Ennen tekijät tiedettiin. Heikki Kaartinen suunnitteli tämän Suomela-talon. Se valmistui vuonna 1911 Maurinkadulle Helsingin Kruununhaassa. Kuva: Markus Jokela / HS

Talossa reikiä, lohkeamia ja levää – tekijöiden nimet uusien talojen seinään, ehdottaa insinööri

HS kysyi, olisiko vastuuhenkilöiden nimien julkisella jakamisella vaikutusta rakentamisen laatuun.

Kirjoittaja(t) Sami Takala / HS

Yksi asia kiinnittää insinööri Juha Suomisen huomion joka kerta, kun hän selaa asuntoilmoituksia: uudiskohteita lukuun ottamatta yhdessäkään ilmoituksessa ei kerrota rakennuttajan nimeä.

”Hyvin harva tietää, minkä firman rakentamassa talossa hän asuu, jollei ole asuntoa uutena ostanut.”

Kun asiaa ajattelee tarkemmin, se tuntuu oikeastaan merkilliseltä. Suominen havainnollistaa asiaa esimerkillä.

”Kuka voisi kuvitella, että tavallisen ihmisen toiseksi suurinta hankintaa eli autoa myytäisiin samalla tavoin: käytetystä autosta ei mainittaisi lainkaan merkkiä, vain teknisiä tietoja?”

Niinpä hän heittää ehdotuksen: kiinnitetään esimerkiksi rappukäytävään kyltti, josta selviää talon perustiedot. Tällaisia voisivat olla vaikka rakennusyhtiö, valmistumisvuosi, arkkitehti, suunnittelija, vastaava mestari ja valvoja, mahdollisesti muitakin.

Tästä täytyy kyllä kysyä kiinteistö- ja rakennusalan johtajilta.

Puhelimeen vastaa ensimmäisenä Kim Kaskiaro. Hän on talonrakennusalan etua valvovan Talonrakennusteollisuuden toimitusjohtaja. Miltä idea kuulostaa?

”Mielenkiintoiselta. Jonkin verran tätä on harrastettukin. Toisille on kunnia-asia tuoda näitä esille, mutta kaikki eivät välttämättä näe asiaa myönteisenä”, Kaskiaro sanoo.

Niin ikään ajatusta kannattaa taloyhtiöitä edustavan Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä.

”Kuulostaa ihan fiksulta. Se heijastelisi sitä, että ollaan ylpeitä siitä, mitä on saatu aikaan: kannetaan näkyvästi vastuu siitä, että kaikki on tehty huolella”, Heikkilä sanoo.

Kaskiaro kertoo itsekin monesti kantakaupungissa kävellessään mietittävänsä, kenenköhän arkkitehdin tai tekijän jälkiä eri aikakausien talot ovat.

”Uskaltaisiko varovaisen myönteisesti sanoa, että tällaista kulttuuria voisi edistää.”

Joissakin vanhoissa taloissa kuuluisien suunnittelijoiden nimiä näkee.

”Aikanaan oli yleinen tapa, että nostettiin esille, kuka on suunnitellut ja rakentanut talon. Talo on ollut ylpeyden aihe. Jostain syystä tämä on hävinnyt matkan varrella”, Heikkilä sanoo.

Ehdotusta kannattaa myös Suomen suurimman rakennusliikkeen eli YIT:n toimialajohtaja Antti Inkilä.

”Oikein hyviä ideoita. Otamme nämä harkintaan omalta osaltamme. En näe tietojen julkaisuille esteitä, jos tilaa löytyy.”

Hänen mukaansa YIT:llä oli menneinä vuosina tapana kiinnittää taloon rakennuskyltti, jossa oli rakennuttaja ja rakennusvuosi, mutta käytännöstä luovuttiin Inkilän sanoin ”syystä tai toisesta”.

Kilpailevassa Skanskassa ja SRV:ssä tällaiset kyltit ovat yhä käytössä.

Pohjola Rakennuksen konsernijohtaja Juha Metsälä sanoo, että tavallisia rakennuskylttejä yksityiskohtaisempia infotauluja voidaan julkaista, jos esimerkiksi taloyhtiöt pitävät sitä tarpeellisena. ”Minusta avoimuus on hyvä asia.”

Pohjola Rakennus pärjäsi huonoiten rakennusalan asiakastyytyväisyyttä mitanneessa tutkimuksessa viime kesänä.

Kiinteistöliitto Uusimaan Mika Heikkilä ymmärtää, miksi kaikki rakennusyhtiöt eivät välttämättä innostu asiasta.

”Eihän se ole kivaa, jos talo ei ole hyvää mainosta omalle liikkeelle.”

Mikseivät tekijöiden tiedot ole julkisesti nähtävillä taloissa?

SRV:n asunnoista vastaava johtaja Antero Nuutinen perustelee tietojen puuttumista sillä, ettei asiaa ole yksinkertaisesti tullut mietittyä.

”Tietoturva-asiaakin pitää pohtia. Jokaiselta tekijältä pitäisi kysyä, onko ok, että nimi säilyy vuosikymmeniä talossa. Jokainen vastaava mestari on kuitenkin omanlaisensa persoona.”

Skanskan toimialajohtaja Jukka Hörkkö miettii, tulisiko nimiluettelosta liiankin pitkä.

”Laatuun vaikuttavia henkilöitä on hankkeessa niin monia.”

Talonrakennusteollisuuden Kim Kaskiaro muistuttaa, että talo muuttaa muotoaan iän myötä. Se saattaa olla yksi syy, miksei nimiä haluta talon seinään kaikkien pällisteltäväksi.

”Vuosikymmenien päästä talo ei välttämättä ole enää samanlainen kuin silloin, kun se on luovutettu uutena asunto-osakeyhtiölle.”

Rakentamisen laadusta käydään vilkasta keskustelua julkisuudessa eikä syyttä: tutkimuksen mukaan rakennusalan asiakkaiden tyytyväisyys on monia muita aloja kehnompi.

Voisiko tekijöiden nimet sisältävä infotaulu kannustaa parempaan laatuun?

”Osana henkistä vastuuta se olisi omiaan auttamaan, että oikeasti pyrittäisiin tekemään asiat huolella. Se voisi olla yksi kanava maineen rakentajana. Tämä olisi varmaan suurin hyöty osakkaillekin”, sanoo Kiinteistöliitto Uusimaan Mika Heikkilä.

Hänen mielestään tiedot saattaisivat helpottaa myös taloyhtiön hallituksen työskentelyä. Nyt ne ovat hajallaan rakennusvalvonnassa ja luovutusasiakirjoissa, jotka ovat kuka tietää missä.

”Jos käytössä olisi digitaalisessa ja helppokäyttöisessä muodossa henkilötasolle asti menevät tiedot esimerkiksi uudiskohteen projektinjohdosta ja suunnittelijoista, siitä olisi varmasti hyötyä.”

Talonrakennusteollisuuden Kim Kaskiaro ajattelee, että tiedot voisivat parantaa rakentamisen laatua mutta lähinnä teoriassa.

”Sanon suoraan, etten usko, että sillä maailmaa parannetaan. En näe sitä lääkkeenä. Kukaan ei halua epäonnistua. Kaikilla on toiveet korkealla, kun lähdetään hankkeeseen.”

Pohjola Rakennuksen Juha Metsälä ei hänkään usko, että infotaulut vaikuttaisivat merkittävästi rakentamisen laatuun. Skanskan Jukka Hörkön mielestä hyvän lopputuloksen syntyyn pitäisi kannustaa se, että taloon tulee firman laatta.

”Se minkä taakseen jättää, sen edestään löytää”, Hörkkö sanoo.

Samoilla linjoilla on SRV:n Antero Nuutinen. Hänen mielestään rakentamisen laatu lähtee ammattiylpeydestä. ”Varmasti valtaosa rakentajista haluaa tehdä laatua.”

YIT:n Antti Inkilä on HS:n haastattelemien rakennuttajien joukossa ainoa optimisti. Hän näkee infotaulussa mahdollisuuden. ”Ei se ainakaan vastuullisuuttamme pienentäisi.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Talossa reikiä, lohkeamia ja levää – tekijöiden nimet uusien talojen seinään, ehdottaa insinööri”

  1. Hieno ajatus. Tulipa heti mieleen Keravalla aikoinaan paljon rakentanut Kallen Rakennus. Oli kunnia-asia päästä asumaan Kallen tekemään taloon/asuntoon. Asuntoa edelleen myytäessä oli aina maininta, että talo on Kallen Rakennuksen tekemä. Hyvästä rakentamisen laadusta hyötyä oli takuuvarmasti sekä rakentajalle, että ostajalle. Ei tarvinnut Kallen polkea hintoja alas saadakseen talot kaupaksi, ostajia oli jonoksi asti.

  2. YIT ja vastuullisuus, eivät valitettavasti sovi samaan lauseeseen. YIT:n rakentamat kohteet ovat aina riski, varsinkin jos rakennuttajan 10v takuuaika on jo ohi.

  3. Ei somen aikakaudella voi nimiä jättää näkyviin mihinkään yleisesti nähtäville. Seuraavaksi vastaavan puhelin alkaisi soida kaiken maailman lampunvaihtojen takia. Arkkitehti saisi illat kuunnella jurputusta vääristä värivalinnoista tms. tärkeästä. Puhumattakaan sitten oikeista mielenterveyden ongelmista kärsivistä. Kyllä se taloyhtiön hallitus ne nimet löytää jos niille vain on tarvetta.

    Yrityksen nimi ja vuosiluku voisi kyllä olla hyvä idea jossain kunnolla näkyvissä, niin kuin esimerkiksi pääsisäänkäynnin yläpuolella. Ei taloyhtiön ilmoitustaululla, vaan sellaisessa paikassa julkisivua että ohikulkijatkin sen näkee.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi