Kokeile kuukausi maksutta

Yksi mies pitää valtaa kerrostalossa, joka rapistuu silmissä – Asukkaat ovat odotelleet remonttia vuosikaudet

Tapiolan metroaseman vieressä sijaitsevaa taloa ei ole korjattu melkein lainkaan 20 vuoteen. Päätösvaltaa talossa käyttää talosta enemmistöosakkuuden omistava miljonääri.

Taloyhtiö sijaitsee Tapiolassa metroasemaa vastapäätä. Kuva: Esa Syväkuru / HS

Kerrostalo seisoo aivan keskellä Tapiolan uudistuvaa keskustaa mutta on asukkailleen lähes arvoton. Talo näyttää hylätyltä, vaikka osa sen ulkomuotoon jääneistä jäljistä on pinttynyttä likaa tai pieniä pintavaurioita.

Tätä rakennusta ei ole korjattu lainkaan 20 vuoteen, ellei ole ollut aivan pakko. Hätäkorjauksia on kyllä tehty, etteivät esimerkiksi julkisivun laatat putoisi ohikulkijoiden niskaan, kertoo talon pitkäaikainen asukas Marjukka Mäkinen.

Irtoilevia seinälaattoja on viritetty talon seinälle verkon avulla. Toisista paikoista laatat on poistettu kokonaan, mikä on paljastanut tummanruskean rappauksen. Talon kulmissa laattojen päälle on vedetty liuskat putoilun estämiseksi. Talon porraskäytävän seinissä on halkeamia.

Talo näyttää hylätyltä, vaikka osa sen ulkomuotoon jääneistä jäljistä on pinttynyttä likaa tai pieniä pintavaurioita.

Tämä ei kuitenkaan ole taloyhtiön suurin ongelma. Rapistunut julkisivu on lähinnä seurausta siitä, miten yhtiötä johdetaan. Talossa valtaa pitää alakerrassa toimivan apteekin omistaja Juhani Isomeri poikiensa kanssa.

Isomerellä ja hänen Meriotso-yhtiöllään on ollut 20 vuotta hallussaan talon osake-enemmistö, sillä yhtiö omistaa rakennuksesta kuuden asunnon lisäksi useita yritystiloja. Lisäksi Isomeri on taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Isomeri on ansainnut HS:n Verokoneen mukaan vuodesta 1999 lähtien yli 7,4 miljoonaa euroa. Tästä valtaosa on pääomatuloja. Talossa on yhtiömuotona kiinteistöosakeyhtiö, mutta asunnot ovat omistusasuntoja.

Uudisrakennusta selvitettiin

Asuintalo on alkanut pikkuhiljaa rapistua samalla kun asukkaiden kuukausimenot ovat kasvaneet.

Marjukka Mäkinen on yrittänyt yhdessä toisen asukkaan kanssa selvittää, mihin asukkaiden maksama melko suuri hoitovastike ja lainat ovat kuluneet, kun korjaushankkeita ei kerran ole aloitettu.

Korjausten sijaan yhtiössä on tehty useita suunnitelmia. Muun muassa julkisivun korjaus on ollut taloyhtiön yhtiökokouksen asialistalla pitkään: kokousasiakirjan mukaan vuoden 2005 kokouksessa on käsitelty jo mahdollista materiaalivalintaa.

Vuonna 2010 yhtiö teetti arkkitehtitoimistolla luonnoksia mahdollisesta uudisrakennuksesta. Ajatuksena oli jättää talo korjaamatta ja korvata se uudella rakennuksella. Hanke ei ole toteutunut suunnitelmista huolimatta.

Tuoreimmassa toimintakertomuksessa viime vuodelta mainitaan, että julkisivun tilannetta tarkkaillaan ja korjataan tarpeen vaatiessa.

Yhtiö on tehnyt useana vuonna tappiota

Korjaustöiden vähäisyys ei näy asukkaiden asumiskustannuksissa. Talossa noin 60 neliön asunnon hoitovastike on yli 400 euroa. Lisäksi yhtiö on joutunut turvautumaan lainoihin. Viimeisin oli 130 000 euron hoitolaina.

Hallintokuluihin yhtiö käytti viime vuonna hieman yli 50 000 euroa. Lisäksi yhtiöllä oli vuoden lopussa yli 60 000 euroa ostovelkaa.

Yhtiö on tehnyt useana vuonna tappiota, eli kerätty hoitovastike ei ole riittänyt kuluihin.

Asuintalo on alkanut pikkuhiljaa rapistua samalla kun asukkaiden kuukausimenot ovat kasvaneet.

Toisen asukkaan tekemän laskelman mukaan konsultointikuluihin on käytetty vuoden 2005 jälkeen lähes puoli miljoonaa euroa.

Osa konsultoinnista sisältää lakimiehen palkkioita, sillä yhtiö on ollut osana mutkikasta oikeusprosessia autopaikoistaan.

Suunnitelmia varten yhtiökokouksessa on hankittu lupaa lainojen nostoon. Aiempina vuosina asukkailta on kerätty yksi tai kaksi ylimääräistä hoitovastiketta vuoden aikana.

”En pysty ymmärtämään, mihin osakkailta hoitovastikkeina kerätyt rahat ovat menneet. Mitään niillä ei ole saatu”, Marjukka Mäkinen sanoo.

”On tämä kestänyt hemmetin kauan”

Juhani Isomeri pitää talon suurimpana ongelmana sitä, että muutostöiden suunnittelu on edennyt niin hitaasti.

”On tämä kestänyt hemmetin kauan. Nyt yritämme saada tähän sopimuksen rakennuttajalta, jotta saisimme kokonaan uuden upean rakennuksen. Jos emme pääse sopimukseen, laitamme heti talon kuntoon korjauksella. Se tulee kyllä maksamaan todella paljon.”

Isomeren mielestä talon hoitovastike ei ole kohtuuttoman suuri. Hallintokulut johtuvat hänen mukaansa mahdolliseen uudisrakennukseen liittyvästä kaavan valmistelusta.

Alijäämäisiä tilinpäätöksiä Isomeri perustelee joidenkin asukkaiden vaatimuksilla. ”On tehty niin, ettei hoitovastiketta tarvitsisi nostaa.”

Isomeren mielestä on myös harhaanjohtavaa väittää, ettei talossa olisi tehty korjaustöitä. Etenkin lukuisiin vesivahinkoihin on kulunut yhtiöltä kymmeniätuhansia euroja.

”Se maksaa, kun joudutaan avaamaan seiniä ja tutkimaan. Ihmettelen itsekin, mistä ne jatkuvat vesivahingot johtuvat.”

Isomeri: Tilanne paranee

Isomeren mukaan on tiedossa, että talossa on rakenteellisia ongelmia. ”Niistä johtuvat vahingot pyritään jatkossa minimoimaan. Keskeneräisten suunnitelmien vuoksi tehdään tällä hetkellä vain välttämättömät korjaustyöt.”

Isomeri lupaa, että talon tilanne paranee pian.

”Jos talo puretaan, ei tarvitse korjata yhtään mitään, ja jos uudisrakentaminen ei onnistu, peruskorjauksesta päätetään yhtiökokouksessa. Ei tämä tällaiseksi tietenkään jää.”

”Ei kukaan halua katsoa tällaista”

Nyt asukkaat ovat alkaneet huolestua, etteivät pääse hankalan tilanteen vuoksi eroon asunnoistaan. Asuntojen arvo on todennäköisesti pienempi kuin Tapiolan alueen asuntojen keskimäärin.

Marjukka Mäkinen teetti pari vuotta sitten asunnostaan arvion kiinteistönvälittäjällä. Tulos oli tyrmistyttävä: asiantuntija arvioi, että asuntoa olisi hyvin vaikea myydä talon huonon kunnon ja yhtiön hankalan tilanteen vuoksi. Jos joku oikein rohkea kuitenkin sattuisi kohdalle, asunnon voisi saada myytyä 3 000 euron neliöhintaan.

Keskimääräinen myytyjen asuntojen neliöhinta on Tapiolassa tällä hetkellä 5 400 euroa neliöltä.

”En pysty ymmärtämään, mihin osakkailta hoitovastikkeina kerätyt rahat ovat menneet. Mitään niillä ei ole saatu.”

Asukkaat tuntevat olevansa ansassa asuntojensa kanssa. Länsimetrosta alkanut Tapiolan keskuksen uudistus näkyy jo puutarhakaupungin ilmeessä ja ympäröivissä rakennuksissa.

Keskellä ympäristön mullistusta seisoo kiinteistöosakeyhtiö Hopiakannel muistuttamassa 40 vuoden takaisesta rakennuskulttuurista pinnassaan rutkasti eletyn elämän jättämiä jälkiä.

”Uusia rakennuksia nousee viereen, ja tämä on tällainen. Ei kukaan halua katsoa tällaista”, Marjukka Mäkinen sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Yksi mies pitää valtaa kerrostalossa, joka rapistuu silmissä – Asukkaat ovat odotelleet remonttia vuosikaudet”

  1. Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on surkeuden surkeus. Amatöörit käyttävät osakkaiden äänivaltaa asioissa, joista eivät ymmärrä höykäsen pölähtämää. Muut osakkaat kärsivät ja omaisuuden arvo laskee.

    1. ”Talossa on yhtiömuotona kiinteistöosakeyhtiö”

  2. Kuvan perusteella seinästä alas putoavat kaakelikappaleet eivät ole riski ohikulkijoille ja talossa asuville kun suojaverkkoja tai -aitoja ei tarvita.

    1. Tekstin perusteella näin: Irtoilevia seinälaattoja on viritetty talon seinälle verkon avulla. Toisista paikoista laatat on poistettu kokonaan, mikä on paljastanut tummanruskean rappauksen. Talon kulmissa laattojen päälle on vedetty liuskat putoilun estämiseksi.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat