Gryndiasuntojen katteita käsittelevässä jutussa (Rakennuslehti 26.4.) selvitettiin uusien asuntojen hinnan muodostumista suosituilla asuinalueilla Helsingissä. Tarkastelu oli tehty mielestämme puutteellisin tiedoin, joiden pohjalta vedettiin yksioikoisia ja jopa virheellisiä johtopäätöksiä.
Laskelmissa oli käytetty vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräisiä neliöhintoja ja vähennetty niistä Ara-rakentamisen keskimääräiset kustannukset ja tontin hinta. Näin saatu erotus tulkittiin rakennusliikkeen katteeksi.
Tarkastelussa ei otettu huomioon premium-sijainneille toteutettavien asuntojen rakentamiskustannusten eroja ja useita vapaarahoitteisen tuotannon kustannustekijöitä, kuten yleiskuluja. Näitä ovat esimerkiksi markkinointi, myynti- ja välityspalkkiot sekä rahoituskulut asuntokauppalain edellyttämistä vakuuksista ja itse hankkeesta. Myös riskillä on hintansa.
Jutussa esitettyjä laskennallisia euromääräisiä ja prosentuaalisia katteita kannattaa suhteuttaa muihin selvityksiin. VTT:n muutama vuosi sitten tekemän raportin (VTT CR 03276 14) mukaan rakennusliikkeen kate vapaarahoitteisen asuinkerrostalon hinnassa ilman tonttikustannusta oli 5 prosentin luokkaa.
RT teettää vuosittain kannattavuusselvityksen toteutuneiden tilinpäätöstietojen pohjalta. Talonrakennusteollisuuden jäsenyritysten kannattavuus liikevoitolla mitattuna on ollut viime vuosina 4–5 prosentin tuntumassa.
Asuntojen hinta puolestaan muodostuu suhteessa kysyntään ja tarjontaan. Halutuilla alueilla myös vanhojen asuntojen hinnat nousevat, ja hinnannousu päätyy aina jonkun hyödyksi. Tärkeintä onkin varmistaa mahdollisimman toimivat markkinat tonttitarjonnan avulla.
Helsinki on linjannut tänä keväänä uudelleen tontinluovutusperiaatteensa. Jatkossa Helsingissä rakennetaan asuntoja valtaosin vuokratonteille ja myyntiin tulevat vain erityisen arvokkaille ja vetovoimaisille paikoille sijoittuvat asuntotontit. Hintakilpailua lisätään sääntelemättömässä asuntotuotannossa myös silloin, kun kaupunki luovuttaa tontin vuokraamalla.
Helsinki haluaa hinnoitella tontit markkinaehtoisesti ja kannustaa rakennusalan toimijoita kehittämis- ja täydennysrakennushankkeisiin. Käytäntö tulee näyttämään, kuinka tämä toteutuu.
Anu Kärkkäinen, johtaja, Rakennusteollisuus RT ry
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “RT:n vastine Rakennuslehdelle: ”Vinoutunut kuva asuntojen katteista””