Espoonväylää on suunniteltu Malminmäessä näiden kuvassa näkyvien kauppojen taakse. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Espoo suunnittelee nelikaistaista auto­väylää keskus­puiston läpi

Nelikaistaisen tien ja sen ympärille suunnitellun rakentamisen mahdollistavat Söderskoginaukean ja Bosmalmin asemakaavaehdotukset ovat parhaillaan nähtävillä.

Kirjoittaja(t) Satu Pajuriutta / HS

Espoo suunnittelee kaupunkiin kolmatta pohjois-eteläsuuntaista pääväylää autoliikenteelle. Espoonväylää on hahmoteltu yhdistämään entistä sujuvammin Länsiväylää ja Kehä III:a. Idempänä Kehä I ja Kehä II yhdistävät jo Länsiväylän ja Turunväylän.

Espoonväylää on piirretty kartalle eri reittivaihtoehdoin pitkään, jo 1970-luvulta lähtien. Väylän toivotaan tuovan helpotusta Espoon keskuksen ja Etelä-Espoon välisiin liikenneruuhkiin asukasmääräänsä jatkuvasti kasvattavassa kaupungissa ja lisäävän liikenneturvallisuutta kapeaan ja mutkittelevaan Finnoontiehen verrattuna.

Kiistellyn Espoonväylän mahdollistavat asemakaavojen ehdotukset tulivat nähtäville tämän viikon alussa. Espoonväylän ja sen ympäristön rakentamisen suunnittelu on ollut riitaisaa ja hidasta, koska hahmotelmat nakertavat Espoon keskuspuistoa ja espoolaista kulttuurimaisemaa peltoineen.

Väylä on piirretty sivuamaan myös 1500-luvulta lähtien viljelyksessä olleita Söderskogin peltoaukeita ja kulkemaan osan matkasta rinnan nykyisen Finnoontien kanssa.

Espoonväylän ja sen ympärille suunnitellun rakentamisen mahdollistavat Söderskoginaukean ja Bosmalmin asemakaavaehdotukset Kaupunginkallion, Espoon keskuksen ja Latokasken kaupunginosien alueilta ovat nähtävillä 20. toukokuuta asti.

Uusi asuinrakentaminen mahdollistuu

Suunnittelualueiden pinta-ala on yhteensä noin 190 hehtaaria. Asemakaava-alueelle on tulossa uusia katuja, ja ne mahdollistavat uutta asuntorakentamista Malminmäkeen ja Espoon keskuksen lähellä Finnoontien länsipuolelle.

Erityisen vaikea pala purtavaksi Espoonväylä on ollut vihreille: tien lisäksi Espoonväylän molemmin puolin suunnitellut kerrostalokorttelit eivät miellytä.

Tammikuussa kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa vihreät esittivätkin kaavaehdotuksen hylkäämistä, koska ”Espoonväylän toteuttaminen aiheuttaisi merkittävää haittaa keskuspuiston itäisen ja läntisen osan väliselle ekologiselle yhteydelle, luontoarvoille sekä keskuspuiston virkistyskäytölle”. Tämä ehdotus ei kuitenkaan saanut kannatusta kuin Latokaskessa asuvalta Sara Saramäeltä (kesk).

Espoon keskuspuisto on metsistä, niityistä, kallioista ja soista koostuva noin 880 hehtaarin kokoinen luonnontilainen alue. Keskuspuisto on myös Espoon toiseksi suurin yhtenäinen luontoalue Nuuksion kansallispuiston jälkeen ja monille ihmisille tärkeä ulkoilu- ja virkistyspaikka. Tiehanke onkin saanut luonnonsuojeluväen niskavillat pystyyn, sillä tien alta joudutaan kaatamaan jonkin verran metsää, oli linjaus mikä tahansa.

”Espoonväylää on suunniteltu palasina”

Espoon ympäristöyhdistyksen puheenjohtajan Virpi Sahin mielestä Espoon keskuspuistoa pitäisi suojella väylältä ja rakentamiselta.

”Espoonväylää on suunniteltu palasina ilman kokonaisvaltaista ympäristövaikutusten arviointia, kun se pitäisi nähdä yhtenä kokonaisuutena, valtavana nelikaistaisena väylänä, joka katkaisee maiseman ja ekologisen yhteyden”, Sahi sanoo.

”Nyt kun Etelä-Espoota rakennetaan yhä tiheämmin, niin tämä Espoon keskuspuisto pitää jättää yhtenäisenä kaupungin keskelle.” Hän vertaa tilannetta Lontoon keskuspuistoon.

Espoon ympäristöyhdistyksen mielestä kaavaehdotuksiin ekologisen yhteyden säilyttämiseksi piirretty tunneli on hyvä asia, mutta vielä liian lyhyt.

”Näillä esityksillä toteutuessaan Espoonväylä jakaa Espoon keskuspuiston kahtia. Haluaisimme, että tehtäisiin kuten Helsingissä, jossa Helsingin keskuspuistoon on tehty 1,2 kilometrin Paloheinän tunneli”, Sahi sanoo.

Pitkä tunneli olisi huomattavasti kalliimpi vaihtoehto. ”Mielestäni maakunnallisen ekologisen yhteyden, maiseman ja metsän säilyttäminen on sen arvoista, että tällainen iso investointi pitää tehdä.”

”On katsottu liito-oravat”

Espoonväylää suunnitellaan kaupungin aikanaan toteuttamaksi pääkaduksi. Se siis rahoitettaisiin kokonaan Espoon budjetista.

Erityissuunnittelija Kalevi Hiironniemi Espoon ympäristökeskuksesta pitää nykyistä linjausta luonto- ja kulttuurimaisema-arvojen sekä virkistyskäytön kannalta huomattavasti parempana kuin aiemmin on esitetty.

”Kokonaan uusi iso väylä halkaisee luonnontilaisen alueen ja tulee olemaan siinä iso haava, mutta tunneliratkaisu säilyttää eläinten liikkumisreittien ohella ihmisten käyttämiä ulkoilureittejä”, Hiironniemi sanoo.

Hiironniemen mukaan molemmista kaava-alueista on tehty hyvät luontoselvitykset. ”On katsottu liito-oravat, lahokaviosammalet ja muut arvokkaat luontokohteet ja pyritty ottamaan ne huomioon.”

Kaavojen suunnittelusta vastaava arkkitehti Antti Uusitupa toteaa, että kyseessä on kompromissi liikenteen sujuvuuden ja luonnon säilymisen välillä.

”Maanomistajilla on vielä omat intressinsä. Tämä kaupunkisuunnittelu on eri näkökulmien ja eri ongelmien kanssa painimista, jossa yritetään löytää ratkaisu, joka on sovitettavissa kaikkiin näihin lähtökohtiin.”

Kustannusarvio runsaat 70 miljoonaa

Uuden 2+2-kaistaisen tien kustannusarvio on tällä hetkellä noin 73 miljoonaa euroa. Uusimmissa suunnitelmissa Espoonväylä olisi tarkoitus viedä kalliotunneliin 275 metrin matkalla, jotta ekologinen yhteys keskuspuiston itä- ja länsiosan välillä säilyisi.

On ennustettu, että Espoonväylän arkivuorokauden liikennemäärä vuonna 2040 olisi Nöykkiönkadun jatkeen pohjoispuolella 29 000 ajoneuvoa ja eteläpuolella 18 000 ajoneuvoa. Väylän rakentaminen alkaa näillä näkymin aikaisintaan ensi vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla.

Muistutukset kaavaehdotuksista on jätettävä kaupungin kirjaamoon viimeistään 20. toukokuuta kello 15.45.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Espoo suunnittelee nelikaistaista auto­väylää keskus­puiston läpi”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi