Constin Sergei Satov odottaa, että edellinen julkisivun betonielementti on kiinnitetty ja työntää sitten seuraavan elementin eteenpäin. Kuvat: Teppo Kuittinen

Tällä työmaalla ei vain voi tapahtua tulipaloja tai vesivahinkoja  – rakennuksen sisällä muun muassa alkuperäinen Kalevala

Consti tekee kokonaan uuden julkisivun ja vesikaton kansallisarkiston uudisosaan. Julkisivun betonielementit täytyy kuljettaa harvinaisella kisko ja vinssi -menetelmällä.

Kirjoittaja(t) Teppo Kuittinen

Kolme työmiestä ähertää usean sadan kiloisen betonielementin, työmaakielellä kiven, kanssa. Työ etenee tarkoituksella rauhallisesti. Jos betonielementti rikkoontuu, uuden saa vasta usean päivän päästä.

”Pahimmillaan koko julkisivuremontti pysähtyy, jos kriittinen kivi rikkoontuu”, Constin työmaan vastaava työnjohtaja Pertti Alakotila toteaa.

”Uuden kiven valmistaminen, kuljettaminen ja sen odottaminen voivat maksaa tuhansia euroja, joten mielummin käytetään kolmen miehen työpanosta.”

Consti korjaa Helsingin kantakaupungissa 1800-luvulla rakennetun kansallisarkiston 1970-luvulla valmistuneen uudisosan julkisivun ja vesikaton.  Julkisivuremontissa on ollut käytössä useita erikoisia ratkaisuja. Vanhan julkisivun betonielementit purettiin purkurobotilla.

Purkurobottia ohjataan samantyyppisellä kauko-ohjaimella kuin pomminpurkurobottia. Rakennustyömaalla robotissa on hakkaava terä, joka murentaa vanhan betonin paloiksi.

Purkurobotti on niin kevyt, että se pystyy kulkemaan tavallisilla julkisivutelineillä.  Purkurobotin hyvä puoli on purkutyön tarkkuus. Robotti ei lyö terää liian syvälle, jolloin vältytään läpilyönneiltä. Työstä tulee lisäksi hieman vähemmän meteliä kuin perinteisestä iskuvasaralla käsin tehtävästä piikkauksesta.

Kansallisarkisto on koko remontin ajan toiminnassa, joten työ pitää tehdä erityisellä varovaisuudella ja mahdollisimman pienellä häiriöllä. Purkurobotin vaihtoehto olisi ollut sahata julkisivun betonielementit timanttisahalla osiin ja kuljettaa palat käsin pois.

”Saatiin purkurobotin ansiosta lyhennettyä purkua kahdella viikolla”, Alakotila sanoo.

Nosturi ei mahtunut tontille

Betonielementti työnnetään kiskoja pitkin ja lasketaan vinssillä paikalleen, minkä jälkeen elementtiasentaja hitsaa sen kiinni.

Seuraava haaste oli tontin pienuus. Käytännössä kiinteistöllä ei ole kuin pienen pieni pala sisäpihaa. Se kaikki tarvitaan varastointiin ja silti suurin osa varastotilasta on naapurustossa. Tilan pienuudesta johtuen tontille ei saatu mahtumaan minkäänlaista nosturia.

Constin väki tiesi eräästä toisesta työmaasta, jossa oli käytetty kiskoja ja vinssejä, tosin pienemmässä mittakaavassa. Tiedossa oli kuitenkin kyseisen työmaan telinetoimittaja, joka pystyisi toimittamaan saman järjestelmän, mutta jykevämpänä.

Julkisivun hiotut betoelementit painavat keskimäärin 300 kiloa, suurimmat 400 kiloa. Ne nostetaan sisäpihalta vinssillä ensin yhden kiskon varaan, jonka jäljeen metallivaijerien varassa roikkuva kivi työnnetään käsivoimin kiskoa pitkin eteenpäin.

Kesäkuun viimeisellä viikolla asennettiin betonielementtejä sisäpihan julkisivuun. Sinne jouduttiin kiertämään niin, että betonielementit kuljetettiin viittä eri kiskoa pitkin paikalleen. Kiskojen yhtymäkohdassa kiven kiinnitys siirrettin varovasti koukusta toiseen.

Työpäällikkö Kirsi Suvensalmella ja muulla Constin työnjohdolla on harvinaisen vastuullinen työmaa. Jalkojen alla säilytetään Suomen kansallisomaisuutta.

Alakerrassa alkuperäinen Kalevala

Kansallisarkiston uudisosassa on useita maanalaisia kerroksia, joissa säilytetään mittaamattoman arvokkaita dokumentteja.

”Meille painotettiin monta kertaa, että tulipaloja tai vesivahinkoja ei vain voi sattua. Alhaalla säilytetään muun muassa alkuperäistä Kalevalaa”,  työpäällikkö Kirsi Suvensalmi sanoo.

Kansallisarkiston palovaroitinjärjestelmä onkin koko vuoden mittaisen remontin ajan päällä, sitä ei kytketä pois hetkeksikään. Vesikattotöiden osalta tämä on haastavaa, sillä katolla tehdään paljon tulitöitä.

Uudella vesikatolla on kolme kerrosta bitumikermiä. Kaksi ensimmäistä kerrosta on asennettu käyttäen kuumabitumia. Normaalisti bitumikermien eli vanhalta nimeltään kattohuopien reunat kiinnitetään toisiinsa kuumentamalla reunoissa oleva kiinnitysbitumi nestekaasupolttimella.

Kuumabitumi puolestaan on sulaa bitumia, jota kaadetaan kastelukannulla kermien reunojen väliin. Sen avulla tehdään myös vesitiivistys savupiippujen ja muiden läpivientin osalta.

”Kuumabitumista lähtee todella voimakas haju. Asiakas halusi mielummin hajuhaitan, kuin että olisi tehty tulitöitä katolla”, Alakotila toteaa.

Bitumikermit on kiinnitetty reunoistaan kuumabitumilla.

Vain kolmas eli ylimmäinen kermikerros kiinnitetään nestekaasupolttimella. Mutta siinä vaiheessa vesikatto on jo tiivis ja hajua tai tulta ei pääse kattorakenteisiin. Kuumabitumin hajut kuitenkin pääsivät kansallisarkiston sisätiloihin.

”Meille oli yllätys, kuinka voimakas alipaine rakennuksen sisällä on ja kuinka paljon rakenteiden läpi vuotaa ilmaa”, Alakotila jatkaa.

Kuumabitumin käyttöä jouduttiinkin suunnittelemaan tosi tarkkaan yhdessä kansallisarkiston väen kanssa. Paikoittain luotiin sisätiloihin ylipainetta ja tietyissä tiloissa henkilökunta ei ollut paikalla työvaiheen aikana.

Kuumabitumi tuottaa voimakkaan hajuista käryä. Vaikka liekkiä ei olekaan, niin käry voi laukaista palohälytyksen.

”Muutaman kertaa palokunta on käynyt paikalla toistaiseksi, vaikka tulipaloja ei ole tapahtunut”, Alakotila toteaa.

Myös vesivahinkojen estämiseksi on tehty kaikki mahdollinen. Koko rakennus on sääsuojan alla, mutta lisäksi on käytetty erilaisia pressuvarmistuksia, että jos sääsuoja pettää, työmaalla on ylimääräistä vasteaikaa saada vesi pois ennen kuin se valuu maanalaisiin arkistokerroksiin.

”Tällainen työmaa on todella haastava ja työläs. Vain alku- ja lopputilanne ovat suunnitelmien mukaisia, kaikki siinä välillä täytyy säveltää päivästä toiseen. Suunnitelmat muuttuvat koko ajan”, Alakotila kuvailee.

Vastaava työnjohtaja Pertti Alakotila esittelee kiskokuljetusjärjestelmän alkupäätä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tällä työmaalla ei vain voi tapahtua tulipaloja tai vesivahinkoja  – rakennuksen sisällä muun muassa alkuperäinen Kalevala”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi