Arkkitehdit vertailivat Helsingin ja Göteborgin uusien alueiden kehitystä – ”Hyvin vapaat kädet voi johtaa ylilyönteihin”

Osallistujien mielestä Helsingissä kaupunki pitää kaupunkikehityksen ohjat melko tiukasti käsissään. Göteborgissa kaupunkisuunnittelua leimaa rakennuttajien vaikutusvalta.

Kuvassa on Frihamnenin kehittyvän kaupunginosan Jubileumsparken-puiston yleinen sauna. Kuva: Älvrummet Göteborg

Sekä Göteborgissa että Helsingissä suunnitellaan ja rakennetaan paljon entisille satama- ja teollisuusalueille. Helsingissä näitä ovat Jätkäsaari ja Kalasatama, Göteborgissa esimerkiksi Frihamnen, Skeppsbron, Centralområdet sekä Karlastaden.

Samankaltaisen tilanteen vuoksi Arkkitehtitoimistojen liitto ATL, Arkkitehtuurimuseo sekä Ruotsin arkkitehtuuri- ja designmuseo Arkdes järjestivät kevään aikana arkkitehtuurivaihdon.

Siihen osallistuneet arkkitehdit viettivät aikaa kummassakin kaupungissa vertaillen niiden kehitystä.

Mukana oli ATL:n, Arkkitehtuurimuseon, arkkitehtitoimistojen Huttunen-Lipasti ja Inaro sekä VSU-maisema-arkkitehtien edustajia. Ruotsista mukana oli ihmisiä Arkdesistä, Mareld-maisema-arkkitehdeiltä ja arkkitehtitoimistoista What! sekä Liljewall.

”Käytännössä Göteborgin Götaälv-joen pohjoispuoli on vapautunut vapaasataman ja teollisuuden lakkautetun toiminnan alta ja on muokattavissa kaupungin tarpeisiin”, Huttunen-Lipasti arkkitehtien Mikko Raatikainen sanoo.

Suhteessa vapautuvat maa-alueet ovat suuremmat kuin Helsingissä.

”Tilannetta voi ehkä verrata koko läntisen Helsingin satama-alueen (Ruoholahti-Jätkäsaari-Hernesaari-Munkkisaari) vapautumiseen 1990-luvun alusta tähän päivään”, Raatikainen toteaa.

Frihamnen Göteborgissa Kuva: Älvrummet Göteborg

Kaupungin rooli on erilainen

Osallistujien mielestä Helsingissä kaupunki pitää aluekehitystä tiukemmin käsissään kuin Göteborgissa.

”Se näkyy suunniteltujen alueiden laatuna ja yhtenäisyytenä”, ATL:n toiminnanjohtaja Kalle Euro sanoo.

”Göteborgissa kaupunki on antanut hankekehittäjille hyvin vapaat kädet, mikä voi osin johtaa ylilyönteihin. Jo rakennetuilla ranta-alueilla laatu oli pääosin hyvää.”

Huttunen-Lipasti arkkitehtien Santeri Lipasti vahvistaa, ettei kaupunki Göteborgissa määrittele ja kehitä rakentamista yhtä pitkälle kuin Helsingissä.

”Tämän seurauksena jotkut asiat eivät ole pysyneet käsissä. Esimerkiksi todella korkeita rakennuksia näytti tulevan vähän mihin sattuu. Kaupunkisuunnittelijoilla vaikutti olevan myös todella paljon hankkeita työn alla. Ehkä osin siksikin kaupungin ohjaus on välillä enemmän reagoivaa kuin ennakoivaa”

Raatikaisen mukaan Göteborgin kaupunkisuunnittelua vahvimmin leimaava piirre on rakennuttajien voimakas vaikutusvalta. Rakennuttajavetoiselle suunnittelulle on oma terminsäkin, byggherrestyrd planering.

”Tarkoituksena lienee keventää kaavoitusprosessia ja jakaa sen taakkaa yksityisille. Tarkoitusperistä voidaan olla montaa mieltä, mutta joidenkin tahojen mielestä menetelmä on kannatettava”, Raatikainen sanoo.

Raatikainen mainitsee, että esimerkiksi Göteborgin keskusrautatieaseman vieressä oleva arvokas vanhan ratapihan alue on muodostunut ongelmalliseksi. Alue on entisen valtion rautateiden kiinteistöyhtiön hallussa.

”Maa-alue lienee saastunut ja perustusolosuhteiltaan erittäin haastava syvien liuskesavikerrostumien ja jyrkästi viettävän kallioperän rajapinnassa. Tämän vuoksi kiinteistönomistaja on esittämässä erittäin suurta tehokkuutta alueelle, kattaakseen massiiviset puhdistus- ja perustamiskulut”, Raatikainen kertoo.

Göteborgin kaupungilla ei hänen mukaansa ole 1990-luvun laman jälkeen ollut korkean rakentamisen strategiaa, joka pääpiirteittäin sääntelisi rakentamista. Tästä johtuen kaupunki on Raatikaisen mukaan ajautunut tilanteeseen, jossa yksittäinen virkamies joutuu ponnistelemaan puolustuskannalla kiinteistönomistajien paineen alla, ainoana keinonaan reagointi näiden vaateisiin.

”Kaupungilta puuttuu lähes täysin kyky olla proaktiivinen toimija. Tilanne on eskaloitunut sellaiseen pisteeseen, että aiemmin mainitulle alueelle ollaan pakolla ajamassa kaavaa läpi, jota ilmeisesti kukaan ei tällä hetkellä toivo. Ainoastaan sen vuoksi, että prosessi on jo niin pitkällä. Kaavan aluetehokkuus lähentelee joidenkin lukujen osalta Singaporea tai Hong Kongia, ottamatta millään tavalla huomioon pohjoista sijaintia erittäin tuulisella ja viileällä rannikolla”, Raatikainen kertoo.

Göteborgin Älvrummet-tiedotuskeskuksessa on pienoismalli kaupungin keskustan tuntumassa olemassa olevista ja suunnitelluista alueista. Valkoisia rakennuksia ei vielä ole olemassa, vaan ne ovat joko ideoita tai jo luvan saaneita kohteita. Kuva: Kalle Euro

Uudet alueet voivat olla kovan tuntuisia

Liljewallin arkkitehti Joanna Henjen mielestä Helsingissä on Göteborgia paremmin saatu samoille alueille sekaisin omistus-, vuokra- sekä tuettua asumista.

Mareldin maisema-arkkitehti Oskar Ivarssonin mukaan molempien kaupunkien uusilla alueilla maa on kallista ja osin epäpuhdasta.

”Göteborgissa tätä kompensoidaan tiiveydellä, jota emme ole nähneet Ruotsissa aiemmin”, Ivarsson sanoo.

Osallistujien mielestä kaupunkien uudet rakennukset ovat ainakin pääosin varsin samannäköisiä.

”Ruotsalainen arkkitehtuuri on kuitenkin monipuolisempaa kuin helsinkiläinen, joka noudattelee suhteellisen tiukkoja aikaansa seuraavia koodeja”, Raatikainen sanoo.

”Arkkitehtonisen laadun heilunta on Göteborgissa myös suurempaa.”

Henje kiinnitti huomiota siihen, miten kummankin kaupungin uusille alueille tuntuu olevan hieman vaikeaa saada luontevia viheralueita. Uudet alueet saattavatkin hänen mielestään vaikuttaa hieman kovilta.

Ruohonjuuritason vaikuttamista

Lipasti nostaa esiin, miten yhdelle Göteborgin kehittymään lähdössä olevalle vanhalle telakka-alueelle Frihamneniin oli tuotu varhaisessa vaiheessa toimintoja kuten sauna, kelluva uima-allas, tapahtuma-alue sekä kaupunkiviljelmiä. Osa näistä on väliaikaisia ja osa pysyviksi tarkoitettuja.

”Tärkeintä on, ettei suuri alue ole suunnittelun ajan käyttämättä, ihmiset ottavat paikan haltuun jolloin heille muodostuu alueeseen side. Tällä tavalla kaupunkilaiset saadaan myös paremmin kiinnostumaan alueen kaavakehityksestä”, Lipasti sanoo.

Myös Raatikainen kiinnitti huomiota Göteborgissa ruohonjuuritason vaikuttamiseen kaavoituksessa ja alueiden kehityksessä. Hän mainitsee kaupunkia halkovan sillan kupeessa sijaitsevan Ringön alueen, jolta toistaiseksi puuttuu pysyvä kaavoitus.

”Alueelle saa ilmeisesti vain tilapäisiä lupia, mikä pitää suuret toimijat poissa alueelta ja mahdollistaa matalat vuokratasot. Maanomistajat ovat alueen aktivistien mukaan myös tyytyväisiä, koska tuotto pysyy tasaisena, ja suuria kuluja ei käytännössä ole”, Raatikainen sanoo.

”Olisi hienoa nähdä onko vastaavanlainen toiminta Helsingissä mahdollista esimerkiksi Teurastamon alueella, jossa kaupunki on ilmeisesti kaavoituksellaan häätämässä toimivaa ja tuottoisaa tukkukauppaa asumisen tieltä”, Raatikainen toteaa.

Hänen mukaansa alueen toimijat ovat itse aktivoituneet Teurastamon ja Tukkutorin alueen kehittämiseksi liike-, tukku- ja asuinkäyttöön soveltuvaksi eläväksi kokonaisuudeksi.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Arkkitehdit vertailivat Helsingin ja Göteborgin uusien alueiden kehitystä – ”Hyvin vapaat kädet voi johtaa ylilyönteihin””

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi