Remonttiin menevä funkkistalo sijaitsee Kirstinkadun ja Kalliolanrinteen kulmassa Helsingin Alppiharjussa. Kuva: Mika Ranta / HS

Tähän rakennukseen ei tule yhtään parkkipaikkaa: Alppiharjun 80-vuotias teollisuuskiinteistö remontoidaan nuorten ”hipsterien” vuokra-asunnoiksi

Helsingin Alppiharju on varsinkin nuorten aikuisten suosimaa asuinaluetta.

Kirjoittaja(t) Anne Kantola / HS

Vitivalkoinen funkkistalo Helsingin Alppiharjussa tulee seuraavan reilun vuoden aikana käymään läpi suuren muutosprosessin teollisuuskiinteistöstä asuintaloksi. Talon historiasta paljastuu, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun taloon havitellaan asukkaita.

Se tarina vie aina talon peruskiven valamiseen, 1930-luvulle.

Vuonna 1938 valmistuneiden arkkitehti D. Dahlbergin piirrosten mukaan Kalliolanrinne 4:ään rakennetaan 103 asuntoa kattava asuinkiinteistö. Suunnitellut asunnot olivat suurimmaksi osaksi pieniä yksiöitä, joissa ei ajan mukaisesti ollut pesutiloja.

Dahlberg oli piirtänyt samoihin aikoihin asuintaloja myös Mannerheimintielle. Ne valmistuivat välirauhan aikaan vuonna 1940.

Kalliolanrinteen rakennustyöt kuitenkin keskeytyivät sodan aikana. Dahlbergin suunnitelmista ehdittiin rakentaa ainoastaan talon kellarikerros ja porraskäytäviä.

”Alueelta otetuissa vanhoissa ilmakuvissa näkee talon perustukset ja kolme porrashuonetta, joista kaksi on myöhemmin purettu”, kertoo arkkitehti Severi Hellstén kohteen suunnittelusta vastaavasta Avarrus arkkitehdeistä.

Sodan loputtua kiinteistön käyttötarkoitus muutettiin ja se rakennettiin sotakorvausten tuotantolaitokseksi. Kuusikerroksiseen rakennukseen sijoitettiin muun muassa vaateteollisuutta, kirjapaino ja elektroniikkateollisuutta. Kiinteistössä on ilmeisesti toiminut muun muassa Siemensin sähkömoottoritehdas.

Nykypäivänä Brahenkentän ja Kulttuuritalon välissä sijaitsevan kiinteistön avarissa työsaleissa toimii useita yrityksiä ja luovan alan toimijoita. Teollisuus on siirtynyt jo aikaisemmin pois ja kiinteistö on enimmäkseen toimistokäytössä.

Kiinteistö vaatii mittavaa peruskorjausta, joka tullaan aloittamaan lähikuukausina nykyisten vuokrasopimusten päätyttyä.

”Kaikki pitää remontoida”, kertoo kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Pauli Siponen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rakennuksesta poistetaan kaikki muu paitsi kantavat rakenteet. Sen jälkeen aloitetaan viemäri- ja vesilinjojen, sähköjen, tietoverkkojen ja ilmastoinnin uudelleenrakentaminen. Kokonaisuudessaan rakennusvaihe tulee kestämään arvioiden mukaan reilun vuoden.

Uusien vuokra-asuntojen ennakkomarkkinointi aloitetaan keväällä 2020 ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan koteihinsa kesällä 2020.

Suunnitelmien mukaan kiinteistöön on valmistumassa 88 vuokra-asuntoa, joista suurin osa on noin 30 neliöisiä yksiöitä. Yksiöiden lisäksi taloon tulee pieniä kaksioita.

Keskimäärin tällä alueella maksetaan vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista vuokraa 21,09 euroa neliöltä. Yksiöiden neliövuokra nousee vielä hieman korkeammaksi 24,85 euroon. Itäinen kantakaupunki on suosittua asuinaluetta, varsinkin nuorten aikuisten keskuudessa.

Asuntojen vuokranantajana tulee toimimaan kiinteistökehitysyhtiö Nrep, joka on mukana myös Sörnäisten Kurvin hotelliprojektissa.

”Helsingissä on suuri pula nuorille aikuisille suunnatuista kohteista. Tämä on erinomainen kohde tällaiseen käyttöön”, kertoo Suomen sijoituksista vastaava Petri Valkama.

Arkkitehtien mukaan asunnoissa halutaan säilyttää kiinteistön historiaa. Ilmastointiputkia ja muita rakenteita ei peitetä ja myös alkuperäiset rosoiset kivirakenteet jäävät asuntoihin näkyville. Yleisilmeeltään asunnot tulevat olemaan vaaleita ja teollisuushenkisiä.

Ajankuva halutaan saada näkymään myös yksityiskohdissa.

”Olemme selailleet 30-luvun aikaisia rakennusoppaita ja katselleet esimerkiksi millaisia katkaisijoita ja valaisimia on ollut käytössä”, Hellstén kertoo.

Rakennusvalvonta edellyttää, että kiinteistön kadunpuoleinen julkisivu säilyy funkkistyyliin vaaleana. Rakennuksen 70-luvulta peräisin olevat ikkunat vaihdetaan funkkistyyliä mukaileviksi ja rapattu julkisivu kunnostetaan.

Osaan asunnoista rakennetaan sisäpihan puolelle lasittamattomat parvekkeet tuomaan lisätilaa. Rakennuksen sisäpihaa kunnostetaan viihtyisämmäksi muun muassa viheralueella ja katoksella. Sisäpihan puolelta puretaan poistumistieportaat, sillä niiden kunnostaminen nykyisten turvamääräysten mukaisiksi ei olisi ollut taloudellisesti järkevää.

Rakennuksen yhteyteen ei ole tulossa parkkipaikkoja, mutta polkupyörien säilytykseen panostetaan sekä sisäpihan puolella, että pyörävarastolla rakennuksen kellaritiloissa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tähän rakennukseen ei tule yhtään parkkipaikkaa: Alppiharjun 80-vuotias teollisuuskiinteistö remontoidaan nuorten ”hipsterien” vuokra-asunnoiksi”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi