Kokeile kuukausi maksutta

Rakentamisen tapaturmataajuus laski hieman buumista huolimatta

Tapaturmataajuus ja työmatkatapaturmien määrä nousivat vuonna 2017, mutta rakentamisessa tapaturmataajuus laski rakentamisen kovasta buumista huolimatta.

Kuvituskuva.

Työpaikkatapaturmien määrä nousi viisi prosenttia ja työmatkatapaturmien 14 prosenttia vuodesta 2016. Tammi-maaliskuussa sattui liukkaista keleistä johtuen tavanomaista enemmän tapaturmia.

Tapaturmataajuus lasketaan jakamalla sattuneiden työpaikkatapaturmien lukumäärä vastaavana aikana tehdyillä työtunneilla. Taajuuden laskemiseen ei oteta mukaan työmatkatapaturmia.

Kaikkien toimialojen tapaturmataajuus oli 29,4 työpaikkatapaturmaa per miljoona tehtyä työtuntia vuonna 2017. Taajuus nousi vuodesta 2016, jolloin taajuus oli ennätysalhainen (28,4). Työpaikkatapaturmien määrä nousi suhteessa enemmän kuin tunnit kasvoivat, joten taajuus nousi noin 3 prosenttia vuodesta 2016.

Rakentaminen oli edelleen vaarallisin ala. Vaikka rakentamisbuumi toi alalle paljon uutta työvoimaa, niin tapaturmataajuus laski kahdella prosentilla 62,1:stä 60,9:ään.

Koko alaa koskevien tapaturmatilastojen ja Rakennuslehden suurilta rakennusliikkeiltä keräämien tapaturmataajuustietojen välillä on selvä tasoero. Yksi selittävät tekijä on se, että TVL:n tilastoissa on mukana myös ns. 0- päivätapaturmat (aina, kun ulkopuolista hoitoa). Näitä on kaikista tapaturmista noin kolmasosa.

Suurilla, yleensä parhaiten asiansa hoitaneilla rakennusliikkeillä tapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohden oli viime vuonna noin 12, kun se vuonna 2010 oli noin 30. Rakentamisen voimakas kasvu vuodesta 2016 lähtien on tosin näkynyt niiden tapaturmataajuuden kasvuna.

Teollisuudessa tapaturmataajuus oli 32,1 (kasvua 6 %), tukku- ja vähittäiskaupassa 28,4 (kasvua 2 %) ja kuljetuksessa ja varastoinnissa 40,7 (kasvua 1 %).

”Monilla päätoimialoilla taajuudet kääntyivät nousuun. Nousua oli erityisesti teollisuudessa ja hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialalla, missä taajuuden nousua selittää vuokratyössä sattuneiden työtapaturmien lisääntyminen. Rakentamisessa sen sijaan taajuus laski”, toteaa Tapaturmavakuutuskeskuksen tutkimuspäällikkö Marja Kaari tiedotteessa.

Työpaikkatapaturmissa kuoli viime vuonna 17 palkansaajaa. Vuonna 2016 työpaikkatapaturmissa sai surmansa 24 ja vuonna 2015 yhteensä 27 henkilöä.

Ammattirakentamisessa viime vuosi oli poikkeuksellisen hyvä ja kuolemantapauksia oli vain muutama. Esimerkiksi imuauton kuljetttaja kuoli toukokuussa rivitalotyömaalla ja tammikuussa timanttisahaaja kuoli rakennustyömaalla. Tämä vuosi sen sijaan alkoi synkästi. Helmikuussa yksi henkilö kuoli ja toinen loukkaantui vakavasti Helsingin Kalasatamassa Keskon pääkonttorityömaalla, kun nostokori petti heidän altaan.

Helmikuussa tapahtui toinenkin vakava onnettomuus. Espoossa rakennustyömaalla oltiin nostamassa paalua lappeelleen maahan. Aliurakoitsijana toimineen paalutuskoneen kuljettajan huomio oli keskittyneenä koneen nostovaijereihin. Apumiehen tehtävänä on kiinnittää ja irrottaa paalun vaijerikoukut. Kuljettaja oli laskenut paalun maahan, jonka jälkeen hän oli huomannut apumiehen paalun alle puristuneena.

Huhtikuussa Kurikan kampuksella rakennustyömaan työntekijä kuoli jäätyään jauhesiilon alle sen siirron yhteydessä. Jauhesiilo oli siirron aikana kaatunut ja työntekijä jäänyt sen alle puristuksiin.

Toukokuussa Kangasalla työmies kuoli trukkionnettomuudessa teollisuustyömaalla.

Tapausselostukset löytyvät sivulta työpaikkakuolemat.fi.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Rakentamisen tapaturmataajuus laski hieman buumista huolimatta”

  1. Suuret ja ”parhaat” hoitaa lukemat korvaavalla työllä eli ei sairaslomalle vahingon sattuessa vaan
    sellaiseen työhön jota voi tehdä. Kunhan ei sairaspäiviä tule. Näin tämä toimii suurilla ja ”parhailla”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat