienet sakot. Eiköhän tuota seuraavat 10 vuotta rakenneta, ellei SRV joudu pakkomyymään tornien rakennusoikeudet alennuksella pois.

  2. Ensin harjoitellaan, sitten osataan. Pätee rakennuttajiin, suunnittelijoihin sekä urakoitsijoihin.
    Virkamiestenkin pitää oppia soveltamaan korkean rakentamisen määräyksiä.
    Homma on aluksi hitaampaa.

  3. Alalle on ominaista, että ei mietitä etukäteen, vaan niellään jälkipyykkiä viisastumatta ollenkaan. Oppirahat myös korkeissa rakennuksissa ovat kovat. Korkeat rakennukset myös vaativat kalliimpaa tekniikkaa, mitä ei ole totuttu hankkimaan, mitä ilmeisimmin tässä käy samalla tavalla kuin Lippulaivan kanssa. Vuokralaisten maksukyky ei myöskään tule riittämään.

  4. Kalasatamaan on itse asiassa rakennettu kauppakeskus eikä ostoskeskus.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat